Mitä tapahtuisi jos kouluruokailussa esittäisi hiljaisuuspyynnön trendikkäästi mindfulnessina? Antaisi tilaa ihmisen biologialle toimia ennen ja ruokailun aikana esimerkiksi kiinnittämällä huomiota välitunnin ajankohtaan sekä aamupäivän naposteluun että varaisi aikaa itse ruokailuun mielihyväkokemuksen saavuttamiseksi?
Mindfulness on tämän hetken trendiä. Sillä tarkoitetaan rauhoittumista ja keskittymistä, ympäristönsä ja omien tuntojensa tiedostamista. Mindfulness:lla tavoitellaan stressin purkua tai halutaan ehkäistä stressin syntymistä. Termi on tullut mukaan myös painonhallintaan kun tavoitteena on saavuttaa mielihyvää syömisestä.
Mielihyvän puuttumisen syömisestä on katsottu altistavan syömiselle yli ravinnontarpeen eli lihomiselle. Laajempi mielihyvän puute voi ajaa ihmisen hakemaan mielihyvää suoraan keskushermostoon vaikuttavista aineista kuten tupakka tai alkoholi. On helpottavaa tietää, että mielihyvää voi saada myös ei-kemiallisesti ja kaloreitta esimerkiksi musiikista.
Mielihyvän kokemista syömisestä käsiteltiin Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä lokakuun 2014 alussa Ruoki aivojasi –teemalla 1). En lähde toistamaan dopamiinien ja limbisten järjestelmien sekä leptiini- ja insuliinihormonien toimintaa vaan kehoitan hakemaan edellä mainituilla sanoilla lisätietoa sillä tutkittua tietoa mielihyvän biologiasta on jo olemassa.
Nälkä on mielihyväsyömisen teorian yksi lähtökohta. Vanha sananlaskukin sanoo, että nälkä on paras mauste. Nälän herättäminen on myös mindfulness:ssa tärkeää; ruokaa katsotaan ja haistetaan. Kouluruokailussa nälkää voisi kutsua välitunnilla ennen syömistä sekä kauniilla kattauksella linjastossa.
Seuraava mielihyväkokemuksen osa-alue on nauttiminen. Osa nälkähormoneista aloittaa toimintansa vasta kun ruoka on jo suussa. Kouluruokailussa nähty ”Ota vain minkä syöt” kehoitus onkin haaste jos nälkäisenä syö silmillään –sanonnan mukaan ei ole lapannut tarpeeksi ruokaa lautaselleen tyydyttämään fyysistä nälkäänsä. Haasteeseen voi vastata antamalla ruokailuun aikaa, että voi hakea lisää ruokaa. Aika antaa myös kylläisyyshormooneille mahdollisuuden toimia. Kaikki me varmasti tiedostamme kokeneemme mielihyvää kun olemme olleet kylläisiä.
Kun sykli nälkä-tyydytys kertautuu kouluruokailussa syntyy oppimista, joka kasvattaa mielihyvän kokemista tapahtumasta.
En tiedä mitä tapahtuisi jos arkisessa kouluruokailussa panostettaisiin vaikkapa mindfulness-teemaan ja pyrittäisiin maksimoimaan asiakkaiden nautinto. Uskon, että jotain positiivista.
Niin älkääkä unohtako muusiikin vaikutusta nautintoon! 5D keittokirja antaa ruokareseptille musiikkisuosituksen. Millaistakohan olisi vaikkapa makaraonilaatikkoon sopiva musiikki?
Taustatietoa:
1) Mielihyvää ruoasta-esitys. Leila Karhunen, FT, dosentti Itä-Suomen yliopisto. Valtakunnalliset ravitsemuspäivät Helsinki 6.10.2014.
Mindfulness:lla tiedostettua mielihyvää syömisestä
Katso ruokaasi. Anna sen tuoda nälkää. Haista ruokaasi. Mitä hajuja tunnistat? Maista ruokaasi. Laske aterin ja pureskele ruokaasi. Syö ruokasi hitaasti. Ole hiljaa ja anna ajatustesi vaeltaa sinne minne maku sinut vie. Tai mieti mistä ruoka on lautasellesi tullut. Tälläistä on mindful eli tietoinen syöminen.Mindfulness on tämän hetken trendiä. Sillä tarkoitetaan rauhoittumista ja keskittymistä, ympäristönsä ja omien tuntojensa tiedostamista. Mindfulness:lla tavoitellaan stressin purkua tai halutaan ehkäistä stressin syntymistä. Termi on tullut mukaan myös painonhallintaan kun tavoitteena on saavuttaa mielihyvää syömisestä.
Mielihyvän puuttumisen syömisestä on katsottu altistavan syömiselle yli ravinnontarpeen eli lihomiselle. Laajempi mielihyvän puute voi ajaa ihmisen hakemaan mielihyvää suoraan keskushermostoon vaikuttavista aineista kuten tupakka tai alkoholi. On helpottavaa tietää, että mielihyvää voi saada myös ei-kemiallisesti ja kaloreitta esimerkiksi musiikista.
Mielihyvän kokemista syömisestä käsiteltiin Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä lokakuun 2014 alussa Ruoki aivojasi –teemalla 1). En lähde toistamaan dopamiinien ja limbisten järjestelmien sekä leptiini- ja insuliinihormonien toimintaa vaan kehoitan hakemaan edellä mainituilla sanoilla lisätietoa sillä tutkittua tietoa mielihyvän biologiasta on jo olemassa.
Nälän tyydytys tuo mielihyvää
Vaikka mielihyvä on ihmisen biologiaa, mielihyvän kokemista syömisestä voi opetella. Ja kouluruokailuhan on syömisen lisäksi tilaisuus oppimiselle.Nälkä on mielihyväsyömisen teorian yksi lähtökohta. Vanha sananlaskukin sanoo, että nälkä on paras mauste. Nälän herättäminen on myös mindfulness:ssa tärkeää; ruokaa katsotaan ja haistetaan. Kouluruokailussa nälkää voisi kutsua välitunnilla ennen syömistä sekä kauniilla kattauksella linjastossa.
Seuraava mielihyväkokemuksen osa-alue on nauttiminen. Osa nälkähormoneista aloittaa toimintansa vasta kun ruoka on jo suussa. Kouluruokailussa nähty ”Ota vain minkä syöt” kehoitus onkin haaste jos nälkäisenä syö silmillään –sanonnan mukaan ei ole lapannut tarpeeksi ruokaa lautaselleen tyydyttämään fyysistä nälkäänsä. Haasteeseen voi vastata antamalla ruokailuun aikaa, että voi hakea lisää ruokaa. Aika antaa myös kylläisyyshormooneille mahdollisuuden toimia. Kaikki me varmasti tiedostamme kokeneemme mielihyvää kun olemme olleet kylläisiä.
Kun sykli nälkä-tyydytys kertautuu kouluruokailussa syntyy oppimista, joka kasvattaa mielihyvän kokemista tapahtumasta.
Arkinen asia nautinnolliseksi
On tärkeää saada mielihyvää aivan arkisesta syömisestä, jotta sitä ei tarvitsisi hakea epäterveellisistä herkuista kovin usein tiedostaen tai tiedostamatta tarvetta. Turkulainen lounasravintola järjesti ohjatun mindfulness-lounaan, koska halusivat tarjota asiakkailleen rauhallisen hetken, jossa arkinen asia tehdään nautinnolliseksi 2).En tiedä mitä tapahtuisi jos arkisessa kouluruokailussa panostettaisiin vaikkapa mindfulness-teemaan ja pyrittäisiin maksimoimaan asiakkaiden nautinto. Uskon, että jotain positiivista.
Niin älkääkä unohtako muusiikin vaikutusta nautintoon! 5D keittokirja antaa ruokareseptille musiikkisuosituksen. Millaistakohan olisi vaikkapa makaraonilaatikkoon sopiva musiikki?
Taustatietoa:
1) Mielihyvää ruoasta-esitys. Leila Karhunen, FT, dosentti Itä-Suomen yliopisto. Valtakunnalliset ravitsemuspäivät Helsinki 6.10.2014.
2) Mindfulness-lounaalla käytetään kaikkia aisteja. TS.fi/ruoka 14.10.2014 sekä
Uutispätkä tapahtumasta Yle Uutiset Lounais-Suomi / YLE.fi /Areena 13.10.2014 (kohta 1:21) katsottavissa 13.11.2014 asti.
3) Moniaistinen keittokirja. 5D Cook Book. Anu Hopia, Susanna Ihanus (toim.). Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen hallinnoima KUMARU-hanke 2014.
3) Moniaistinen keittokirja. 5D Cook Book. Anu Hopia, Susanna Ihanus (toim.). Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen hallinnoima KUMARU-hanke 2014.
Mindfulness:sta lisätietoa vaikkapa Suomen mielenterveysseuran sivuilta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti