Maailman ruokaohjelma (WFP) julkaisi maailman kouluruokailun tilaa arvioivan raportin toukokuussa 2013.
Raportti kattaa tiedot 169:stä maasta. Vuoden 2000 jälkeen 21 maata on aloittanut hallituksen rahoittaman kouluruokaohjelman. Erityisesti matalan elintason maissa ollaan halukkaita panostamaan entistä enemmän, koska kouluruokailulla voidaan tehokkaasti vähentää lasten nälkää ja tukea opiskelua sekä parantaa esim. tyttöjen mahdollisuutta opiskella.
Kehittyneissä maissa on olemassa kouluruokailua koskevat säädökset ja toimintakulttuuri ja kouluruokailua ollaan kehittämässä kestävän kehityksen suuntaan. Kehitysmaissa kouluruokailun järjestäminen on puutteellisemmin organisoitua ja ilman pitkän ajan tavoitteita. Täten on usealla tasolla tarvetta näyttöön perustuvaan tietoon kouluruokailun tehokkaasta toteutuksesta.
Yhteenvedossa todetaan kouluruokailun olevan suuri bisnes maailmanlaajuisesti. Vaikka tutkittua näyttöä on vielä vähän, raportti esittää kouluruokailun kytkemistä osaksi paikallista maatalouspolitiikkaa. Siten kouluruokailu hyödyntäisi lasten lisäksi myös paikallista yhteisöä ja edistäisi kestävien ja ennustettavien markkinoiden kehittymistä paikallisille tuotteille.
Raportissa on yhtymäkohtia suomalaiseen kouluruokailuun. Lisäksi Suomesta löytyy kouluruokailuun liittyvää osaamista, joka varmasti kiinnostaa kouluruokailukulttuuriaan kehittävissä maissa, taloudellisesta asemasta riippumatta.
Vaikka yltäkylläisessä Suomessa kouluruokailu ei varmastikaan ole kouluun vetävä magneetti, kuten raportin johdanto kuvaa kouluruokailua, on kouluruokailulla varmasti Suomessakin osansa oppimistuloksissa ja koulumenestyksessä.
WFP lehdistötiedote 24.5.2013: Kouluruoan rooli on elintärkeä kriisien aikana, uusimman raportin mukaan kuitenkin kouluruokailua eniten tarvitsevilla ei ole pääsyä sen piiriin.
State of School Feeding Worldwide 2013 -raportti
State of School Feeding Worldwide 2013 - raportin yhteenveto
Raportin avaintiedot
Raportti kattaa tiedot 169:stä maasta. Vuoden 2000 jälkeen 21 maata on aloittanut hallituksen rahoittaman kouluruokaohjelman. Erityisesti matalan elintason maissa ollaan halukkaita panostamaan entistä enemmän, koska kouluruokailulla voidaan tehokkaasti vähentää lasten nälkää ja tukea opiskelua sekä parantaa esim. tyttöjen mahdollisuutta opiskella.
Kehittyneissä maissa on olemassa kouluruokailua koskevat säädökset ja toimintakulttuuri ja kouluruokailua ollaan kehittämässä kestävän kehityksen suuntaan. Kehitysmaissa kouluruokailun järjestäminen on puutteellisemmin organisoitua ja ilman pitkän ajan tavoitteita. Täten on usealla tasolla tarvetta näyttöön perustuvaan tietoon kouluruokailun tehokkaasta toteutuksesta.
Yhteenvedossa todetaan kouluruokailun olevan suuri bisnes maailmanlaajuisesti. Vaikka tutkittua näyttöä on vielä vähän, raportti esittää kouluruokailun kytkemistä osaksi paikallista maatalouspolitiikkaa. Siten kouluruokailu hyödyntäisi lasten lisäksi myös paikallista yhteisöä ja edistäisi kestävien ja ennustettavien markkinoiden kehittymistä paikallisille tuotteille.
Raportissa on yhtymäkohtia suomalaiseen kouluruokailuun. Lisäksi Suomesta löytyy kouluruokailuun liittyvää osaamista, joka varmasti kiinnostaa kouluruokailukulttuuriaan kehittävissä maissa, taloudellisesta asemasta riippumatta.
Vaikka yltäkylläisessä Suomessa kouluruokailu ei varmastikaan ole kouluun vetävä magneetti, kuten raportin johdanto kuvaa kouluruokailua, on kouluruokailulla varmasti Suomessakin osansa oppimistuloksissa ja koulumenestyksessä.
WFP lehdistötiedote 24.5.2013: Kouluruoan rooli on elintärkeä kriisien aikana, uusimman raportin mukaan kuitenkin kouluruokailua eniten tarvitsevilla ei ole pääsyä sen piiriin.
State of School Feeding Worldwide 2013 -raportti
State of School Feeding Worldwide 2013 - raportin yhteenveto
Raportin avaintiedot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti