26.1.14

Uudet ravitsemussuositukset, kouluruokailun työkalu

Suomessa laki edellyttää, että koululaiselle tarjotaan maksuton ja täysipainoinen ateria. Täysipainoisuuden arviointiin antavat työkalun kansalliset ravitsemussuositukset. 

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin 23.1.2014

Kansalliset ravitsemussuositukset on tarkoitettu erityisesti ruokapalveluiden ja muiden ammattilaisten sekä eri viranomaisten käyttöön toiminnan ohjaamiseksi. Siten Suomessa, jossa ruokakulttuuri perustuu monia muita maita enemmän joukkoruokailuun, mm. kouluruokailun perinteiden vuoksi, ravitsemussuosituksilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin ruokailun kautta. Tutkimukset ovatkin todenneet, että keskimäärin leikki- ja kouluikäisillä päivän ravitsemuksellisesti monipuolisimmat ateriat syödään päiväkodeissa ja kouluissa. 

Kouluruokailua koskeva laki ei velvoita noudattamaan ravitsemussuosituksia vaan takaa oppilaille täysipainoisen aterian. Käytännössä monet ruokapalvelut pyrkivät ruokatarjonnan suunnittelussaan noudattamaan voimassa olevia kansallisia ravitsemussuosituksia. Kouluruokailussa kansallisia suosituksia täydentävät lisäksi Kouluruokailusuositukset vuodelta 2008, jotka ohjeistavat mm. ruokailun ajankohdasta ja muusta kuin koululounaalla tarjottavista ruokailuista. 

Laskentaa numerotarkkuudella 
Uudet ravitsemussuositukset korostavat ruokavalion kokonaisuuden merkitystä hyvinvoinnille. Suositusten otsikkona on Terveyttä ruoasta; korostaen että syömme ruokaa emmekä yksittäisiä ravintoaineita. 

Silti ravitsemussuositukset sisältävät yksittäisten ravintoaineiden saannin suosituksia numerotarkkuudella sekä suhteutettuna kokonaisenergian saantiin. Numerot kuvastavat terveiden, kohtuullisesti liikkuvien ihmisten keskimääräistä ravinnontarvetta. Näitä numeroita käytetään kouluruokailun suunnittelun perusteina ja tavoitteena suositusten toteutuminen pitkällä, esimerkiksi neljän viikon, ajanjaksolla. 

Kouluruokailussa ei ole käytännössä mahdollista seurata kaikkia tarjotun ruoan ravintoaineita. Siksi Kouluruokailusuosituksissa on valittu muutama ravintoaine, joiden suositusten noudattamisen on todettu monipuolisessa ruokavaliossa todennäköisesti täyttävän myös muiden ravintoaineiden suositukset. Ja toisaalta varmistavan ettei liikasaantia tapahdu. 

Yksi tälläinen ravintoaine on kuitu, missä peruskouluikäisten saantisuositus on 2-3g / MJ sekä Kouluruokailusuosituksissa että uusissa kansallisissa suosituksissa. Toinen on suola, jossa uusien kansallisten suositusten tavoite on laskea natirumin saantia entisestään, peruskouluikäisillä päivän yhteissaannin tulisi jäädä alle teelusikallisen (4-5g). 

Ruokavalion ja ateriarytmin kokonaisuus ratkaisee

Koululounaan suunnittelun perusteina olevissa ravitsemussuosituksissa on huomioitu, että ravintoaineiden tarve vaihtelee eri yksillöiden välillä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ravitsemussuositusten mukaisesti laadittu kouluruokailu pystyy paikkaamaan kokonaisruokavalion puutteita. 

Uusissa suosituksissa esimerkiksi kasviksia suositellaan syötävän 500g eli noin 5-6 annosta päivässsä. Tämä ei toteudu jollei myös kotona ole tarjolla kasviksia. 

Koululounas on kiinteä osa ruokarytmiä, joka kotien tulisi huomioida. Maistuvan aamupalan tarvikkeiden hankkiminen kotiin ja iltapalan ajankohtaan huomion kiinnittäminen ajoittavat nälkää oikein koululounaalle. Toisaalta lounaalla ei jaksa pitkälle iltaan ilman välipalaa eikä koululounaan tulisi olla päivän ainoa harkitusti koottu ateriakokonaisuus. 

Uudet ravitsemussuositukset ohjeistavat lautasta laajemmin
Uudet ravitsemussuositukset esittävät, että kilpailutettaessa mm. kouluruokailun tuottajaa käytettäisiin suosituksissa esitettyjä ateriakohtaisia ravitsemuskriteereitä pääruoalle, lisäkkeille ja muille aterianosille. Tämä suosituksen mukainen päivän ateriakokonaisuus tulisi myös tiedottaa asiakkaille. 

Ravitsemussuositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ympäristön kannalta mahdollisimman kestävä. Suosituksissa myös esitetään, että suomalaisen ruokavalion muuttuminen suositusten mukaiseksi vähentäisi jo sinällään ruoan ympäristökuormitusta. Esimerkiksi energian liikasaannin vähentäminen tukisi kestävän kehityksen tavoitteita. 

Ravisemussuositukset vaikuttavat tarjontaan, tavoitteena myös yksilövaikutus

Ravitsemussuosituksiin perustuvalla kouluruokailulla voidaan onnistuneesti toteutuneena tasoittaa perheiden koulutuksen ja tulotason perusteella määräytyviä eroja ruokavaliossa lapsuudessa, jolloin ravitsemuksella on erityistä merkitystä pitkällä aikavälillä mitattuna. 

Ravitsemussuositukset vaikuttavat tarjottavaan kouluruokaan ja suositusten toteutumista ruokailussa yksilötasolla voidaan edesauttaa sanallisella ja sanattomalla viestinnällä kuten malliannos sekä ruokien tarjonta ja esillepano. 

Kotien, ja iän kasvaessa myös oppilaiden itsensä, tietoisten ravitsemusvalintojen pohjaksi ravitsemussuositukset esitetään ruokakolmiossa ruoka-aineryhmittäin. Lautasmalli antaa viitettä yksittäisen aterian koostamiseksi. Molemmat mallit havainnollistavat ruoka-aineryhmien suhteellisiä osuuksia terveyttä edistävässä ruokavaliossa. Ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion voi koostaa monista ruoka-aineista ja elintarvikkeista. Ravitsemussuositukset antavatkin yksilöille peiliin, mihin verrata omia valintojaan sekä tarkastella valintojensa yhteyttä hyvinvointiinsa. 

 Suositukset ovat myös keino saada herätettyä ihmiset tekemään tietoisempia valintoja sekä mahdollisesti päivittämään ravitsemuksellista tietotaitoaan.  

Ehkä tulevaisuudessa nähdään, miten suomalaiset ravitsemussuositukset ovat työkalu vanhemmille ja oppilaille arvioida toteutuuko lain mukainen oikeus täysipainoiseen kouluruokailuun omalla kohdallaan.

Lisätietoa:
Aiheeseen liittyen:

Tunnisteet: , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)