8.11.14

Kouluruokailua koskevat lait

Päivitetty 10.10.2017: Suosittelen lukemaan kouluruokailua koskevista laista myös Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuosituksista.
Kuluttajaekonomian Pro gradu tutkielmassa (Elina Kytö 2013, Helsingin yliopisto) on hyvin esiteltynä kouluruokailua koskeva lainsäädäntö. Erityisesti oli kiinnostavaa löytää viittaus nuoren työntekijän työaikaa koskevan säätelyn mukaiseen minimitauon pituuteen. Lisäksi on joukko muitakin lakeja, joita ei usein esitellä kouluruokailua koskevina. 


Maistuuko kouluruoka, ja miltä se maistuu? Aistittava laatu kouluruoan hyväksymisen perustana. Kytö Elina. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos 2013. s. 5-7

Yksi perusopetusoikeuden ulottuvuuksista on maksuttomuus. Se ei koske ainoastaan opetusta vaan myös välttämättömiä opetusvälineitä, koulumatkoja ja kouluruokailua. Maksuttomalla kouluruoalla tarkoitetaan päivittäin tarjottavaa, täysipainoista, tarkoituksenmukaisesti järjestettyä ja ohjattua ateriaa. (Perusopetuslaki 628/1998, 31§.) Tälle aterialle on koulupäivän ohjelmasta varattava erillinen aika. Kouluruokailutauon pituudeksi on usein säädelty vähintään 30 minuuttia. Tämä aika on nuoren työntekijän työaikaa koskevan säätelyn mukainen minimi tauon pituus, jos nuoren työaika on yli neljä ja puolituntia. (Arajärvi & Aalto-Setälä 2004, 24, 114, 171.)

Täysipainoisella kouluaterialla tarkoitetaan, että aterian tulisi tyydyttää oppilaiden ravinnontarve ottaen huomioon sen nauttimisaika. Aiemmin lainsäädäntö on määritellyt, että oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta tuli tyydyttää kolmannes kouluaterialla. Ravinto-opillisesti oppilaiden päivittäinen ravinnontarve määritellään huomioon ottaen oppilaiden ikäkausi. Tarkoituksenmukaisesti järjestetyllä aterialla tarkoitetaan muun muassa sitä, että ateria on tarjoiltava oppilaille yleisenä ateria-aikana, jota voidaan pitää kello 10 ja 13 välisenä aikana. Kouluaterian tarkoituksenmukaisella ohjauksella ymmärretään, että kouluruokailun ohjaus ja valvonta kuuluvat osaksi opettajien työtehtäviä. (Arajärvi & Aalto-Setälä 2004, 114, 171.)

Perusopetuslain (628/1998, 31§) lisäksi kouluruokailun järjestämistä ja henkilöstöä koskee joukko monia muita lakeja. Elintarvikelaki (23/2006) määrittelee muun muassa elintarvikkeiden käsittelyyn, kuljetukseen ja säilytykseen liittyviä vaatimuksia sekä elintarvikehuoneistoihin liittyviä asioita. Tartuntatautilaki (583/1986) määrittelee toimenpiteitä tartuntatautien vastustamistyöhön liittyen. Laissa on määritelty muun muassa tartuntatautien ehkäisyyn ja seurantaan liittyviä vaatimuksia. Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on yksilön ja koko väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä terveyshaitallisten riskitekijöiden ehkäiseminen, vähentäminen ja poistaminen. Työturvallisuuslailla (738/2002) määritellään työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi ja turvaamiseksi muun muassa työympäristöön ja työolosuhteisiin liittyviä vaatimuksia. Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) tarkoituksena on lasten henkilökohtaisen turvallisuuden edistäminen ja koskemattomuuden suojeleminen.
Suosituksia
Lainsäädännön lisäksi kouluruokailua, sen sisältöä ja toteutusta ohjaavat monet eri tahojen laatimat suositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on toiminut jo vuodesta 1954 lähtien suomalaisten ravitsemus- ja terveydentilan edistämiseksi. Se on laatinut vuosikymmenten aikana useita lausuntoja ja suosituksia suomalaisten ravitsemukseen liittyen. (Suojanen 2003, 66–68.) Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimat ravitsemus- (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, 2005) ja kouluruokailusuositukset (VRN 2008) toimivat valtakunnallisina ohjeistuksina kouluruokailun järjestämisestä kunnan päättäjille, kouluille sekä koulujen ruokahuollosta vastaaville.

Suositukset sisältävät ohjeistuksia muun muassa kouluruoan ravintosisältöön, ruokailuaikoihin ja ruoka-aineiden valintaan liittyen. Kouluruokailusuositus yhdessä Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen (2007) suosituksen kanssa ohjeistavat kouluja terveellisten ja monipuolisten välipalojen tarjoamiseen ja makeiden sekä runsaasti rasvaa ja suolaa sisältävien tuotteiden välttämiseen koulujen välipalavalikoimissa. Opetushallitus on lisäksi julkaissut Kouluruokailun käsikirjan (Lintukangas, Manninen, Mikkola-Montonen, Palojoki, Partanen & Partanen 2007), jota voidaan käyttää kouluruokailusuosituksia täydentävänä ohjeistuksena kouluruokailun järjestämisessä. Kirja sisältää monien asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä kouluruokailun tarjoamista mahdollisuuksista sekä ohjeistuksia kouluruokailun järjestämisestä.

 Viitteet:
**Päivitys 10.10.2017: Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositukset (VRN 2017)


Tunnisteet: ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)