Maksuton kouluruoka: muinaisjäänne vai hyvinvoinnin lähde?

"Miksi minun pitää kierrättää rahani valtion byrokratian kautta, joka päättää millaista ruokaa lapsille tarjoaa? Miksi en saa kustantaa omalle lapselleni sellaista ruokaa kuin juuri hänelle parhaaksi näen?" Kysyttiin HS.fi mielipidekirjoituksessa 20.4.2015

Hienoa, että nämä kysymykset kysyttiin sillä se sai aikaan keskustelua kouluruokailun merkityksestä. Eräs vastauksista julkaistiin myös HS.fi mielipidekirjoituksessa 27.4.2015. Haluan tallentaa sen kouluruokatietopankkiin. 

Maksuton kouluruoka edistää lasten hyvinvointia

Kolumnisti Joonas Konstig väitti (HS.fi 20. 4.), että maksuton kouluruoka on jäänne menneiltä ajoilta. Konstigin mielestä ilmainen kouluruoka on turhaa, koska lapsille tulee tarjota makunautintoja ja yksilöllisiä kokemuksia. Tähän ei maksuton kouluruoka hänen mukaansa kykene.

Kolumnistin mielestä on myös väärin, että verovaroilla rahoitetaan kaikille lapsille ilmainen ateria, sillä vanhemmilla tulisi olla valinnanvapaus kustantaa omille lapsilleen sellaista ruokaa kuin he parhaimmaksi näkevät.

Olemme samaa mieltä siitä, että lapsille tulee tarjota makunautintoja, kouluruoan tulee olla ravitsevaa ja sitä tulee olla riittävästi. Arvostamme kuitenkin suomalaista kouluruokailujärjestelmää, jonka avulla voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti ja yhdenvertaisesti oppilaiden terveyteen ja opiskelukykyyn.

Useissa koululaisille suunnatuissa kyselyissä lapset ovat tuoneet esille, että kouluruoalla on iso merkitys kouluviihtyvyydelle. Lapset myös pitävät tärkeänä ilmaista kouluruokaa ja toivovat yhteiskunnan investoivan siihen enemmän varoja.

Tarkoituksenmukaisesti koulupäivän jaksottavat ateriat estävät väsymystä ja edistävät työskentelykykyä ja oppimista sekä osaltaan myös luovat pohjaa tulevaisuuden ruokailutottumuksille.

Kouluruokailu on osa opetussuunnitelman perusteita ja koulun opetussuunnitelman mukaista oppilashuoltoa. Fyysisen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämisen lisäksi sillä on opetuksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä. Ruokailun on tarkoitus toimia pedagogisena tilanteena, jossa voi oppia sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja.

Erityisen tärkeää lapsille ja nuorille on se, että heidät otetaan mukaan kehittämään kouluruoan laatua ja ruokailukulttuuria koulussa. Tämä on huomattu myös koulujen arjessa, sillä THL:n tutkimuksen mukaan oppilaiden osallisuus kouluruokailun suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on kouluyhteisöissä lisääntynyt.

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Cyrin tekemässä kyselyssä koululaisten vanhemmat kiittelivät kouluruoan maksuttomuutta ja arvostivat sitä, että lapsilla oli mahdollisuus saada lämmin ateria koulupäivän aikana. Kouluruoan maksuttomuus nähtiin tärkeänä taloudellisena, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä.

Maksuton kouluruokailu ei erottele lapsia sen mukaan, kenellä on varaa minkäkinlaiseen ateriaan. Näin ollen se edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti yhdenvertaisuutta ja luo hyvät edellytykset myös kouluviihtyvyydelle, yhteisöllisyydelle ja lasten hyvinvoinnille.

Kouluruokailu on innovaatio, joka kestää aikaa.

Esa Iivonen
johtava asiantuntija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Hanna Heinonen
ohjelmajohtaja
Lastensuojelun Keskusliitto

Ulla Siimes
toiminnanjohtaja
Suomen Vanhempainliitto

Alkuperäinen teksti löytyy linkistä: www.hs.fi/mielipide/a1430015688772

_______________________________________________________________________

Jokainen voi käydä viemässä omia ajatuksiaan maksuttomasta kouluruokailusta näkyville Suomen Vanhempainliiton barometrin kyselyyn. Kouluruokailua koskevat kysymykset koskevat mm. tarjoillaanko kouluruoka lapsesi koulussa teille sopivaan aikaan, onko kuulemasi mukaan kouluruokailulle varattu tarpeeksi aikaa, maistuuko kouluruoka lapsellesi miten sekä kertoa miten sinusta koulun ja vanhempien yhteistyötä voitaisiin kehittää.

Vastausaikaa on 5.5.2015 asti. 

http://www.vanhempainliitto.fi/barometri

Lue myös:

• Maksuton kouluruokailu näyttää menneisyyden jäänteeltä. HS.fi 20.4.2015
• Kouluruokailu osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä peruskouluissa vuonna 2013. Tutkimuksesta tiiviisti 6, huhtikuu 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
• Tätä vanhemmat toivovat kouluruokailulta: lämmin, maksuton ja terveellinen ateria lapsille. www.utu.fi/cyri joulukuu 2013
• Elo-säätiön kanssa Food Revolution Day 15.5., but in Finland every day!

Food Revolution Day on 15.5. ja silloin kehotetaan kaikkia aikuisia kiinnittämään huomiota oman maansa koulujen ruokakasvatukseen ja kertomaan siitä Food Revolution Dayn sivuilla.

Lue lisää tapahtumista Suomessa>>

Ja muistetaan, että kohta on kesäloma, jolloin lapset saavat olla ainakin kymmenen viikkoa vanhempien tarjoaman lounaan äärellä. Mutta tämän päivän uutisotsikko saa miettimään kuinka monessa perheessä kaivataan kouluruokailua: 

Huono työtilanne heijastuu lasten ruokavalioon: "Terveellinen ruoka on kallista" YLE.fi 27.4.2015