Mikä asema kouluruokailulla on kuntasi hyvinvointisuunnitelmassa?
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän tutkimuksen mukaan hyvän ravitsemuksen huomioonottaminen ja merkitys kuntien päätöksenteossa vaihtelevat suuresti (1). Väittämä perustuu kyselyyn, johon vastasi 86 kuntaa Suomen 320 kunnasta (www.kunnat.net). Joten ehkä on syytä, että kouluruokailun kehittämisestä kiinnostunut katsoo itse oman kuntansa hyvinvointisuunnitelmaa.
Maa- ja metsätalousministeriön teettämän tutkimuksen mukaan hyvän ravitsemuksen huomioonottaminen ja merkitys kuntien päätöksenteossa vaihtelevat suuresti (1). Väittämä perustuu kyselyyn, johon vastasi 86 kuntaa Suomen 320 kunnasta (www.kunnat.net). Joten ehkä on syytä, että kouluruokailun kehittämisestä kiinnostunut katsoo itse oman kuntansa hyvinvointisuunnitelmaa.
Kouluruokailun resurssit päätetään kunnassa
MMM:n tutkimuksessa pyydettiin kunnan edustajaa vastaamaan väittämiin kuten "Panostetaan kouluruoan terveellisyyteen ja houkuttelevuuteen (2)." Tämän asian tärkeänä pitämiseen ei juurikaan vaikuttanut oliko kunnassa hyvinvointistrategia vai ei.
Asenteet eivät kuitenkaan riitä vaan tarvitaan myös tekoja. Hyvinvointisuunnitelman ja -strategian tekeminen asettavat tavoitteita, joiden toteuttamista voidaan mitata.
Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa
Toukokuussa 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi raportin Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2013 (3). Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa (4).
Julkaistun kyselyn tiivistelmä käsitteli kouluruokailua osallisuuden näkökulmasta. Raportissa oppilaiden osallisuus ilmeni eniten kouluruokailussa vrt. esim. piha-alueiden suunnittelussa. Mutta mitä tämä osallisuus kouluruokailussa yleisimmin on? Toiveruokapäivä vai laajempaa? Ehkä piha-alueen suunnittelu tekee lasten osallisuudesta näkyvämpää kuin toiveruokapäivä silloin tällöin.
Kouluruokailun kehittämisen kannalta mietin miten mielenkiintoista olisi ollut lukea otsikon "Oppilashuoltopalvelujen voimavarat ja saatavuus" alta kouluruokailusta. Vaikkapa rehtoreiden arviota kouluruokailuun osallistuvien aikuisten määrästä tarjoilulinjaston molemmilla puolilla. Olisiko määrä korreloinut hyvinvintisuunnitelmakyselyn väittämän "Kuntamme koulujen opetussuunnitelmissa on kirjaukset ruoka- ja ravitsemuspalveluista ja -kasvatuksesta " kanssa?
Mitähän rehtorit vastaisivat jos MMM:n kyselystä (2) tehtäsiin heille versio "Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko koulussa"?. Rehtoreiden vastausprosentti oppilashuoltokyselyyn oli 74% (peruskouluja on 2734).
Miten huomioida asiakaspalaute kun asiakas ei voi äänestää jaloillaan?
Kouluruokailun resursseissa raha on merkitsevä tekijä. Asenne ratkaisee onko kulu meno vai investointi ja loppupeleissä rahan määrän. Ja asenteeseen voi vaikuttaa tiedolla.
Tiedonhankinta mallejahan on jo. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut yhteistyössä Kuntaliiton kanssa Ravitsemuksella hyvinvointia oppaan kuntapäättäjille (5). Ravitsemuslaadun vaatimiseen ruokapalveluen tuottajalta kilpailutuksessa on olemassa malliasiakirja (6).
Asiakirjassa on mainittuna asiakaspalautteen kerääminen toteutuu / ei toteudu -asteikolla. Asiakaspalautteen huomiointi kouluruokailussa, jossa asiakkailla ei ole mahdollisuutta "äänestää jaloillaan" olisi myös hyvä mallentaa, jotta sitä voitaisiin seurata muun vaaditun laadun ohessa sopimuskaudella sekä kehitettäessä kouluruokailua.
Siten saataisiin tietoa miten osallisuus kouluruokailussa todella edistäisi hyvinvointia peruskoulussa. Ja ehkä lisätä näkemystä kouluruokailusta investointiin päin.
Siten saataisiin tietoa miten osallisuus kouluruokailussa todella edistäisi hyvinvointia peruskoulussa. Ja ehkä lisätä näkemystä kouluruokailusta investointiin päin.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Summa summarum: Kouluruokailun resurssit päätetään kuntatasolla ja jos hyvinvointisuunnitelmassa ei ole ruoka huomioituna, niin resurssien löytäminen jatkuvaan kouluruokailun kehittämiseen hankaloituu.
Pidetään Suomen ainutlaatuinen kouluruokailu ainutlaatuisena, että voimme hehkuttaa Suomessa olevan Food Revolution Day everyday, kuten ELO-säätiön Good News on School Meals kertoo (7).
Viittaukset
1) Tiedote 16.5.2014: Ruokapolitiikka ei vielä ole suuressa roolissa kuntien päätöksenteossa. Maa- ja metsätalousministeriö.
2) Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa. MMM / Kuulas 25.3.2014.
3) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2013. THL - tutkimuksesta tiiviisti 12/2014
4) Oppilas- ja opiskelijahuollon opas. Opetushallitus
6) Tiedote 18.2.2014: Ravitsemuslaatu esiin ruokapalveluiden kilpailutuksessa – hinta ei saa yksin ratkaista. Valtion ravitsemusneuvottelukunta
7) Tiedote 16.5.2014: Food Revolution Day - Suomessa joka päivä? ELO-säätiö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti