Pyörittelin perusopetuksen oppilasruokailun lukuja ja tein seuraavia havaintoja 2):
Kunnat käyttivät ruokailuun per oppilas per vuosi keskimäärin 496e. Siis kun koulupäiviä on 190 per vuosi niin 496/190 = 2,61 euroa per koululounas.
Ko. taulukon mukaan vähiten rahaa peruskoulun oppilasruokailuun käytetään 255e (Kitee, yht. 832 oppilasta) ja enimmillään 1582e (Lestijärvi 79 oppilasta).
Luku sisältää raaka-aineet, henkilöstökulut, tilat ja muut kiinteät kustannukset, mutta ei kiinteistökuluja. En saanut tietooni miten luvut on muodostettu. Usein ruokapalvelu tuottaa ruokaa myös päiväkoteihin, vanhainkoteihin sekä sairaaloihin ja siten kuluja on vaikea kohdistaa pelkkään kouluruokailuun. Oletan lukujen olevan summia, joita kunnan opetustoimi kohdentaa oppilasruokailuun ja siten vertailukelpoisia keskenään.
Oppilasmäärä ei selitä eroja summissa
Kun katson käytettyä summaa kunnan oppilasmäärien mukaan, niin havaitsen ettei ero kuntien oppilasruokailuun käyttämissä summissa selity täysin oppilasmäärillä. Toki pienimmät kulut ovat pääsääntöisesti seitsemällä suurimmalla kunnalla.
Oppilasruokailuun käytetty summa jaoteltuna kunnan oppilasmäärän mukaan.
100> oppilasta = n.700-1100 e + Lestijärvi 1582e (79 oppilasta)
100-500 oppilasta = n. 700 - 1200e + Salla 1517e (292 oppilasta)
500 - 2000 oppilasta = n. 300 - 1000e
2k-10k oppilasta = n. 300-700e
10k-36k oppilasta = 317e-466e
Perusopetuksen oppilasmääriltään suurimmat kunnat / oppilaita + ruokailu e/oppilas/vuosi
Jyväskylän kaupunki 10 616,00 oppilasta / 335e
Oulun kaupunki 12 165,50 oppilasta / 317e
Turun kaupunki 12 511,00 oppilasta / 466e
Tampereen kaupunkin 15 013,50 oppilasta / 448e
Vantaan kaupunki 20 176, 00 oppilasta / 355e
Espoon kaupunki 25 745,00 oppilasta / 392e
Helsingin kaupunki 36 089,00 oppilasta / 344e
Summan mukaan jaoteltuna 71% kunnista käyttää 400-700 e/oppilas kouluruokailuun. Kuntayhtymät ja yliopistojen normaalikoulut ovat suunnilleen samaa luokkaa, mutta yksityisten ja valtion koulujen ruokailukustannuksissa on suurempaa vaihtelua.
Summan mukaan luokiteltuna
Summan mukaan luokiteltuna
alle 400 euroa 14 kuntaa
400-499 ueroa 58 kuntaa
500-599 euroa 89 kuntaa
600-699 euroa 76 kuntaa
700-799 euroa 29 kuntaa
800-899 euroa 24 kuntaa
900-999 euroa 10 kuntaa
1000+ euroa 16 kuntaa
Yhteensä 316 kuntaa
Mitä rahalla saa?
Mitä rahalla saa?
Kuntien rahoittamissa kouluissa 400-700 euron vuosikustannus voi kohdistua joko 42 oppilaaseen (Suomenniemen kunta, 682e) tai vaikkapa 15 000 oppilaaseen (Tampere, 448e). N. 350 kertainen oppilasmäärän ero tuo siis vähän vajaan kaksinkertaisen eron kustannuksiin. Kustannukset sisältävät raaka-aineet, henkilöstökulut, tilat ja muut kiinteät kustannukset.
Jätän jonkun toisen arvioitavaksi johtuvatko erot oppilasruokailun summissa maantieteellisistä tai muista olosuhteista vai halusta panostaa oppilasruokailuun enemmän ja saako suuremmalla summalla parempaa ruokaa. Kun viimeaikoina on näkynyt vaatimuksia lisärahasta raaka-aineisiin, niin huomautin jo edellisessä kirjoituksessa, että tuo "muut kiinteät kustannukset" sisältää mm. henkilökunnan aikaa suunnitteluun, kouluttautumiseen ja asiakaspalveluun.
On selvää, että työntekijöiden koulutuksen ja sijaisten kulujen jakaantuminen alle sadalle oppilaalle vs. yli 10 000 oppilaalle vaikuttaa oppilasruokailun kustannuksiin eri tavalla. Asiakaspalvelu on kuitenkin suuri tekijä aikuistenkin henkilöstöruokailukokemuksen miellyttävyydessä. Älkää kouluruoan rahoista päättävät unohtako raaka-ainekohun keskellä, että
Jätän jonkun toisen arvioitavaksi johtuvatko erot oppilasruokailun summissa maantieteellisistä tai muista olosuhteista vai halusta panostaa oppilasruokailuun enemmän ja saako suuremmalla summalla parempaa ruokaa. Kun viimeaikoina on näkynyt vaatimuksia lisärahasta raaka-aineisiin, niin huomautin jo edellisessä kirjoituksessa, että tuo "muut kiinteät kustannukset" sisältää mm. henkilökunnan aikaa suunnitteluun, kouluttautumiseen ja asiakaspalveluun.
On selvää, että työntekijöiden koulutuksen ja sijaisten kulujen jakaantuminen alle sadalle oppilaalle vs. yli 10 000 oppilaalle vaikuttaa oppilasruokailun kustannuksiin eri tavalla. Asiakaspalvelu on kuitenkin suuri tekijä aikuistenkin henkilöstöruokailukokemuksen miellyttävyydessä. Älkää kouluruoan rahoista päättävät unohtako raaka-ainekohun keskellä, että
"Hyvä kouluruokailu tarvitsee myös tekijöitä, jotta raaka-aineet tulevat hyödynnettyä täydestä arvostaan. "
Aiheesta lisää:
- Ei lisää rahaa vain kouluruokaan vaan kouluruokailuun, bloggaus 1.3.2013
- Kouluruoan monipuolisuus tarjoaa terveyttä, bloggaus 24.2.2013
- Herkkuammatti.fi -sivusto
- Jälkilisäys 11.3.2013: Palvelualojen ammattiliitton PAM-lehti sai Suomen aikakauslehtiliiton SALLI-palkinnon juttusarjasta johon kuului "Kouluruokaa blueskaavalla"-juttu. Juttusarja käsitteli kuntien rahankäyttöä eli kilpailuttamista ja kilpailuttamisen seurauksia laajasti eri näkökulmista.
1) Lähde: Opetushallitus / Koulutuksen kustannustiedot vuodelta 2011 http://www.vos.uta.fi/
2) Vastuuvapauslauseke: Olen laskenut lukuja itsekseni voimatta keskustella tulosteni tai päättelyjeni oikeellisuudesta kenenkään kanssa. Siksi kehoitan ettei lukuja käytetä minkään tekstin tai päätöksen teon perusteena vaan käyttäjä laskee omat arvionsa alkuperäisistä luvuista ja tekee omat johtopäätöksensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti