11.4.16

Kun ruoalle nirsoilu on perheille liian kallis ylellisyys


Kun päiväkodit ja koulut jakavat monipuoliseen ruokavalioon totuttelusta väistämättä syntyvän ruokahävikin kustannuksia, on myös perheillä paremmat mahdollisuudet laajentaa ruokavaliota.

Usalaisessa tutkimuksessa on tarkasteltu ruokahävikin merkitystä perheiden halukkuudelle kokeilla uusia terveellisempiä ruokia.

Uusia makuja opeteltaessa ei haluttu ottaa riskiä ettei ruoka tulisikaan syödyksi, jos perheellä oli taloudellisesti tiukkaa ja vanhemmat itsekkään eivät pitäneet ruoasta. Tai vanhemmat eivät halunneet / kerenneet valmistaa kahta ateriaa, esimerkiksi vanhemmille papujen kanssa ja lapsille ilman. Silloin koko perhe herkemmin söi yhtä ruokaa sellaista, mikä varmasti maistui lapsille.

Mutta jos lapsi ilmoitti uudesta tuotteesta jo maistaneensa sitä esim. koulussa, päiväkodissa tai kaverilla ja pitäneensäsiitä, vanhemmat olivat halukkaampia käyttämään rahojaan ko. tuotteeseen.

Eli vaikka vanhemmilla olisi tietoa terveellisemmästä ruokavaliosta, taloudelliset realiteetit ruokahävikin kustannuksista sekä omat makutottumukset estävät esim. kasvisten ostamisen maisteltaviksi. Artikkeli myös esittää, että väitteet joiden mukaan terveyttäedistävä monipuolinen ruokavalio voidaan toteuttaa myös taloudellisesti, eivät usein huomioi totutteluvaiheen ruokahävikkiä.

Kun päiväkodit ja koulut jakavat monipuoliseen ruokavalioon totuttelusta väistämättä syntyvän ruokahävikin kustannuksia, on myös perheillä paremmat mahdollisuudet laajentaa kaikkien perheenjäsenten ruokavaliota. Tämä pätee varmasti Suomessakin.

Suomalaisissa päiväkodeissa maistelukulttuuri on vahva

Suomessa maistelukulttuuri on esillä jo pitkään päiväkodeissa Saperen-menetelmään pohjautuen. Sapere on ruokakasvatusmenetelmä, jossa lapset tutustuvat ruokamaailmaan aistiensa välityksellä. Saperessa lapset oppivat aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla, ihmettelemällä ja leikkimällä.

2014 julkaistiin raportti Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa - Ruokailoa ja terveyttä lapsille. 
Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hankkeen keskeinen toiminnallinen tavoite oli tuottaa varhaiskasvatukseen sellaisia rakenteellisia linjauksia ja toiminnallisia ruokakasvatuksen käytäntöjä, jotka tuottavat lapsille ruokailoa, rakentavat lasten myönteistä suhdetta ruokaan ja syömiseen, rikastuttavat lasten ruokakokemuksia ja saavat lapset kiinnostumaan ruuasta. Ravitsemuksellisina, lapsen tervettä kasvua ja kehitystä tukevina tavoitteina oli erityisesti kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisääminen, ruokavalion monipuolistaminen ja pitkäjänteisesti lasten sopusuhtaisen painon kehityksen tukeminen, ja siten väestön keskeisen terveyden vaaratekijän, ylipainon, varhainen ehkäisy.
2016 julkaistut Suomalaiset Syödään yhdessä - lapsiperheiden ruokasuositukset kiteyttävät:

Lapset syövät mistä pitävät. 
Pitävät siitä mikä on tuttua. 
Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein.

Kouluruokadiplomin rinnalle tullut Makuaakkoset-diplomi kannustaa päiväkoteja luomaan ruokailutilanteistaan myönteisiä, syömään kannustavia ja sosiaalisesti virikkeisiä hetkiä. Myönnetty Makuaakkoset-diplomi, kuten Kouluruokadiplomikin, tuo myös näkyväksi vanhemmille juuri heidän lapsensa päiväkodissa ja koulussa tehtyä ruokakasvatustyötä.
Lähteet:
Tunnisteet: ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)