5.10.13

Tämä äiti ei eväitä koululounaalle tee!

Olen pakannut kahden vuoden ajan koululounaan lapsilleni kun asuimme Yhdysvalloissa. Olen myös hakenut kahden vuodan ajan lapset kotiin lounaalle kun asuimme Ranskassa. Nämä kokemukset ovat kuitenkin vain pieni syy miksi "äitien pitäisi tehdä eväät kouluun" kehoitus saa minut hämmästymään yhä vallitsevasta tietämättömyydestä kouluruokailun merkityksestä.

Kouluruoka on ravitsemukselliselta laadultaan paras päivän aterioista

Väite on tutkimuksissa osoittautunut Suomessa todeksi (1). Nämä nuorethan söisivät samaa ruokaa kuin vanhempansa, joista Finnravinto 2012 -tutkimus näyttää (2) etteivät aikuiset pysty optimoimaan omaa ruokavaliotaan terveyttä edistäväksi. Ja sitä paitsi työpaikkaruokailua käyttävien aikuisten ruokavalio on terveellisempi kuin eväitä tai ei ollenkaan lounasta syövien (3).

Varmasti monessa perheessä pystytään ja osataan tarjota koululaiselle tuoreita kasviksia, monipuolisesti erilaisia proteiininlähteitä, hyviä hiilihydraatteja ja hyvän rasvakoostumuksen omaavia aterioita.

Mutta tuore kouluterveyskysely (4) osoittaa, että 55% Suomen 8. ja 9. luokkalaisista ei syö perheen kanssa yhteistä illallista. Tulos on merkittävä osoitus perheiden arjesta, koska kysely kattoi 84% koko Suomen 8.ja 9. luokkalaisista.

Mitä kouluruoan tilalle?
Kouluterveyskyselyn (4) tuloksista nähdään myös ettei kouluruokailua hyödynnetä 8. ja 9. luokkalaisten kohdalla optimaalisesti; 34% ei syö koululounasta päivittäin.

Liki 70% nuorista ilmoittaa ettei syö kaikkia kouluruoan osia, samalla kun 25% toteaa ettei kouluruokaa ole tarpeeksi. Eikä olekkaan ihme, että nälkä lounaan jälkeen jää jos sillä paikataan aamupalaa; 43% ilmoittaa ettei syö aamupalaa joka aamu. Koululounaan on tarkoitus kattaa vain kolmasosa koululaisten ravinnontarpeesta.

Mitä lapset syövät? -yhteenveto (1) toteaa nuorten saavan n. 20% päivän energian tarpeestaan kouluruoasta ja 41% päivän aikana nautituista välipaloista. Välipalathan voivat toki olla monipuolisesti hedelmiä ja kasviksia sisältäviä ja täysjyvää sekä kalsiumin lähde. Vaan tuskin ovat, varsinkin jos lapset joutuvat tai saavat välipalansa itsenäisesti hankkia.

On myös osoitettu, että säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta (5). Jos lapsille ei tarjota monipuoliseksi suunniteltua ateriaa edes koulussa, epäilen suuresti miten he pystyvät pitämään ateriarytmiään säännöllisenä.

Kouluruokailua on kehitetty ja kehitetään edelleen vastaamaan tarvetta
Mikään ylläolevien tutkimusten tuloksista ei anna perusteita toivoa evästyylisen ruokailun lisääntyvän. Siksi kouluruokailun eteen on tehty ja tehdään yhä paljon työtä. Työtä on tehty ravitsemuksellisen laadun tasapainottamiseksi niin päivien, koulujen kuin alueidenkin välillä.

Viime vuosina on ymmärretty, että on tarvetta myös panostaa kouluruokailun imagon kehittämiseen. Uskon jopa tämän työn kantavan jo niin paljon hedelmää, että heitto "vain juntit syövät kouluruokaa" ei saa enää juurikaan myötätuulta edes nuorten keskuudessa.

Summa summarum:
Jos Suomesta poistuisi kaikille yhteinen maksuton kouluruokailu vaikkapa tammikuusta alkaen, joku näemmä olettaa
-Vanhempien, jotka eivät edes kerkeä järjestää perheen yhteistä päivällistä, kerkeävän järjestää lapselleen eväät kouluun.
-Nämä eväät ovat ravitsemuksellisesti nykyisen koululounaan kaltaisia niiden vanhempien tuotamana, jotka eivät optimoi edes omia ruokavalintojaan mm. tuoreiden kasvisten osalta.
-Mikrobiologinen laatu on koulueväissä kouluruoan tasoa.
-Lapset eivät alkaisi kiusata toistensa lounasvalinnoista.
-Jokainen saisi syödä rauhassa omista eväistään myös ne parhaan osat.
-Kouluruokailun mahdollisuus toimia Suomalaisen ruokakulttuurin oppimisympäristönä säilyisi.

Taustatietoa:
  1. Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen, Ravitsemus Suomessa 4.10.2013. THL:n SlideShare-esitys. 
  2. Ruokavalio entistä rasvaisempi, kovan rasvan osuus kasvanut – Finravinto 2012 -tutkimuksen tuloksia. Raulio S, Ovaskainen M-L, Tapanainen H, Paturi M, Virtanen S, Helldán A. Tutkimuksesta tiiviisti 4, lokakuu 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
  3. Tutkimus: Henkilöstöravintolaoissa tehdään terveellisiä lounasvalintoja. Ruokatiedon uutisia 17.11.2011. 
  4. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden hyvinvointi 2004/2005─2013. THL: Kouluterveyskysely. SlideShare-esitys 17.9.2013. 
  5. Väitöstiedote: 28.9. Säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta. TtM Anne Jääskeläinen, Itä-Suomen yliopisto.  
Ja jos et tutkimuksista vakuutu, niin lue elokussa 2011 kirjoittamani kuvaus toteuttamastani eväsruokailusta lapsilleni kouluun; Eväistä kouluun (24.8.2011).
Kuva koulueväistämme huhtikuussa 2011 Yhdysvalloissa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti