Valtakunnallisessa uudessa peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa 2014, jotka tulivat voimaan 1.8.2016, kouluruokailua kuvataan kohdassa Yhteiset osuudet / Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen / Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta:
Näytetään tekstit, joissa on tunniste päätös. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste päätös. Näytä kaikki tekstit
8.11.14
Kouluruokailua koskevat lait
Päivitetty 10.10.2017: Suosittelen lukemaan kouluruokailua koskevista laista myös Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuosituksista.
21.8.14
Opetusyksiköitä suurennetaan. Kasvavatko ruokailutilatkin?
Kun vastustetaan koulujen yhdistämistä puhutaan paljon luokkakoon kasvusta. Mutta useasta pienemmästäkin luokasta saadaan iso ryhmä, joka käyttää samaa kouluruokailutilaa.
17.5.14
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Mikä asema kouluruokailulla on kuntasi hyvinvointisuunnitelmassa?
9.3.12
Kouluruokailun positiivista elämysmainontaa tulossa!
Ravintola- ja elämysalojen puheelta kuulostavaa maineenluomista ja palvelumuotoilua ajetaan nyt sisään julkisiin keittiöihin ja niiden ruokayhteisöihin.
6.2.12
Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma vuosille 2012-2015
Hämmästelen miten vähän kouluruokailua mainitaan päivittäisenä työkaluna nykyisen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa seuraavalle neljälle vuodelle. Tämän piti olla jälkikirjoitus oppilashuoltoa koskevaan kirjoitukseeni, mutta tekstin venyessä julkaisen sen omana osiona.
2011-2015 hallituksen Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kohta "Oppilashuolto" ei kouluruokailua mainitse vaan tavoitteeksi asetetaan "Varmistetaan terveydenhoitajien, koulupsykologien ja koulukuraattorien palveluiden riittävyys. "
Sitähän kouluruoka ei ole, joten kuntavaaleja odotellessa ja kun nyt oppilashuoltoon ollaan kiinnittämässä huomiota yleisestikin niin pidän meteliä, että kouluruokailun ei unohdeta olevan osa perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainittua "hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa" eli oppilashuoltoa.
Vaikka ei mainitsekaan kouluruokailua, nykyhallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma antaa kyllä mandaatin käyttää kouluruokailua päivittäisenä työkaluna kolmen kärjen iskemisessä eteenpäin arkielämässä.
Valtioneuvosto on tehnyt istunnossaan 8.12.2011 periaatepäätöksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta vuosille 2012-2015. Tähän ohjelmaan on valittu kolme kärkitavoitetta: osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta. Tavoitteet on jaettu neljään kokonaisuuteen ja yhdeksään strategiseen tavoitteeseen. "Seurataan ja valvotaan arjen rakentumista"-kokonaisuudessa strateginen tavoite numero kahdeksan (s.35) on "Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä." Kohdasta 8.1 "Terveelliset elämäntavat" löytyy maininta kouluruokailusta:
2011-2015 hallituksen Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kohta "Oppilashuolto" ei kouluruokailua mainitse vaan tavoitteeksi asetetaan "Varmistetaan terveydenhoitajien, koulupsykologien ja koulukuraattorien palveluiden riittävyys. "
Kouluruokailu on osa myös opetusta sekä ravitsemuspolitiikkaa. Joten oletin aiheen löytyvän otsikon "Kehittämisohjelman suhde muihin ohjelmiin"-alta (s.45). Ilmeisesti kouluruokailussa ei nähdä "selkeästi" olevan lapsi-ja/tai nuorisopoliittista näkökulmaa kun sitä ei tästä kohdasta kehittämisohjelmaa löydy. Kun kouluruokaa ei mainita edes kesäkuun 2011 hallitusohjelman neuvottelutuloksessa niin aiheen on katsottu ilmeisesti tässä hallituksessa olevan "so last season"...
Vaikka ei mainitsekaan kouluruokailua, nykyhallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma antaa kyllä mandaatin käyttää kouluruokailua päivittäisenä työkaluna kolmen kärjen iskemisessä eteenpäin arkielämässä.
26.1.12
Usan uudet kouluruokamääräykset
Otsikkoa ja sisältöä täsmennetty 29.1.2012. Päivitän listaa sitä mukaan kun ruudulle osuu.
Usassa julkistettiin ke 25.1.2012 uudet kouluruokamääräykset. Ne eivät ole suosituksia vaan säädöksiä ja niiden noudattamatta jättäminen vie valtion kouluruokailutuen. Porsaanreikänä on ettei koulun tarvitse tarjota kouluruokailutukea eikä siis noudattaa uusia säännöksiä. Esim. yksityiskoulut eivät saa kouluruokatukea ja siten säädökset eivät koske niitä.
Korostan, että Suomen uutisointi (THL, Ruokatieto) antaa virheellisen kuvan Yhdysvaltalaisen järjestetyn kouluruokailun olevan tarkoitettu vain vähävaraisten perheiden lapsille. Kyllä tavoite on, että uudistettua kouluruokatarjontaa myös ostettaisiin, koska kotoa tuotujen eväiden on todettu sisältävän usein epäterveellisiä vaihtoehtoja ja hyvin vähän tuoreita kasviksia. Myös mikrobiologinen säilyvyys on eväissä riskitekijä. (aikaisempia kirjoituksiani lue täällä ja täällä)
Säädösteksti löytyy tästä. Konkreettisemman kuvan muutoksesta saa taulukosta sekä vertailemalla ennen ja jälkeen ruokalistoja (kuva alla)
Usassa julkistettiin ke 25.1.2012 uudet kouluruokamääräykset. Ne eivät ole suosituksia vaan säädöksiä ja niiden noudattamatta jättäminen vie valtion kouluruokailutuen. Porsaanreikänä on ettei koulun tarvitse tarjota kouluruokailutukea eikä siis noudattaa uusia säännöksiä. Esim. yksityiskoulut eivät saa kouluruokatukea ja siten säädökset eivät koske niitä.
Korostan, että Suomen uutisointi (THL, Ruokatieto) antaa virheellisen kuvan Yhdysvaltalaisen järjestetyn kouluruokailun olevan tarkoitettu vain vähävaraisten perheiden lapsille. Kyllä tavoite on, että uudistettua kouluruokatarjontaa myös ostettaisiin, koska kotoa tuotujen eväiden on todettu sisältävän usein epäterveellisiä vaihtoehtoja ja hyvin vähän tuoreita kasviksia. Myös mikrobiologinen säilyvyys on eväissä riskitekijä. (aikaisempia kirjoituksiani lue täällä ja täällä)
Säädösteksti löytyy tästä. Konkreettisemman kuvan muutoksesta saa taulukosta sekä vertailemalla ennen ja jälkeen ruokalistoja (kuva alla)
 |
| Lähde USDA.gov |
Lyhyesti:
-Tämä on ainoa uudistus Usa:n kouluruokailussa 15 vuoteen
-Ruokalistan arviointi perustuu ruokaperusteisesti vs. ravintoarvoihin.
-Rajoittavina tekijöinä on edelleen kuitenkin ravintotekijöitä kuten kalorit (min/max), suola, trans-rasvat, tyydyttynyt rasva
-Suositus tulee lisäämään kouluissa tuoreiden hedelmien ja vihannesten tarjontaa sekä valikoimaa ja kokojyvätuotteiden käyttöä
-Tarjottavan maidon tulee olla 1% tai alle
-Vain rasvaton maito voi olla maustettua
Mitä eroa Suomen Kouluruokasuosituksiin (2008)?
Kysyin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan sihteeriltä Raija Karalta ollaanko suomalaisia kouluruokasuosituksia uusimassa samalla kun uudet ravitsemussuositukset julkaistaan 2013. Aikataulua kouluruokasuositusten uusimiselle ei ole asetettu, mutta päivittämisen tarvetta seurataan koko kansaa koskevien suositusten valmistelun ohessa.
Suurin ero nykyisten suomalaisten kouluruokasuositusten ja Usan uusien suositusten välillä on, että Usassa suositusten toteutumista tarkastellaan ilmeisen aktiivisesti, koska valtion tuki riippuu miten hyvin suositukset toteutuvat kouluruokalassa. Eroa on myös tavassa ilmaista suositeltava määrä esim. kasvisten väreillä tai tärkkelyspitoisuudella. Ravitsemuksellisesti erot suosituksissa ovat muuten pieniä, mutta mikäli laskuni ovat oikein niin maksimi suolan määrä on tuplaten Usassa verrattuna Suomeen.
Kysyin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan sihteeriltä Raija Karalta ollaanko suomalaisia kouluruokasuosituksia uusimassa samalla kun uudet ravitsemussuositukset julkaistaan 2013. Aikataulua kouluruokasuositusten uusimiselle ei ole asetettu, mutta päivittämisen tarvetta seurataan koko kansaa koskevien suositusten valmistelun ohessa.
Suurin ero nykyisten suomalaisten kouluruokasuositusten ja Usan uusien suositusten välillä on, että Usassa suositusten toteutumista tarkastellaan ilmeisen aktiivisesti, koska valtion tuki riippuu miten hyvin suositukset toteutuvat kouluruokalassa. Eroa on myös tavassa ilmaista suositeltava määrä esim. kasvisten väreillä tai tärkkelyspitoisuudella. Ravitsemuksellisesti erot suosituksissa ovat muuten pieniä, mutta mikäli laskuni ovat oikein niin maksimi suolan määrä on tuplaten Usassa verrattuna Suomeen.
- Kalorit esiopetus - 6lk 550-650 Kcal = Suomi, Yläkoulu 600-700 kcal vs. Suomi 740 kcal, toinen aste 750-850 kcal vs. Suomi 860 kcal
- tyydyttynyt rasva alle 10% kokonaisenergiasta
- sama kuin Suomessa. Suomalainen ruokavalio ei sisällä niin paljoa transrasvaa, että sitä tarvitsisi erikseen rajoittaa kouluruokasuosituksissa. Usassa uusi suositus asettaa 0g / annos (tuotetietoihin perustuen).
- Suola: Usassa natriumin maksimi raja menee iän mukaan 1230-1420 mg (3.1 -3.6 g suolaa, kts laskuperusteet Evira )
- Suomessa yhtenäinen maksimisaanti kaikille ikäluokille 2.1g / 1000 kcal (ts. max 1.2-1.8 g suolaa).
- Usassa lain voimaan tullessa puolet viljatuotteista tulee olla täysjyvää ja kahden vuoden sisällä kaikki.
- Suomessa täysjyvätuotteet ovat kuuluneet suosituksiin muodossa "tulee olla mahdollisimman runsaasti kuitua (ja vähän suolaa) sisältäviä".
- Kasviksista Usassa on viikoittainen tarjoiluvaatimus erikseen tummanvihreille, punaisille/oransseille, palkokasveille, tärkkelyspitoisille ja muille kasviksille (2010 Ravintosuositusten mukaisesti).
- Suomessa on ohjeistettu määrällisesti "Täysipainoinen kouluateria sisältää päivittäin lämpimän ruoan, kasvislisäkkeen, ruokajuoman (maito/piimä), leivän ja levitteen. Puuro- ja keittoateriaa täydennetään leikkeleellä sekä marjoilla, hedelmillä tai kasvislisäkkeellä." / "Malliateria koostetaan siten, että lautasesta puolet täytetään kasviksilla"
- Ja laadullinen ohjeistus: "Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tarjotaan vaihtelevasti ja monipuolisesti. Hedelmät tarjoillaan sellaisenaan tai lohkoina. Juurekset tai vihannekset tarjotaan sellaisenaan tai pilkottuina, raakoina raasteina, salaatteina ja/tai kypsennettyinä tai ruokien osana, leivän päällä tai sämpylän välissä. Vuodenajan sesongit tulee hyödyntää ja käyttää kotimaisia vaihtoehtoja mahdollisuuksien mukaan. Etikkaan säilötyt kasvikset, kuten etikkapunajuuret tai maustekurkut eivät korvaa tuoreita kasviksia. Eriväriset kasvikset, hedelmät ja marjat lisäävät ruoan houkuttelevuutta."
Usassa uudet Kouluruokasuositukset ovat saaneet paljon uutisointia
- Usan maatalousminiseriön blogi elokuussa 2013: Schools Around the Country Successfully Implementing New Meal Standards.
- Usan maatalousministeriön virallinen tiedote (25.1.2012): First Lady to Announce New Nutrition Standards for Meals Served in America's Schools
- Ruoka-aktivisti Marion Nestlen hyvä yhteenveto asiasta (26.1.2012): Cheers for USDA'a new nutrition standards (sisältää paljon linkkjeä aiheeseen)
"Good work. Now let’s get busy on the next challenges:
- Set nutrition standards for competitive foods in schools—those sold outside of the lunch program as snacks and meal replacements.
- Teach kids where food comes from
- Teach kids to cook"
- Education Week 25.1.2012: New USDA School Meal Rules Cut Calories, Salt; Not Potatoes
"Some school districts, which have been adjusting their lunches to boost the amount of whole-grain items served, adding more fruits and vegetables, and serving low-fat and fat-free milk, have said the new meals will be too expensive to prepare, and despite a required boost in school-meal prices charged to students and more money from the USDA per meal, they will struggle to pay for all the the new requirements... Others have found that students aren't fans of healthier meals."
Näin yhdessä yleisökommentissa (Micheal Pollan FB) kerrottavan miten epäterveellisistä kouluruokavaihtoehdoista on kasvanut kouluissa valtavat pimeät markkinat.
- Obama Foodorama (Valkoisen talon virallinen blogi) 25.1.2012: First Lady Michelle Obama Calls on America To Embrace Healthier School Lunch Standards
"When we send our kids to school, we have a right to expect that they won’t be eating the kind of fatty, salty, sugary foods that we're trying to keep from them when they're at home," Mrs. Obama said. "We have a right to expect that the food they get at school is the same kind of food that we want to serve at our own kitchen tables."
- USA Today 25.1.2012: Goverment requires more fruits, veggies for school lunches
"Schools must meet the standards to get federal reimbursements for meals"
- Time 25.1.2012: School Lunches Are About to Get Healthier
"School districts also objected to some of the requirements, saying they go too far and would cost too much."
Varmaan erottuvin oli lakialoitteen valmistelun aikaisen kommentin "viranomaisten ei pitäisi sanella lapsillemme mitä heidän tulee syödä" toistaminen (Time magazine 25.1.2012). Valmistelun ajoilta Suomeenkin uutisoitiin pitsan laskeminen kasvisannoksena sekä perunan käytön rajoittamisesta käyty keskustelu. Maustetusta maidosta ei haluta luopua, koska se vähentäisi maidon käyttöä oppilaiden siirtyessä vapaastiostettavien virvoitusjuomien ja hedelmämehujen juojiksi.
- The New York Times 31.1.2012: Finally, Good News About School Lunches
"The school lunch program is at the forefront of the uphill battle to feed kids well in this country, and — one way or the other — it will set an example for them five days a week, probably until that example spreads to society at large."
Blogi-keskustelua
- The Lunch Tray-blogi 14.1.2012: This is Really BIG Deal, People: More on the New School Food Regulations
"The second (i.e. now former) method, called “Nutrient Standard Menu Planning” allows a school district pay less attention to the foods served, so long as the requisite number of nutrients are offered over the course of an entire week. ... One consequence of using the Nutrient Standard method is the increased reliance by school districts on manufactured products and meals. Manufacturers can fortify and tweak their products so that they are compliant with the nutrient standard and can also offer what’s called a “CN Label” that indemnifies the school district should it later be found noncompliant with federal nutrition regulations. The Nutrient Standard can also lead to some bizarre results: my own school district served graham crackers — essentially cookies — to kids at breakfast because they contain iron (due to fortification) and that helped the district meet the nutrient standard for iron. Crazy."
- Fed Up With Lunch 26.1.2012: News: New School Lunch Regulations (Paljon linkkejä uutisointiin)
"Sodium to decrease over a ten year period — Thumbs up: I wish this could happen a little faster than ten years… Let’s put this in perspective. My son Charlie is 3 years old and in ten years he’ll be in the 8th grade. Um, that’s a long time."
- FoodServiceDirector 26.1.2012: The New meal pattern regulations: What they mean to you (Yksityiskohtaista selvitystä uusista säännöistä)
"Water must be available in the service area, but water may not be offered in place of fluid milk for a reimbursable meal." ... " Students are, however, allowed to take ½ cup of a fruit or vegetable, rather than the full component, to make a reimbursable meal under offer versus serve. Students are still allowed to decline up to two food components at lunch. "
- FoodServiceDirector 1.2.2012: Schools react to new meal regulations in Healthy, Hunger-free Kids Act (Kokoelma linkkejä uutisointiin aiheesta)
- International Food Information Council Foundation (30.1.2012): Next Steps in the Evolution of School Meals: Dedication, Innovation, and Collaborarion.
"While these are the first new school meal patterns in more than a decade, they are not news to school nutrition professionals. Improving school meals has been an ongoing process in districts large and small long before TV chefs made it a headline issue. The district where First Lady Michelle Obama and Secretary of Agriculture Tom Vilsack made the announcement last Wednesday is, in fact, an outstanding example of excellence in school nutrition."
- Instute of Food Technologist / Food Technology magazine March 2012 : Making school foods healthier
"The Cornell center’s Smarter Lunchrooms project conducts research to determine how cost-effective, easy-to-implement changes in school lunchrooms can encourage kids to make healthier food choices. The Smarter Lunchrooms tagline is “food’s not nutrition until it’s eaten.”
In their piece, Just and Wansink cite Cornell research showing that when kids are asked to choose either carrots or celery, 89% will choose and eat carrots. However, if they are given carrots without a choice, only 69% will eat them. “Instead of taking away choice, a better solution is to guide a child’s choice,” they write."
Uutisointia aiheesta Suomessa
- Ruokatieto 10.2.2012: Yhdysvallat antoi tarkat kouluruokasuositukset
"Lokerointi johtaa myös epäloogisuuksiin. Yhdysvaltojen uutta suositusta on arvosteltu joistakin linjauksista, kuten siitä, että pizzan sisältämä tomaattikastike lasketaan yhdeksi kasvisannokseksi. Aiemmassa ehdotuksessa myös hiilihydraattirikkaiden lisäkkeiden, kuten perunan tarjoamista olisi rajoitettu kahteen kertaan viikossa. Ruoka-alan lobbauksen seurauksena rajoitus poistettiin."
- THL uutiset 7.2.2012: Yhdysvaltain kouluruokasuositukset vastaavat suomalaisia suosituksia
"Yhdysvalloissa kouluja ja päiväkoteja kehotetaan tarjoamaan sekä hedelmiä että kasviksia vaihtelevasti jokaisella aterialla erillisenä aterian osana. Hedelmiä on suosituksen mukaan tarjottava aamiaisella vähintään 240 g ja lounaalla ikäryhmästä riippuen 120–240 g päivässä. Kasviksia on tarjottava lounaalla yhteensä vähintään 140–180 g päivässä ikäryhmästä riippuen, määrä jakautuu kasvisten laadun mukaan kuuteen alaluokkaan, joista jokaisesta on tarjottava jotain kasvista joka viikko. "
- Nelosen uutiset / Savon Sanomat 28.1.2012: Amerikkalaisten kouluruoasta tulossa terveellisempää
"Los Angeles Times -lehden mukaan kalifornialaisoppilaat kantoivat uudet ruuat roskiin ja aloittivat mustan pörssin roskaruokakaupan. Erityisen paljon kouluun salakuljetettiin kiellettyjä virvoitusjuomia ja sipsejä."
- Verkkouutiset 28.1.2012: Amerikkalaislasten kouluruoka kohenee - pizza lasketaan yhä kasvisruoaksi
"Suklaamaito on yhä sallittua, mutta se on valmistettava joko rasvattomasta tai vähärasvaisesta maidosta." (Väärä tieto. Vain rasvaton maito saa olla maustettua)
12.9.11
Ruokamaastrategiat Ruotsissa ja Suomessa korostavat kouluruokaa
Ruokatieto uutisoi (12.9.2011) Ruotsin ruokamaastrategian painottavan kouluruokailua kun tavoitellaan hyvän ruoan arvostusta. Logiikan mukaan ruokaa arvostavat lapset ovat aikuisina motivoituneita monenlaisiin ruokaketjun asiantuntijatöihin ja myös maksamaan ruuastaan käyvän hinnan.
Uutinen kertoi miten Tukholman alueen kouluissa on jo vuodesta 2002 toteutettu niin kutsuttua "Ät S.M.A.R.T"- mallia, joka pyrkii osoittamaan, miten ruotsalaisia voi ruokkia ravitsemuksellisesti ja ympäristön kannalta hyvin tekemällä pieniä muutoksia joukkoruokailun toteutustavoissa.
Suomesta vastaavaa ruokamaastrategiaa on harjoitettu edellisen hallituskauden aikana toimineessa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa (Sre). Tämäkin ohjelma nosti kouluruokailun avaimeksi kasvattamaan ruokaa arvostavaa sukupolvea. Yksi väline ohjelmassa oli koululaiset itse ja heidän osallistaminen: Kun kouluruokailua halutaan parantaa, koululaiset kannattaa ottaa osallisiksi valitsemiseen, kehittämiseen ja tekemiseen. Sre oli mukana Suomen Lasten Parlamentin "Lasten ääni lautaselle" -kouluruokakampanjassa, joka tarjoaa kunnille konkreettisen välineen, jolla lapsia voidaan kuulla kouluruokailun suunnittelussa.
Muutama tuorein koululaisten osallistamista kouluruokailuun kannustava juttu:
Loppumainintana, että myös Usassa korostetaan kouluruokailun olevan avainasemassa lasten terveyden ja terveellisten ruokavalintojen parantamisessa.
Uutinen kertoi miten Tukholman alueen kouluissa on jo vuodesta 2002 toteutettu niin kutsuttua "Ät S.M.A.R.T"- mallia, joka pyrkii osoittamaan, miten ruotsalaisia voi ruokkia ravitsemuksellisesti ja ympäristön kannalta hyvin tekemällä pieniä muutoksia joukkoruokailun toteutustavoissa.
Suomesta vastaavaa ruokamaastrategiaa on harjoitettu edellisen hallituskauden aikana toimineessa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa (Sre). Tämäkin ohjelma nosti kouluruokailun avaimeksi kasvattamaan ruokaa arvostavaa sukupolvea. Yksi väline ohjelmassa oli koululaiset itse ja heidän osallistaminen: Kun kouluruokailua halutaan parantaa, koululaiset kannattaa ottaa osallisiksi valitsemiseen, kehittämiseen ja tekemiseen. Sre oli mukana Suomen Lasten Parlamentin "Lasten ääni lautaselle" -kouluruokakampanjassa, joka tarjoaa kunnille konkreettisen välineen, jolla lapsia voidaan kuulla kouluruokailun suunnittelussa.
Muutama tuorein koululaisten osallistamista kouluruokailuun kannustava juttu:
- Ylen areena on aloittanut ohjelmasarjan "Tehtävä koulussa", jossa ratkotaan koulumaailman ongelmia. Syyskyyn 6. päivä esitetyssä osassa kokki Harri Syrjänen sai tehtäväksi valmistaa parempaa kouluruokaa Töölön yhteiskoulun 9-luokkalaisten kanssa. Valitettavasti katseluoikeus on rajattu Suomeen, joten en näe mitä Harri ja nuoret saivat aikaan. Kuulostaa vähän "Jamie Oliver" tai "Chefs move to schools"-toiminnalta Suomen malliin eli hyvältä imagonnostolta.
- Elintarviketeollisuusliitto järjestää yläasteikäisille "Maistuva makuhetki"-kilpailun, jossa yhtenä kysymyksenä on "Millainen on onnistunut kouluruokailu?". Pisteet kysymyksen laatijalle ettei keskity kilpailun järjestäjän tuotevalikoiman arvosteluun vaan kehoittaa ottamaan kokonaisuuden huomioon.
Loppumainintana, että myös Usassa korostetaan kouluruokailun olevan avainasemassa lasten terveyden ja terveellisten ruokavalintojen parantamisessa.
21.6.11
Kouluruokaa hallitusohjelmassa
Olen jo lomareissutunnelmissa, joten kerkeän vain aloittamaan kappaleen uuden hallituksen sanoista kouluruokailu-asiassa.
21.6.2011 Ruokatieto uutisoi: Hallitusohjelma linjaa, että ruoka-alan kilpailukykyä ja yhteistyötä kehitetään viime vuonna julkaistuissa kansallisessa ruokastrategiassa ja ruokapoliittisessa selonteossa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti.
Ja viime vuonnahan kouluruoka oli näyttävästi esillä ruokastrategiassa.
"Neuvottelutulos hallitusohjelmasta" ei kouluruokaa mainitse ko. ruokapolitiikan (s.51) tai peruskoulun (s.32) kohdalla, vaan sanamuoto on "Kasvatetaan luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin mm. parantamalla hankintaosaamista ja laadullisten kriteerien esilletuloa."
Näistä sanoista on pidettävä kiinni kun niitä tekemiseen tarvittavia resursseja jaetaan.
(En muuten sitten lukenut ihan koko neuvottelutulosta vaan selasin sisällysluettelon perusteella tasan ne kohdat mistä oletin kouluruoka-aiheen löytyvän)
21.6.2011 Ruokatieto uutisoi: Hallitusohjelma linjaa, että ruoka-alan kilpailukykyä ja yhteistyötä kehitetään viime vuonna julkaistuissa kansallisessa ruokastrategiassa ja ruokapoliittisessa selonteossa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti.
Ja viime vuonnahan kouluruoka oli näyttävästi esillä ruokastrategiassa.
"Neuvottelutulos hallitusohjelmasta" ei kouluruokaa mainitse ko. ruokapolitiikan (s.51) tai peruskoulun (s.32) kohdalla, vaan sanamuoto on "Kasvatetaan luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin mm. parantamalla hankintaosaamista ja laadullisten kriteerien esilletuloa."
Näistä sanoista on pidettävä kiinni kun niitä tekemiseen tarvittavia resursseja jaetaan.
(En muuten sitten lukenut ihan koko neuvottelutulosta vaan selasin sisällysluettelon perusteella tasan ne kohdat mistä oletin kouluruoka-aiheen löytyvän)
7.4.11
Kouluruoka katettu
Mitä kouluruokalautasella nyt on ja mitä pitäisi saada mahtumaan?
Viime aikojen lehti- ja yleisökirjoitteluista päätellen (googlataampa päivän saldo) kouluruokalautasella on vain E-koodeja. Mutu-tuntumalla heitän, että kouluruoka on suurimmalle osalle tämän hetken koululaisista se vähiten E-koodeja sisältävä ateria päivän aikana. Ja sitä paitsi koululaiset eivät laita lautaselleen juuri mitään. Jos kouluruokalaan sisälle edes astuvat. Eli kokonaisuuden kannalta lisäainesäätelyssä hyödyllisintä olisi siis saada koululaiset käyttämään kouluruokailua. Vasta kun tämä toimii voi katsoa tarkemmin pitääkö lisäaineita karsia vielä siitä neljäsosan lautasesta vievästä kastikkeestakin. "Mitä lapsesi söi koulussa tänään?" on erittäin hyvä kysymys katsoipa ruokamaailmankuvaa miltä kantilta tahansa. Vastuunsa tunteva vanhempi kuuntelee vastauksenkin ja miettii omia kouluruoka-asenteitaan.
Helsinki laittaa kouluruokalautaselle kerran viikossa täysin kasvisruokaa. Tätä päätöstä on kutsuttu myös säästämiseksi. Kenelle se säästö menee, kutsun minä kertomaan. Aloite tuli Vihreältä puolueelta, mutta lopputulos ei taida olla kovin ympäristöystävällinen. Taitavat kyllä tässäkin asiassa jyllätä enemmän ennakkoasenteet kasviksia kohtaan kuin itse ruoka.
Moni kouluruokaa koskeva päätös tehdään keittiön ulkopuolella ja päätöksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin ravitsemukselliset. Edellinen hallitus jätti perinnöksi tavoitteen lähi- ja luomuruoan lisäämisestä kouluruokalautaselle. En ole vielä kuullut suolinukan lähiruokaan kiinnittyvästä entsyymistä. Ehkä se on perinteeseen reagoiva hermojärjestelmä, mikä tuo veden kielelle ja mielen korkealle sekä tekee erityisesti lähiruoasta terveyttä edistävää? Lain mukaan koululaisten asuinseutujen kuntapäättäjät hallitsevat ja tekevät suurimmat päätökset koskien kouluruokailua. Tai pienemmät kuten Runebergin tortut kirjailijan asuinseuduilla. Ja valitettavasti voidaan otsikoida "Kouluruoasta säästetään jopa laittoman paljon".
Kuvitellaampa, että kouluruokalautanen on euron kokoinen. Mistä se euro tulee? Ulkomaan kouluruokakokemusten perusteella on minulle konkretisoitunut ettei kouluruoka todellakaan ole ilmaista. Usassa julkisen koulun lounas maksaa n. $2. Ranskassa hinta oli 5 euroa, jos paikan ruokalasta olisi saanut. Niin ja nuo kolikot pitää kaivaa omasta taskusta päivittäin. Suomessa kouluruoka maksetaan verorahoista, ei se ilmaista ole. Varsinkin kun lautasia katetaan julkisin varoin 440 miljoonaa vuodessa.
Kuka sen lautasen täyttää? Lautasen täyttämistä keskuskeittiön antimilla vastustetaan, mutta syykin on hyvä: Keittiöstä tulevat säästöt eivät saa karata keittiöstä ulos. Jos säästöt näkyy lautasen päällä plussana niin onko tehokkuus tuottamisessa huonoa? Tämä JOS vaatii muutosta ja pohdintaa KUN. Lisäainekampanjassa tuotiin kokki näyttämään miten 90 sentillä tehdään lisäaineetonta ruokaa. Tuosta saa vähän sellaisen kuvan ettei keittiöhenkilökunta osaisi tehdä ruokaa. Tuliko tällä mannekiinikokilla (mies, moniko koulunkokki on?) siinä sivussa samalla rahalla muutama erikoisruokavaliokin?
Kuka päättää lautasen täytteestä? Syöjiä pyritään osallistamaan kyselyillä. Lasten ääni lautaselle ei vaan taida puhutella yläkouluikäisiä teinejä... Täytettä ainakin ohjeistetaan runsaasti.
Kuka päättää lautasen koosta? Ymmärtääkseni ruoan keittäjä ei saa euroaan suoraan vaan esimerkiksi Helsingin kouluruokatuottajan Palmian sivuilla kirjoitetaan: "Koulujen ja oppilaitosten ruokapalvelut on neuvoteltu ja sovittu yhdessä ruokapalvelujen tilaajan eli Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa". Päätetäänkö ruokailuun käytettävä summa kunnassa erikseen vai onko se mukana opetustoimeen käytettävässä summassa? Tai toisin päin, jos opetustoimeen lisätään rahaa, miten se saadaan kohdistumaan kouluruokaan?
Kun lautanen on tyhjä niin mihin se euro menee? Kilahtaako se sosiaalipoliittiseen säästöpossuun tulevaisuuden varalle? Vai meneekö euro pesuveden mukana ja pian puidaan kuntapäättäjien lähiruokakytköksiä... Mutta nämä asiat eivät enää kuuluu kouluruokalaan, vaikka keittäjän kauha jotain paikkaamaan pystyykin.
Opetussuunnitelma tuo lapset ruokalaan, mutta siihen se suunnitelma kuulemma nykyään loppuukin. Ja ovi jätetään auki ainakin yläkoulussa poistumiseen koulusta ruokailun ajaksi.
Kiitän blogiini tulleista kommenteista, jotka laajentavat näkemystä kokonaisuudesta nimeltä kouluruokailu. Suljen keskusteluyhteyden häiriköinnin välttämiseksi, lisäkommentteja voi edelleen lähettää sähköpostitse kouluruokatietopankki (at) gmail.com.
Viime aikojen lehti- ja yleisökirjoitteluista päätellen (googlataampa päivän saldo) kouluruokalautasella on vain E-koodeja. Mutu-tuntumalla heitän, että kouluruoka on suurimmalle osalle tämän hetken koululaisista se vähiten E-koodeja sisältävä ateria päivän aikana. Ja sitä paitsi koululaiset eivät laita lautaselleen juuri mitään. Jos kouluruokalaan sisälle edes astuvat. Eli kokonaisuuden kannalta lisäainesäätelyssä hyödyllisintä olisi siis saada koululaiset käyttämään kouluruokailua. Vasta kun tämä toimii voi katsoa tarkemmin pitääkö lisäaineita karsia vielä siitä neljäsosan lautasesta vievästä kastikkeestakin. "Mitä lapsesi söi koulussa tänään?" on erittäin hyvä kysymys katsoipa ruokamaailmankuvaa miltä kantilta tahansa. Vastuunsa tunteva vanhempi kuuntelee vastauksenkin ja miettii omia kouluruoka-asenteitaan.
Helsinki laittaa kouluruokalautaselle kerran viikossa täysin kasvisruokaa. Tätä päätöstä on kutsuttu myös säästämiseksi. Kenelle se säästö menee, kutsun minä kertomaan. Aloite tuli Vihreältä puolueelta, mutta lopputulos ei taida olla kovin ympäristöystävällinen. Taitavat kyllä tässäkin asiassa jyllätä enemmän ennakkoasenteet kasviksia kohtaan kuin itse ruoka.
Moni kouluruokaa koskeva päätös tehdään keittiön ulkopuolella ja päätöksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin ravitsemukselliset. Edellinen hallitus jätti perinnöksi tavoitteen lähi- ja luomuruoan lisäämisestä kouluruokalautaselle. En ole vielä kuullut suolinukan lähiruokaan kiinnittyvästä entsyymistä. Ehkä se on perinteeseen reagoiva hermojärjestelmä, mikä tuo veden kielelle ja mielen korkealle sekä tekee erityisesti lähiruoasta terveyttä edistävää? Lain mukaan koululaisten asuinseutujen kuntapäättäjät hallitsevat ja tekevät suurimmat päätökset koskien kouluruokailua. Tai pienemmät kuten Runebergin tortut kirjailijan asuinseuduilla. Ja valitettavasti voidaan otsikoida "Kouluruoasta säästetään jopa laittoman paljon".
Kuvitellaampa, että kouluruokalautanen on euron kokoinen. Mistä se euro tulee? Ulkomaan kouluruokakokemusten perusteella on minulle konkretisoitunut ettei kouluruoka todellakaan ole ilmaista. Usassa julkisen koulun lounas maksaa n. $2. Ranskassa hinta oli 5 euroa, jos paikan ruokalasta olisi saanut. Niin ja nuo kolikot pitää kaivaa omasta taskusta päivittäin. Suomessa kouluruoka maksetaan verorahoista, ei se ilmaista ole. Varsinkin kun lautasia katetaan julkisin varoin 440 miljoonaa vuodessa.
Kuka sen lautasen täyttää? Lautasen täyttämistä keskuskeittiön antimilla vastustetaan, mutta syykin on hyvä: Keittiöstä tulevat säästöt eivät saa karata keittiöstä ulos. Jos säästöt näkyy lautasen päällä plussana niin onko tehokkuus tuottamisessa huonoa? Tämä JOS vaatii muutosta ja pohdintaa KUN. Lisäainekampanjassa tuotiin kokki näyttämään miten 90 sentillä tehdään lisäaineetonta ruokaa. Tuosta saa vähän sellaisen kuvan ettei keittiöhenkilökunta osaisi tehdä ruokaa. Tuliko tällä mannekiinikokilla (mies, moniko koulunkokki on?) siinä sivussa samalla rahalla muutama erikoisruokavaliokin?
Kuka päättää lautasen täytteestä? Syöjiä pyritään osallistamaan kyselyillä. Lasten ääni lautaselle ei vaan taida puhutella yläkouluikäisiä teinejä... Täytettä ainakin ohjeistetaan runsaasti.
Kuka päättää lautasen koosta? Ymmärtääkseni ruoan keittäjä ei saa euroaan suoraan vaan esimerkiksi Helsingin kouluruokatuottajan Palmian sivuilla kirjoitetaan: "Koulujen ja oppilaitosten ruokapalvelut on neuvoteltu ja sovittu yhdessä ruokapalvelujen tilaajan eli Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa". Päätetäänkö ruokailuun käytettävä summa kunnassa erikseen vai onko se mukana opetustoimeen käytettävässä summassa? Tai toisin päin, jos opetustoimeen lisätään rahaa, miten se saadaan kohdistumaan kouluruokaan?
Kun lautanen on tyhjä niin mihin se euro menee? Kilahtaako se sosiaalipoliittiseen säästöpossuun tulevaisuuden varalle? Vai meneekö euro pesuveden mukana ja pian puidaan kuntapäättäjien lähiruokakytköksiä... Mutta nämä asiat eivät enää kuuluu kouluruokalaan, vaikka keittäjän kauha jotain paikkaamaan pystyykin.
Opetussuunnitelma tuo lapset ruokalaan, mutta siihen se suunnitelma kuulemma nykyään loppuukin. Ja ovi jätetään auki ainakin yläkoulussa poistumiseen koulusta ruokailun ajaksi.
Kiitän blogiini tulleista kommenteista, jotka laajentavat näkemystä kokonaisuudesta nimeltä kouluruokailu. Suljen keskusteluyhteyden häiriköinnin välttämiseksi, lisäkommentteja voi edelleen lähettää sähköpostitse kouluruokatietopankki (at) gmail.com.
4.4.11
Hallituksen politiikkaohjelmien perintö by Kouluruokatietopankki
Viime viikolla 29.3.2011 julkaistiin päättyvän hallituskauden politiikkaohjelmien loppuraportti.
Virallinen tiivistys löytyy tästä. Uutisointia Ruokatiedolta
Paljon pientä pränttiä, josta sanaa kouluruoka ei meinaa löytyä. Ja sitä paitsi politiikkaohjelmista on hirvittävän pitkä matka kouluruokalautaselle jos on vaikea nähdä miten juuri kouluruokailussa voi tehdä näkyviä muutoksia esimerkiksi abstraktin "syrjäytymisen estäminen" tavoitteen toteutumiseksi.
Kouluruokatietopankki oikoi vähän mutkia ja lisäsi sanan "kouluruoka" osioon
Politiikkaohjelmien yhteinen perintö (s.10):
Virallinen tiivistys löytyy tästä. Uutisointia Ruokatiedolta
Paljon pientä pränttiä, josta sanaa kouluruoka ei meinaa löytyä. Ja sitä paitsi politiikkaohjelmista on hirvittävän pitkä matka kouluruokalautaselle jos on vaikea nähdä miten juuri kouluruokailussa voi tehdä näkyviä muutoksia esimerkiksi abstraktin "syrjäytymisen estäminen" tavoitteen toteutumiseksi.
Kouluruokatietopankki oikoi vähän mutkia ja lisäsi sanan "kouluruoka" osioon
Politiikkaohjelmien yhteinen perintö (s.10):
Kansalaistoiminnan vahvistaminen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen
- Kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen rooli hyvinvoinnin tuottamisessa
- Yleishyödyllisyyden tarkoituksenmukainen määrittely, erityisryhmien palvelujen turvaaminen
- Yhteiskunnalliset yritykset
Perhepolitiikan vahvistaminen
- Lasten ja nuorten tukeminen
- Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
- Vähävaraisten lapsiperheiden, erityisesti yksinhuoltajaperheiden
toimeentulon turvaaminen
- Sukupuolten tasa-arvo
- Monikulttuurisuuden lisääminen ja kotouttamisen vahvistaminen
Työurien pidentäminen
- Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen
-vanhempien ei tarvitse huolehtia työpäivänsä lisäksi kouluajan ruokailusta.
- Työelämän kehittämiskysymykset
- Työterveyshuollon kehittäminen ja työttömien terveydenhuolto (erityisesti pitkäaikaistyöttömät)
- Osatyökykyisten työllistäminen ja kuntoutuksen tehostaminen, nopeuttaminen ja vastuunjaon selkeyttäminen
Luovien alojen kehittäminen hyvinvoinnin edistämiseksi
- Luovien alojen ja yrittäjyyden kehittäminen
- Kulttuuri hyvinvoinnin tekijänä
- Kulttuurituotteet, palvelut ja vienti
Eipä anneta uuden hallituksen jättää huomaamatta miten kouluruokaan sijoitettu euro palautuu takaisin monen politiikkaohjelman tavoitteiden toteutuksessa.
Lisähuomautus 19.4.2011: Samaa asiaa löytyy vähän pitempänä kirjoituksena Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman tiivistelmässä (hallituskausi 2007-2011).
1.4.11
17.1.2011 Kouluruokaa muutetaan tänäänkin kunnanvaltuustoissa
Mielenosoitukset ovat toki hyvä keino herättää yleistä huomiota ajamalleen asialle, mutta kouluruokailussa pelin säännöt sanovat muutoksen lähtevän aloitteesta oman koulun ruokalaan, ruoanvalmistuspaikkaan ja suurimmissa asioissa kunnan valtuustoon. Ilman perusteita laaditut aloitteet luultavasti käsitellään kevyesti, jos käsitellään. Ja on aika päivän selvää, että "mä tahdon"-aloitteet eivät toteudu, eivät ainakaan ilman montaa tahtojaa. Ja miten saada tukijoita puolelleen? Perusteluilla sekä keskustelulla! Toivon Kouluruokatietopankin tarjoavan tutkittuja perusteita, kokemuksia muualta sekä kannustusta kouluruokailuun muutosta hakeville.
Talvellä 2011-2012 näyttää keskustelu kouluruokailusta lisääntyneen merkittävästi kunnanvaltuustoissa. Kestoaihe keskuskeittiöt jatkaa yhä, mutta uutena tekijänä on tullut ruokavalinnat. Onko tämä politikointia äänestäjien miellyttämiseksi kuntavaalien 2012 edellä? Margariinin vaihtaminen kun on helpompi päätös kuin ruoan valmistuspaikasta päättäminen.
En ole nähnyt laskelmia lisävaihtoehtojen tarjoamiskustannuksista. Mikäli kouluruokaan käytetty kokonaissumma ei nouse niin onko leivänpäällisvaihtoehtoon käytetty summa pois niistä vaihtoehdoista mitä päällisen alle tulee vähentäen tuoreleipä-päiviä? Tai tuoreita kasvisvaihtoehtoja? Onko leivänpäällisvaihtoehto sen arvoista koululaisille? Vai haluavatko veronmaksajat kustantaa tämänkaltaisia lisävaihtoehtoja koululaisten 1/3 ravinnontarpeeseen?
Talvellä 2011-2012 näyttää keskustelu kouluruokailusta lisääntyneen merkittävästi kunnanvaltuustoissa. Kestoaihe keskuskeittiöt jatkaa yhä, mutta uutena tekijänä on tullut ruokavalinnat. Onko tämä politikointia äänestäjien miellyttämiseksi kuntavaalien 2012 edellä? Margariinin vaihtaminen kun on helpompi päätös kuin ruoan valmistuspaikasta päättäminen.
En ole nähnyt laskelmia lisävaihtoehtojen tarjoamiskustannuksista. Mikäli kouluruokaan käytetty kokonaissumma ei nouse niin onko leivänpäällisvaihtoehtoon käytetty summa pois niistä vaihtoehdoista mitä päällisen alle tulee vähentäen tuoreleipä-päiviä? Tai tuoreita kasvisvaihtoehtoja? Onko leivänpäällisvaihtoehto sen arvoista koululaisille? Vai haluavatko veronmaksajat kustantaa tämänkaltaisia lisävaihtoehtoja koululaisten 1/3 ravinnontarpeeseen?
Yritän palvellla blogillani mahdollisimman laajasti sillä uskon kaikkien hyvin perusteltujen aloitteiden synnyttävän keskustelua, joka johtaa kouluruokailua parantaviin tekoihin. Olkoon lähtökohta aloitteen tekemiselle miltä kulmalta ruokamaailmankuvaa tahansa. Mikäli joku aloite puuttuu se ei ole kannanotto keskuskeittiöiden tai lähikeittiöiden puolesta vaan johtuu yhden hengen toimituksen rajallisuudesta. Tietoa kuntatasoisesta kouluruokakeskustelusta voi lähettää kouluruokatietopankki at gmail.com
Päivitetään tarvittaessa
- Ruokatieto 17.1.2012: Paikallista ruokaa ostava kunta kehittää... "...monissa viime vuosina rakennetuissa koulukeittiöissä ei ole välineitä keittää perunoita. Sen sijaan tarjotaan vaikkapa riisiä."
- Adressi koulun keittiön säilyttämiseksi: Ristijärvi tammikuu 2012
- 23.12.2011 Iisalmen sanomat: "..kunnanvaltuusto päätti tiistaina äänin 26-20 lisätä kouluruokailun vaihtoehdoksi myös Oivariinin ja kevytmaidon kasvisrasvalevitteiden ja rasvattoman maidon rinnalle."
- 9.12.2011 Iisalmen sanomat "...nyt kunnassa politikoidaan kouluruualla"
- Kunta voi suosia lähiruokaa jos haluaa (Haapajärven kaupunginvaltuuston puhenjohtajan kirjoitus Maatalouden tulevaisuudessa kevät 2010).
- Samasta aiheesta jo tehtynä: Lähiruokaseminaari Mustasaari (3.10.2011): kalvo 8. Päätöksenteon vaikutus ruokapalveluihin "Vuonna 2011 talousarvioon annettiin 42 000 € lisämääräraha / Ruokapalvelut on saanut olla mukana (kunnan) ilmasto- ja energiastrategia 2011-2020 työryhmässä. / Ruokapalveluiden tavoitteeksi kirjattiin; tarjota sesonginmukaista tai kasvisruokaa tai luomuruokaa kahdesti viikossa vuoteen 2015 mennessä / Hankintakriteerien kehittäminen niin että kotimaisuus- ja lähiruoka olisi turvattu tulevaisuudessa"
- Turun ja muutaman muun kunnan keskuskeittiöhankkeista olen tehnyt omat sivunsa.
- Saarijärvellä halutaan siellä asuneen Runeberg:n tortut takaisin kouluruokailuun (21.3.2011). Runeberg:n tortut eivät ole terveydellinen peruste perinteisessä mielessä, mutta niiden tuoma positiivinen imago kouluruokailulle sekä kouluruokailun näkeminen osana kulttuurikasvatusta ovat kannatettavia hankkeita!
- Vantaan opetuslautakunta 15.2.2011: Vastaus aloitteeseen kyselyn järjestämiseksi koululaisille kouluruokailusta ja kouluturvallisuudesta
- Vihdin kunnan pöytäkirjan päätöslauselma 14.2.2011: "Kunnanhallitus toteaa, että monipuolisen tarjonnan ylläpitämiseksi ja mahdollisimman monen oppilaan ruokailun varmistamiseksi pitäytyä nykyisessä käytännössä, että X päiväkotien ja koulujen ruokalistalla on neljä pelkkää kasvisruokapäivää kuuden viikon ajanjaksolla ja muina päivinä säilytetään valintamahdollisuus." (aloite tehty 21.9.2009)
- Ruotsissa voi nettityökalun avulla kunta arvioida itse kouluruokansa laatua: SkolmatSverige.se (Linkki kopioitu Mitä LSKT-kampanjan FB-sivuilta)
22.3.11
9.3.2012 Eduskunta ja kouluruoka, Huomisen ruoka -kansallinen ruokastrategia
Päivitetty 9.3.2012
Alla oleva teksti on edelleen voimassa 2011 aloittaneen hallituksenkin aikana. Tieto löytyy Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta "maaliskuun alusta" 2012.
Aiheeseen liittyy Ruokatiedon uutisointi 27.2.2012, jossa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kannusti uutta Hyvää Suomesta merkkiä.
Alkuperäinen teksti:
Huomisen ruoka - kansallinen ruokastrategia on vilahdellut siellä täällä internet-tekstejä lueskellessani. Tässä meni hetki punaista lankaa keriessä kun aihetta ei otsikoiden mukaan heti yhdistäisi kouluruokaan, mutta tälläisen kouluruokaa koskettavan polun löysin:
Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta linkki
27.1.2011: Eduskunta hyväksyi (palautekeskustelussa) valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi selonteon johdosta ja siirtyi päiväjärjestykseen. linkki
Päätös
Ruokatieto uutisoi 3.2.2011: Elintarviketeollisuus: Kasvuun tähdännyt ruokastrategia ei huomioi kilpailukykyä linkki
Tiivistetysti: ..."Nykyisen hallituksen aikana, ex-pääministeri Vanhasen aloitteesta, tehtiin kautta aikain ensimmäinen ruokapoliittinen selonteko."... " Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai ensimmäistä kertaa ruokaan liittyvät ministeriöt saman pöydän ääreen." ... "Minulta kysytään mitä tapahtuu jatkossa? Seuraavan hallituksen ohjelmasta kukaan ei vielä tiedä, mutta olen vakuuttunut että työtä tullaan jatkamaan, muodossa tai toisessa. Sille on nyt mitä suurin sosiaalinen tilaus."...
Edellä olevasta eduskunnan linkistä löytyy Valtioneuvoston eduskunnalle antama selonteko ruokapolitiikasta linkki selontekoon Selonteolla ei ole kirjoittajaa eikä päivämäärää, hallinnollinen numerointi on VSN 6/2010 vp. Tiivistetysti (18 sivuinen dokumentti)
3.3 Joukkoruokailu ohjaa ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymistä
Hallitus pitää tärkeänä, että:
Tämä Valtioneuvoston selonteko puolestaan perustui "Huomisen ruoka - esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi" vihkoseen, joka on julkaistu 18.6.2010. Tästä löytyy jo laajemmaltikin uutisointia sekä valmistelun että julkaisun ajalta esim.
-Iltalehti 22.3.2010 (eli jo vuosi sitten!): Kouluruoasta vastaavat vaativat: Lapsille parempaa ruokaa linkki
-Kuntaruokailun asiantuntijat nettisivut: linkki
-ETP Food for Life (ei pvm): Kansallinen ruokastrategia - tavoitteena kilpailukykyinen ruokasektori. linkki (Valitettavasti tässäkin linkissä puhutusta valtiohallinnon "ota kantaa"-keskustelun yhteenvetoa ei löydy mistään)
-Ruokatieto 18.6.2010: Ruokastrategia 2020: Suomen ruokatuotannon arvo kaksinkertaistuu 20 miljardiin euroon linkki
-Maa ja metsatalousministeriön tiedote 18.6.2010: Tulevaisuuden kuluttaja haastaa koko ruokajärjestelmän linkki
HUOMISEN RUOKA - Esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi onkin sitten kouluruoan tulevaisuuteen uskoa luovaa tekstiä linkki. Koulun merkitys korostuu raportin tekstissä:
Alla oleva teksti on edelleen voimassa 2011 aloittaneen hallituksenkin aikana. Tieto löytyy Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta "maaliskuun alusta" 2012.
"Ruokapoliittinen selonteko (2010) pohjautuu Huomisen Ruoka -strategiaan. Tärkeimmät selontekoon liittyvät ja käynnissä olevat hankkeet liittyvät vastuullisuus- ja jäljitettävyysjärjestelmien rakentamiseen, hankintaosaamisen kehittämiseen julkisissa ruokapalveluissa sekä terveellisten ja kestävien ruokavalintojen edistämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on valmistelemassa parhaillaan myös luomu- ja lähiruokaohjelmia.
Neuvotteleva virkamies Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi valmisteilla olevasta Kuluttajapoliittisesta ohjelmasta. Ohjelma toteutetaan nykyisiä voimavaroja kohdentamalla.
"Ruokaan liittyen ohjelmaan on tulossa kohtia, jotka liittyvät erityisesti kuluttajan tiedonsaannin varmistamiseen ja kuluttajan osaamistason vahvistamiseen. Toiveena on saada muun muassa perusopetukseen lisää arjen hallintaan liittyvää osaamista, ja ruokaan liittyvää kuluttajaosaamista", Koltta-Sarkanen kertoi."
Aiheeseen liittyy Ruokatiedon uutisointi 27.2.2012, jossa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kannusti uutta Hyvää Suomesta merkkiä.
Alkuperäinen teksti:
Huomisen ruoka - kansallinen ruokastrategia on vilahdellut siellä täällä internet-tekstejä lueskellessani. Tässä meni hetki punaista lankaa keriessä kun aihetta ei otsikoiden mukaan heti yhdistäisi kouluruokaan, mutta tälläisen kouluruokaa koskettavan polun löysin:
Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta linkki
27.1.2011: Eduskunta hyväksyi (palautekeskustelussa) valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi selonteon johdosta ja siirtyi päiväjärjestykseen. linkki
Päätös
Eduskunta on
hyväksynyt selonteon johdosta mietinnön mukaisen kannanoton:
1. Hallitus huolehtii alkutuotannon kannattavuuden ja alkutuottajien aseman parantamisesta markkinoilla, mikä turvaa kotimaisen elintarviketuotannon ja maamme peltoalan säilymisen tuotannossa.
2. Hallitus huolehtii elintarvikkeiden jäljitettävyysjärjestelmien kehittämisestä siten, että jatkossa ruoan raaka-aineiden alkuperä ja tuotantotapa käyvät aina ilmi tuotteiden myynnin yhteydessä.
3. Hallitus edistää lähi- ja luomuruoan käyttöä julkisissa ruokapalveluissa mahdollistamalla julkisissa hankinnoissa yksiselitteisinä laatukriteereinä muun ohella tuoreuden, lisäaineettomuuden ja lyhyen kuljetusmatkan.
4. Hallitus lisää huoltovarmuutta sekä selkeyttää ruokapolitiikan hallintoa ja edistää koordinaatiota eri hallinnonalojen välillä.
Eduskunnan sivuilta löytyvä Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö antaa paljon palstatilaa kouluruokailulle 21.1.2011: linkki
______________Lasten ja nuorten ruokakasvatus
Kouluruokailu
Valiokunta pitää tärkeänä panostamista lasten ja nuorten ruokakasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Valiokunta viitaten sivistysvaliokunnan lausuntoon korostaa, että osana koulun yleisiä kasvatustavoitteita tulee kouluruokailun roolia vahvistaa. Suomessa on pitkään ollut ainutlaatuinen, lailla turvattu kouluruokailujärjestelmä. Maksuton kouluruokailu on keskeinen hyvinvointipalvelu, jota myös kansainvälisesti arvostetaan.
Kouluruoka on monille lapsille ainoa lämmin ateria päivässä. Tästä syystä ruoan laatuun ja turvallisuuteen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Laadukkaalla kouluruoalla vaikutetaan osaltaan huono-osaisuuden ehkäisemiseen. Koulun oppilaiden lounasaikoihin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Ruokailulle tulee varata riittävän pitkä aika eikä ruokatunti saa olla liian aikaisin, jotta lapset ja nuoret jaksavat koko pitkänkin koulupäivän.
Selonteossa pidetään tärkeänä mm. sitä, että parannetaan joukkoruokailupalveluiden laatua, houkuttelevuutta ja saatavuutta. Tavoitteena on herättää kiinnostus ruokaan ja ruokailuun kouluissa ja päiväkodeissa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. Erityisesti kouluruokailussa myös houkuttelevuus on tärkeää. Ruoan ulkonäkö on lapsille ja nuorille tärkeä. Valiokunta pitää huolestuttavana tietoja, joiden mukaan yläkoululaisista vain noin 70 prosenttia syö kouluruokaa. Tulevaisuudessa on keskeistä parantaa kouluruokailun laatua ja pitää huoli, että tarjolla olevia ruokia myös syödään ja hävikki saadaan vähäiseksi.
Luomu- ja lähiruoka kouluissa
Luomu- ja lähiruokaan siirtyminen ei tapahdu pelkällä päätöksen tekemisellä vaan on ymmärrettävä myös sen vaikutukset ruokapalveluille ja annettava mahdollisuudet käytännön toteuttamiselle. Ruokalistat ja reseptiikka on muokattava lähi- ja luomuruokaan sopivaksi. Pelkkä raaka-aineiden muuttaminen lähiraaka-aineiksi ei riitä vaan on tehtävä kokonainen tuotekehitysprojekti, minkä lisäksi asiakkaat on totutettava pikkuhiljaa ruuan oikeaan, aitoon makuun. Alkuvaihe todennäköisesti vaatii lisätyövoimaa. Henkilöstö tarvitsee usein lisäkoulutusta lähi- ja luomuruuasta.
Tärkeää on, että kilpailutus tapahtuu oikein ja sillä saavutetaan tavoiteltava päämäärä eli onnistutaan hankkimaan hyviä, tuoreita ja koulujen käyttöön sopivia raaka-aineita kustannustehokkaasti lähialueilta. Valiokunta korostaa yhteistyön merkitystä niin kunnan eri hallinnonalojen kesken kuin myös alueen tuottajien ja yrittäjien kanssa. Myös pienillä yrittäjillä on oltava aidosti mahdollisuus osallistua kilpailutukseen.
Valiokunta pitää valitettavana niitä tietoja, että huonon raaka-aineen makua peitetään lisäaineilla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että laadukas ruoka ei välttämättä lisää kustannuksia merkittävässä määrin. Sivistysvaliokunta toteaa lausunnossaan, että peräti 80 prosenttia aterian hinnasta muodostuu palkkauskustannuksista. Lähiraaka-aineet maksavat siten ainoastaan hieman bulkkiraaka-aineita enemmän, mutta tämä on merkittävä panostus väestön terveyteen. Eri osapuolien yhteistyötä tiivistämällä ja lähiruuan ostamiseen ja käyttöön liittyvän osaamisen karttuessa hintaero lähiruuan ja muun ruuan välillä tulee pienenemään, minkä lisäksi lähiruuan eduksi voidaan laskea lähialueen taloudelle koituva hyöty.
Ruokakasvatus opetuksessa
Valiokunta yhtyy hallituksen selonteossa esittämään kantaan siitä, että on tärkeää varmistaa kotitalouden ja terveystiedon opetukselle riittävät opetustuntimäärät sekä lisätä ruokakasvatusta tukevaa kerhotoimintaa. Valiokunta painottaa, että varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ohjatussa ruokailussa lapsella ja nuorella on mahdollista oppia aterioimaan yhdessä, syömään terveellisesti, kohtaamaan uusia ruokalajeja sekä laajentamaan makutottumuksiaan.
Valiokuntaa toteaa, että moni suomalainen on vieraantunut elintarvikkeiden alkutuotannosta. Ruokakasvatustavoitteiden toteutuminen edellyttää ruokakasvatuksen ja ravitsemuksen nykyistä perusteellisempaa käsittelyä opetus- ja päiväkotihenkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Ruokakasvatuksessa tulee myös alkutuotannon tuntemusta lisätä.
kts. ketkä ovat ottaneet osaa "Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa" mietinnön lopussa
kts. ketkä ovat ottaneet osaa "Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa" mietinnön lopussa
Ruokatieto uutisoi 3.2.2011: Elintarviketeollisuus: Kasvuun tähdännyt ruokastrategia ei huomioi kilpailukykyä linkki
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman päätöstilaisuudessa 28.2.2011 Sirkka-Liisa Anttilan mainitsi pitämässään puheessa selonteon tulevaisuudesta: linkki tekstiin
Tiivistetysti: ..."Nykyisen hallituksen aikana, ex-pääministeri Vanhasen aloitteesta, tehtiin kautta aikain ensimmäinen ruokapoliittinen selonteko."... " Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai ensimmäistä kertaa ruokaan liittyvät ministeriöt saman pöydän ääreen." ... "Minulta kysytään mitä tapahtuu jatkossa? Seuraavan hallituksen ohjelmasta kukaan ei vielä tiedä, mutta olen vakuuttunut että työtä tullaan jatkamaan, muodossa tai toisessa. Sille on nyt mitä suurin sosiaalinen tilaus."...
Edellä olevasta eduskunnan linkistä löytyy Valtioneuvoston eduskunnalle antama selonteko ruokapolitiikasta linkki selontekoon Selonteolla ei ole kirjoittajaa eikä päivämäärää, hallinnollinen numerointi on VSN 6/2010 vp. Tiivistetysti (18 sivuinen dokumentti)
3.3 Joukkoruokailu ohjaa ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymistä
Suomessa joukkoruokailu on poikkeuksellisen suosittua verrattuna moniin Euroopan maihin. Julkinen ruokapalvelusektori sekä muut ammattikeittiöt ohjaavat osaltaan suomalaisten ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymistä. Siksi laadukas ja maittava ruoka on pystyttävä takaamaan julkisissa organisaatioissa, kuten kouluissa ja laitoksissa. Laadukkaan joukkoruokailun ja ruokapalvelujen saatavuutta eri väestöryhmissä on syytä parantaa. Tarjoamalla maukasta, tuoretta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa säilytetään suomalaisen ruoan suosio. Myös ravitsemuskriteerien toteutuminen tulee varmistaa julkisissa ruokapalveluissa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota suolan, rasvan ja kuidun määrään sekä rasvan laatuun. Myös esimerkiksi kasvisten, marjojen ja hedelmien tarjontaan sekä laatuun on panostettava.
Ammattikeittiöillä on merkittävä tehtävä kestävien elintarvikevalintojen edistämisessä. Ruokalistasuunnittelulla ja elintarvikevalinnoilla voidaan tukea alueellista ja ympäristön hyvinvointia sekä maaseudun elinvoimaisuutta. Julkisen joukkoruokailun raaka-aineiden ja palveluiden kilpailuttamisessa voidaan painottaa kokonaistaloudellisuutta, tuotteiden laatua, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia. Tavoitteet luonnonmukaisesti tuotetun ruoan, kasvisten ja sesonginmukaisen ruoan käytön lisäämisestä on asetettu valtioneuvoston periaatepäätöksessä (Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa). Ravitsemuskriteerit ovat valmistuneet osana joukkoruokailun kehittämistyöryhmän työtä (Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa, STM:n selvityksiä 2010:11). Suurimpia esteitä vastuullisten ruokavalintojen, lähi- ja luomuruoan edistämiselle sekä ravitsemuksellisen laadun varmistamiselle ovat strategisen päätöksenteon, hankintoihin liittyvän tiedon, osaamisen ja koulutuksen puute sekä kehittymättömät, yksinomaan hintaan painottuvat hankintaprosessit.
Hallitus pitää tärkeänä, että:
- Parannetaan joukkoruokailupalveluiden laatua, houkuttelevuutta ja saatavuutta.
- Turvataan julkisen sektorin ruokapalveluille ja erityisesti kouluruokailulle riittävät resurssit sekä lisätään julkisen sektorin hankintaosaamiseen liittyvää neuvontaa.
- Parannetaan ammattikeittiöiden osaamista lähi- ja luomuruoan käytön sekä terveellisempien valintojen edistämiseksi.
- Edistetään ympäristövastuullisia toimintatapoja julkisissa ruokapalveluissa.
Tämä Valtioneuvoston selonteko puolestaan perustui "Huomisen ruoka - esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi" vihkoseen, joka on julkaistu 18.6.2010. Tästä löytyy jo laajemmaltikin uutisointia sekä valmistelun että julkaisun ajalta esim.
-Iltalehti 22.3.2010 (eli jo vuosi sitten!): Kouluruoasta vastaavat vaativat: Lapsille parempaa ruokaa linkki
-Kuntaruokailun asiantuntijat nettisivut: linkki
-ETP Food for Life (ei pvm): Kansallinen ruokastrategia - tavoitteena kilpailukykyinen ruokasektori. linkki (Valitettavasti tässäkin linkissä puhutusta valtiohallinnon "ota kantaa"-keskustelun yhteenvetoa ei löydy mistään)
-Ruokatieto 18.6.2010: Ruokastrategia 2020: Suomen ruokatuotannon arvo kaksinkertaistuu 20 miljardiin euroon linkki
-Maa ja metsatalousministeriön tiedote 18.6.2010: Tulevaisuuden kuluttaja haastaa koko ruokajärjestelmän linkki
HUOMISEN RUOKA - Esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi onkin sitten kouluruoan tulevaisuuteen uskoa luovaa tekstiä linkki. Koulun merkitys korostuu raportin tekstissä:
5) Kunnon ateriat ja kiinnostus ruokaan terveellisen syömisen perusta
...Ruokapalvelujen piirissä päiväkodeissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja sairaaloissa on päivittäin 75 prosenttia suomalaisista, joten niiden merkitys sekä ravitsemuksellisesti että kasvatuksellisesti on huomattava. Tulevaisuudessa on keskeistä turvata ja parantaa joukkoruokailun laatua pitäen huoli siitä,
kouluruuan suosio on nyt laskussa. Elämänrytmien muutokset ovat myös sekoittaneet perinteisiä ateriarytmejä, minkä seurauksena napostelu on saanut sijaa. Tämän kehityksen pysäyttäminen ja kääntäminen on välttämätön terveellisen ruokavalion pohja.
että tarjolla oleva ruoka myös syödään. Esimerkiksi
Toimenpiteet, jotka kannustavat rauhallisten ateriahetkien mahdollistamiseen ja joukkoruokailun aistinvaraisen ja ravitsemuksellisen laadun parantamiseen, ovat tarpeen...
Mm. toimenpiteissä vastuualueena:
- Opetushallitus: Liitetään ruokakasvatus osaksi opettajainkoulutusta ja sisällytetään kouluruokailu osaksi opettajien työtä
- Kunnat: Vahvistetaan lähiruokaa osana julkista ruokapalvelua –> paikallisen ja sesonginmukaisen ruuan arvostaminen.
- Elintarvike- ja opetushallinto, kunnat: Aktivoidaan päivähoitolapsia ja koululaisia osaksi kouluruokailun valmistamista ja tarjoilua, vahvistetaan myös ruuan itse ottoa mahdollisuuksien mukaan.
- Sosiaali- ja terveyshallinto sekä opetushallinto ja kunnat: Varmistetaan joukkoruokailun - etenkin päiväkoti- ja kouluruuan sekä vanhusten ruuan – aistinvaraisen ja ravitsemuksellisen laadun toteutuminen Suomessa. Parannetaan kouluruokailun laatua ja rahoitusta tavoitteena lisätä kouluruokaa syövien oppilaiden määrää. Varmistetaan joukkoruokailun sopiva ajoitus (päiväkodit, koulut, sairaalat, vanhainkodit). Tarjotaan välipalaa kouluissa pitkän koulupäivän aikana.
Ruokastrategian taustaraportti 18.6.2010 linkki
Tiivistetysti: s. 23 ...Keskimäärin suomalainen syö vuodessa 153 ammattikeittiön valmistamaa ateriaa. Erilaisia ateriapalveluja käyttää päivittäin noin kolmasosa väestöstä. Suurin osa aterioista, yli neljäsosa, tarjoillaan kouluissa...
Olen tietysti vähän uutispimennossa Suomen suhteen täällä Texas:ssa, mutta silti on hieman ihmetyttänyt miten näin montaa haarukan heiluttajaa koskeva päätös on mennyt näin vähällä uutisoinnilla. Jos uutisointia oli otan sen mielelläni kouluruokatietopankki (@) gmail.com
18.3.11
Teko: Let's move-kampanja, Usassa 6cnt / ateria lisää valtion tukea
Päivitetty 7.6.2011: "People think because they aren't paying for it now they can save money..."
Eli jonkun muun kuin ranskalaisten tarjoaminen koululounaaksi on niin kallista ettei muutosta voi toteuttaa nyt... KVUE.com
Ei varsinaisesti kouluruokailuun liittyvää, mutta hyvä muistaa et asioista tehdään aina monta tulkintaa. The Daily Beast uutisoi nettisivuillaan 17.3.2011 linkki: Michelle Obama's Let's Move Campaign Is Helping Bullies. Tiivistetysti: The campaign is in effect arguing that the way to stop the bullying of fat kids is to get rid of fat kids.
Eli jonkun muun kuin ranskalaisten tarjoaminen koululounaaksi on niin kallista ettei muutosta voi toteuttaa nyt... KVUE.com
Ei varsinaisesti kouluruokailuun liittyvää, mutta hyvä muistaa et asioista tehdään aina monta tulkintaa. The Daily Beast uutisoi nettisivuillaan 17.3.2011 linkki: Michelle Obama's Let's Move Campaign Is Helping Bullies. Tiivistetysti: The campaign is in effect arguing that the way to stop the bullying of fat kids is to get rid of fat kids.
___________
Aikaisempi kirjoitukseni Let's Move-kampanjasta:
Teko: Usassa 6cnt / ateria lisää valtion tukea maksulliseen kouluruokailuun
Lähde: Obama Foodorama-blogi
First Lady, Cabinet Secretaries host White House conference call to encourage school officials to join HealthierUS School Challenge...
On Wednesday afternoon, childhood obesity and the economics of healthier school meals were the topic of conversation when First Lady Michelle Obama, Agriculture Secretary Tom Vilsack, Education Secretary Arne Duncan, and Melody Barnes, Director of the Domestic Policy Council and chair of the White House Task Force on Childhood Obesity spoke on a national conference call from the Map Room at the White House. More than 260 school leaders and administrators from across the US were on the party line, according to the East Wing. (Above: Mrs. Obama, center, during the call, with Barnes, l, and Duncan, R)
"The reality is that our schools are on the frontlines of our efforts to fight childhood obesity," Mrs. Obama told the educators.
The goal of the call was to encourage schools to join the HealthierUs School Challenge (HUSSC), a key Let's Move! initiative that's run by USDA. And it had a bit of a Let's Make A Deal! flavor: Mrs. Obama and the Secretaries promised cash and prizes--and a party--to schools that meet the Challenge requirements.
"As you all know, this challenge is a great way for schools to create healthier environments for kids," Mrs. Obama said. "It sets concrete goals for more nutritious school food. It creates goals for regular physical activity and for sound nutrition education to help kids make better choices."
These goals are all included in the Healthy, Hunger-Free Kids Act, the legislative cornerstone of the Let's Move! campaign, which President Obama signed into law last December. Currently, there are 552 schools in America that have been certified HealthierUS Schools. By June of this year, there is a Let's Move! goal of having 1,250 schools certified. And Mrs. Obama announced a new goal on Wednesday.
"We want every school in this country to be a HealthierUS School," Mrs. Obama said.
But how can that be accomplished? That's where Let's Make A Deal! comes in.
"Schools that complete this challenge can earn monetary rewards," Mrs. Obama said. "Let me repeat that: Schools that complete this challenge can earn monetary rewards."
HUSSC cash incentive prizes range from $500 to $2000 for schools, depending on what level of success they've have had in meeting the goals. Schools also receive a lovely banner and a bronze, silver, or gold plaque. And Sec. Vilsack told the school leaders that there is even more of an economic incentive to join: He announced $5.5 million in Team Nutrition Training Grants for Healthy Meals to provide technical and training assistance to schools, to help them meet the Challenge.
Approximately $2.5 million will be set aside to provide non-competitive grants, Vilsack said, with states competing with each other to receive the rest of the funding. States can apply for as much as $350,000. The grants will be awarded next September, with applications for intent to apply due on March 15. Schools and day care settings are eligible.
"The USDA has hit the ground running on implementation," Sec. Vilsack said, noting that his agency understands the many barriers that schools face to changing long-standing practices that might not promote health, including a lack of trained staff, a lack of kitchen equipment, and a lack of space for kids to engage in physical activity.
Vilsack also said he'd be sending a letter to Governors "of all fifty states," asking them to encourage their schools to enroll in the Challenge. The Secretary and his deputies toured the US last year, visiting schools that had met the qualifications to be certified for the Challenge.
More money...and a White House party
The Healthy, Hunger-Free Kids Act was considered a big win not only in terms of the sweeping changes it provides for school nutrition environments, but also because it increases the money that schools participating in the National School Lunch program receive. For the first time in thirty years, schools will now get an additional six cents per meal from the federal government. And while that six cent increase might not sound like a lot--what can six cents actually buy, you might wonder--the federal feeding program supplies meals for more than 31 million students. It's a lot of cash.
But there's a caveat: In order to get the additional funding per meal, schools must meet the new nutrition standards that are now mandated by the Secretary of Agriculture in the legislation (the proposed new standards are here). Schools that continue to serve less healthy foods will suffer an economic hit. During the conference call, Vilsack explained that schools that meet the HUSSC requirements will qualify far more rapidly for that extra six cents per meal, because they'll already be serving foods that comply with the new standards. These standards will become final when a public comment period ends, and be in effect by next Fall.
"I know that right now a lot of school districts are struggling just to provide the basics," Mrs. Obama told the educators. "One of our missions of "Let's Move" is to do everything that we can to give folks like all of you the support you need to do your jobs."
She added that that is why she started the Let's Move Salad Bars To Schools initiative, which helps schools get salad bars, and the Chefs Move To Schools initiative, which marries professional chefs to their local public schools. And that's why she's promoting the President’s Active Lifestyle Award, which rewards kids who exercise for 60 minutes a day, five days a week for six consecutive weeks.
"Kids always respond to an award," Mrs. Obama said.
So do adults, apparently, because Mrs. Obama promised the school leaders an extra-special reward for participating in the Challenge, in addition to the cash.
"We’ll also be inviting representatives from every award-winning school to a very special reception at the White House," Mrs. Obama said.
That will be one huge reception, if America's schools meet Mrs. Obama's goals.
*Read about the HUSSC cash incentives here. Schools may submit applications for the HealthierUS School Challenge by US mail or online. A simplified district application process is available if there are two or more schools applying from one school district. The White House released a sample menu for healthier school lunch meals.
>The White House fact sheet about the Healthy, Hunger-Free Kids Act [PDF]
Aikaisempi kirjoitukseni Let's Move-kampanjasta:
Teko: Usassa 6cnt / ateria lisää valtion tukea maksulliseen kouluruokailuun
Lähde: Obama Foodorama-blogi
Jälleen huomattavan korkeatasoista tukea kouluruokailun parantamiselle:
"The reality is that our schools are on the frontlines of our efforts to fight childhood obesity," Mrs. Obama told the educators.
"As You may know, USDA's HealthierUS School Challenge (HUSSC) is a voluntary national certification program that recognizes excellennce in nutrition and physical activity. The Challenge is designed to bring schools closer to compliance with the Dietary Guidelines for Americans and the Institute of Medicine's (IOM) recommendations for school meals and foods in schools."Porkkana tavoitteet saavuttaville kouluille: Kutsu Valkoisen talon juhliin ja lisää käyttörahaa.
Thursday, March 03, 2011USDA Announces $5.5 Million In Grants For Michelle Obama's Let's Move! Campaign
First Lady, Cabinet Secretaries host White House conference call to encourage school officials to join HealthierUS School Challenge...On Wednesday afternoon, childhood obesity and the economics of healthier school meals were the topic of conversation when First Lady Michelle Obama, Agriculture Secretary Tom Vilsack, Education Secretary Arne Duncan, and Melody Barnes, Director of the Domestic Policy Council and chair of the White House Task Force on Childhood Obesity spoke on a national conference call from the Map Room at the White House. More than 260 school leaders and administrators from across the US were on the party line, according to the East Wing. (Above: Mrs. Obama, center, during the call, with Barnes, l, and Duncan, R)
"The reality is that our schools are on the frontlines of our efforts to fight childhood obesity," Mrs. Obama told the educators.
The goal of the call was to encourage schools to join the HealthierUs School Challenge (HUSSC), a key Let's Move! initiative that's run by USDA. And it had a bit of a Let's Make A Deal! flavor: Mrs. Obama and the Secretaries promised cash and prizes--and a party--to schools that meet the Challenge requirements.
"As you all know, this challenge is a great way for schools to create healthier environments for kids," Mrs. Obama said. "It sets concrete goals for more nutritious school food. It creates goals for regular physical activity and for sound nutrition education to help kids make better choices."
These goals are all included in the Healthy, Hunger-Free Kids Act, the legislative cornerstone of the Let's Move! campaign, which President Obama signed into law last December. Currently, there are 552 schools in America that have been certified HealthierUS Schools. By June of this year, there is a Let's Move! goal of having 1,250 schools certified. And Mrs. Obama announced a new goal on Wednesday.
"We want every school in this country to be a HealthierUS School," Mrs. Obama said.
But how can that be accomplished? That's where Let's Make A Deal! comes in.
"Schools that complete this challenge can earn monetary rewards," Mrs. Obama said. "Let me repeat that: Schools that complete this challenge can earn monetary rewards."
HUSSC cash incentive prizes range from $500 to $2000 for schools, depending on what level of success they've have had in meeting the goals. Schools also receive a lovely banner and a bronze, silver, or gold plaque. And Sec. Vilsack told the school leaders that there is even more of an economic incentive to join: He announced $5.5 million in Team Nutrition Training Grants for Healthy Meals to provide technical and training assistance to schools, to help them meet the Challenge.
Approximately $2.5 million will be set aside to provide non-competitive grants, Vilsack said, with states competing with each other to receive the rest of the funding. States can apply for as much as $350,000. The grants will be awarded next September, with applications for intent to apply due on March 15. Schools and day care settings are eligible.
"The USDA has hit the ground running on implementation," Sec. Vilsack said, noting that his agency understands the many barriers that schools face to changing long-standing practices that might not promote health, including a lack of trained staff, a lack of kitchen equipment, and a lack of space for kids to engage in physical activity.
Vilsack also said he'd be sending a letter to Governors "of all fifty states," asking them to encourage their schools to enroll in the Challenge. The Secretary and his deputies toured the US last year, visiting schools that had met the qualifications to be certified for the Challenge.
More money...and a White House party
The Healthy, Hunger-Free Kids Act was considered a big win not only in terms of the sweeping changes it provides for school nutrition environments, but also because it increases the money that schools participating in the National School Lunch program receive. For the first time in thirty years, schools will now get an additional six cents per meal from the federal government. And while that six cent increase might not sound like a lot--what can six cents actually buy, you might wonder--the federal feeding program supplies meals for more than 31 million students. It's a lot of cash.
But there's a caveat: In order to get the additional funding per meal, schools must meet the new nutrition standards that are now mandated by the Secretary of Agriculture in the legislation (the proposed new standards are here). Schools that continue to serve less healthy foods will suffer an economic hit. During the conference call, Vilsack explained that schools that meet the HUSSC requirements will qualify far more rapidly for that extra six cents per meal, because they'll already be serving foods that comply with the new standards. These standards will become final when a public comment period ends, and be in effect by next Fall.
"I know that right now a lot of school districts are struggling just to provide the basics," Mrs. Obama told the educators. "One of our missions of "Let's Move" is to do everything that we can to give folks like all of you the support you need to do your jobs."
She added that that is why she started the Let's Move Salad Bars To Schools initiative, which helps schools get salad bars, and the Chefs Move To Schools initiative, which marries professional chefs to their local public schools. And that's why she's promoting the President’s Active Lifestyle Award, which rewards kids who exercise for 60 minutes a day, five days a week for six consecutive weeks.
"Kids always respond to an award," Mrs. Obama said.
So do adults, apparently, because Mrs. Obama promised the school leaders an extra-special reward for participating in the Challenge, in addition to the cash.
"We’ll also be inviting representatives from every award-winning school to a very special reception at the White House," Mrs. Obama said.
That will be one huge reception, if America's schools meet Mrs. Obama's goals.
*Read about the HUSSC cash incentives here. Schools may submit applications for the HealthierUS School Challenge by US mail or online. A simplified district application process is available if there are two or more schools applying from one school district. The White House released a sample menu for healthier school lunch meals.
>The White House fact sheet about the Healthy, Hunger-Free Kids Act [PDF]
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)