28.10.12

Voisiko kouluruokailu hyödyntää sosiaalista mediaa?

Kyllähän kouluruoka löytyy sosiaalisesta mediasta kun se on osa nuorten elämää ja nuoret ovat sosiaalisessa mediassa. Kysynkin voisimmeko hyödyntää sosiaalista mediaa paremmin kouluruokailun hyväksi. 

Tässäpä esimerkki eräästä keskustelukerhosta: "Kouluruoka = YÖK. Jos kuulut siihen joukkoon, jotka ei pidä kouluruoasta, niin saavuit juuri oikeaan paikkaan"  

Ja Facebook:ssa on hämmästyttävät yli 5000 tykkääjää kerännyt sivusto "Kouluruoka on lehmän ulostetta". (huom. olen yhtä hämmästynyt omasta 95 tykkääjästäni). 

Mitä sitten? 

Mutta mitä sitten jos nuoret puhisevat kouluruoasta omissa piireissään? Ainahan kouluruoasta on maristu.

On maristu joo, mutta onko aikaisemmin vanhemmat olleet marinassa yhtä aktiivisesti mukana? Ja halunneet muuttaa kouluruokaa? Onko kouluruokailu aikaisemmin kohdannut näin monikirjoisia ruokauskontoja, jotka vaikuttavat siihen miten kouluruokailua arvostetaan? Onko vanhempia aikaisemmin haluttu yhtä aktiivisesti mukaan kouluruokailun kehittämiseen? 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti tällä viikolla Kansallisen lihavuusohjelman 2012-2015. Sain tiedon sosiaalisen median kautta heti suoran nettiesityksen alettua, mutta en jaksanut ruveta viikolla tavaamaan "raskasta tekstiä". Yksi sysäys tälle kirjoitukselle olikin kun Pullapoliisi oli sosiaalisen median blogissan kirjoittanut aiheesta linkaten sen minua kiinnostavaa aihepiiriin eli kouluaikaiseen ruokailuun. 

Samana iltana selasin ammattiyhdistykseni Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen postituslistan kautta tulevaa Nordic Sugar:n julkaisemaa Perspektiivi lehteä. Sen uusimmassa numerossa käsitellään sokerityöryhmän väliraporttia. Artikkeli mainitsee "Taloustutkimus Oy:n tekemän kyselyn mukaan 90% suomalaisista pitää kouluruokailuun panostamista tehokkaana keinona vähentää lasten ja nuorten napostelua". Tänä aamuna kun googlasin niin en löytänyt kenenkään avanneen ko. Taloustutkimuksen kyselyä, että olisin voinut jakaa siitä linkin. 

Tällä sosiaalisen median, perinteisen median ja maalaisjärjen yhdistelmällä perusteltuna näkevät varmaan kaikki kouluruokailun merkityksen lihavuuden ehkäisyssä ja vanhempien välittämän arvostuksen vaikuttavan kouluruokailun käyttöön. Ja ymmärrämme varmaan etteivät nämä kouluruokailun vastaista joukkohysteriaa lietsovat sosiaalisen median sivut ole kouluruokailun merkityksen ymmärtämiselle hyväksi. Varsinkin kun kouluruoan merkityksenä muistetaan myös hukkaan heitetyn ruoan olevan kunnan verorahoilla maksettua sekä ympäristölle turha rasite. 

Kouluruoasta löytyy sosiaalisesta mediasta toinenkin puoli

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos julkaisee paljon tutkimuksia kouluruokailusta. Kouluterveyskysely löytyy kyllä netistä hyvin, mutta ei vain kouluruokailua koskevana osiona eikä linkattuna yhteen kouluruokailusta tehtyjen jatkoselvitysten kanssa. 

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut Herkkuammatti.fi-sivustoa, joka julkaisee kouluruokailu-aiheesta uutisia. Herkkuammatti.fi-sivuston takana on myös Ammattikeittiöosaajat ry, joka tuottaa Kouluruokadiplomi-hanketta työkaluksi kehittää yksittäisen koulun kouluruokailua tavoitteellisesti. 

Valitettavasti Suomen Lasten Parlamentin kouluruokablogi ei ole saanut eloa kuten Skottitytön blogi, jolla on jo ollut maailmanlaajuista vaikutusta kouluruokaan. Pro Peruskoulu on käsitellyt kouluruokaa opettajan näkökulmasta ja kokemuksilla 35 kirjoituksen verran

Nämä sivustot vain muutaman esimerkin mainitakseni. 

Olisiko kouluruoan kehittäjien aika kokoontua sosiaalisessa mediassa yhteen? 

Kouluruoasta löytyy siis sosiaalisesta mediasta toinenkin puoli. Se puoli, joka faktatiedon lisäksi tukee maksuttoman kouluruokailun jatkamista ja jatkuvaa kehittämistä. Se puoli vaan on vaikeasti löydettävissä ellei asiaan paneudu ja tiedä mistä tietoa voisi hakea. Tai mistä osuisi silmään aika ajoin pohjatietoa kouluruokailun uusista kehitystrendeistä ja hyvistä käytänteistä esim. kestävän kehityksen ruokakasvatuksessa. Ettei kaikkea uutta tarvitsisi omaksua sen yhden tunnin aikana kun asiaan tarvitsee paneutua syystä tai toisesta, vaikkapa kunnanvaltuuston kokousta tai oman koulun kouluruokatyöryhmää varten.

Olisko kouluruoan kehittäjien aika kokoontua sosiaalisessa mediassa yhteen? Kuten esimerkiksi Ruotsissa SkotmatSverige-sivusto tekee. 

Minulla on ihana syy jäädä tauolle bloggaamisesta

Minulla on ihana syy jäädä tauolle bloggaamisesta: Raportoitavaa kouluruokailusta on paljon ja määrä on lisääntynyt huomattavasti kahden vuoden bloggaaja-aikanani. Toinen ihana syy on, että saan työskennellä kouluruokailun tuottajien kanssa. Korostan ettei Kouluruokatietopankki-blogi ole ollut osa työtehtävääni ja olen ylläpitänyt sitä vapaa-ajallani. Kun harrastus muistuttaa työtä, on aika vaihtaa harrastusta. 

Asetin keväällä tavoitteekseni seurata kouluruokailua sen yhteen merkittävään käännöspisteeseen eli kuntavaaleihin asti. Oli huikaisevaa seurata miten loppumetreillä kuntavaalikampanjanjointia useat tahot osoittivat halua nostaa ruoan kuntavaalien puheenaiheeksi. Jää toki nähtäväksi miten puheet muuntuvat teoiksi, mutta ainakin kuntalaisia on muistutettu missä suurimmat ruokapalveluita koskevat päätökset tehdään.  

Lisäksi lokakuussa osallistumillani sekä ravitsemus- että ruokapalvelujen ammattilaisen koulutuspäivillä oli molemmissa aiheena sosiaalinen media sekä otsikkotasolla että useissa puheenvuoroissa. En ole siis onneksemme ainoa, joka miettii miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää joukkoruokailussa. 

Ehkä minäkin vielä palaan blogosfääriin nykyisen harjoitteluaikani loppuessa helmikuussa ja päiviini näillä näkymin tullessa useammin kuin kerran vuodessa tunti lisää blogikirjoittamiselle. Lupaan jakaa edelleen Kouluruokatietopankin Facebook-sivuston kautta linkkejä ajankohtaisiin aiheisiin.

Nyt kuitenkin kolmas ihana syy olla kirjoittamatta blogia on perheeni, jolle suon lisäaikaa poistumalla koneelta. 

Toivotan kaikille kouluruokailusta kiinnostuneille antoisia aikoja sosiaalisen median parissa ja opastan alkuun näiden linkkien myötä. 



Tätä kirjoitusta tuki Suomen valtio myöntämällä yhden tunnin lisäaikaa tähän vuorokauteen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti