19.1.16

Lihapulla x 900 000 ja instituutioiden ruokataju

"Usean kaupungin kouluruoassa epäterveellisen paljon lihaa" tiedottaa WWF. 

Ruokataju, ymmärtämys omien valintojen vaikutuksesta

Ruokataju on uusi termi, joka tarkoittaa ymmärtämystä miten omat valinnat vaikuttavat. Ruokatajusta puhui mm. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä MMM.n Ruokapoliittisen selonteon KICK OFF-tilaisuudessa (1) 18.1.2016 laajentaen ruokatajun tarvetta myös instituutioille. 

Ruokataju-termi esiintyy uuden peruskoulujen opetussuunnitelman ruokakasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen toteuttamisen materiaalissa (2). 

RUOKAKASVATUS ERI IKÄKAUSINA -juliste (EDU.fi, julkaistu 7.9.2015)

WWF herättää instituutioiden ruokatajua

WWF Suomi julkaisi ti 19.1.2016 selvityksen punaisen lihan määrästä kouluruoassa (3). 
Koska kouluruokailu muodostaa yhden kolmanneksen lapsen ja nuoren päivän energiantarpeesta on perusteltua sanoa, että kouluruokailulla on erittäin suuri merkitys terveellisten ja ympäristöystävällisten ruokailutottumusten kehittymiselle. (s. 5)
Selvitys koski kymmentä Suomen suurinta kaupunkia; Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola ja niiden suurimpia ruokapalvelutoimintoja.
Selvityksen perusteella WWF suosittaa, että kaupungit ja kunnat alkaisivat seurata kouluruokailussa tarjottavan punaisen lihan ja lihatuotteiden määrää ja huolehtisivat siitä, että se ei ylitä ravitsemussuositusten mukaista maksimimäärää 120 grammaa viikossa oppilasta kohti. (s. 10)
Ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmi muistuttaa, että kypsän punaisen lihan ja lihavalmisteiden enintään 500 gramman viikkosuositus on annettu ennen kaikkea terveyssuositukseksi, ei ympäristönäkökulmasta. (4) Fogelholm myös haastaa yksilöä ja instituutiota:
WWF:n tavoite tai lihattomuus kouluissa on kuitenkin epärealistista, koska ihmiset eivät usein pysty nopeisiin muutoksiin – varsinkaan, jos puhutaan niin isoista instituutioista kuin koulu.

68 nautaa vähemmän / ruokalista

Ruokatajuni mukaan kouluruokainstituutiolla on suuret vaikutusmahdollisuudet. Jos 900 000 koululaista vähentää päivässä 5g punaista lihaa, se tekee 4500 kiloa. 

Yksi eineslihapulla painaa n. 15 g, lihapitoisuus n. 50%. Teuraspainoinen nauta painaa n. 100 kg. 

=yksi lihapulla vähemmän / koululainen * kaikki koululaiset /ruokalista = n. 68 nautaa **

** (7.5 g x 900 000) / 100 kg
nauta = haitalliset vaikutukset ilmastoon, vesivaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen (3)


Nuorten osallisuus työkaluksi ruokatajun oppimiseen 

Kristiina Janhosen tuore väitöstutkimus (5) korostaa, että nuorille tärkeitä asioita voitaisiin hyödyntää aiempaa monipuolisemmin ruokakasvatuksen suunnittelussa ja kouluruokailun kehittämisessä.
– Kouluruokailu on keskeinen tapa opettaa lapsille ja nuorille tasapainoisia ruokatottumuksia ja hyviä ruokatapoja, Janhonen toteaa. - Nuorten tavoittamisen avain on pohtia yhdessä heille merkityksellisiä asioita ja sitä, miten näitä teemoja voisi tuoda esille osana ruokakasvatusta. (6)

Lisätietoa
1) #Ruoka2030 KICKOFF 18.1.2016
Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti kotimaisen ruuantuotannon kilpailukykyä, vastuullisuutta, markkina- ja kuluttajalähtöisyyttä ja riittävyyttä huoltovarmuuden näkökulmasta arvioidaan syksyllä 2016 eduskunnalle annettavassan ruokapoliittisessa selonteossa.
2) Ruokakasvatus mukaan paikallisiin opetussuunnitelmiin (OPH.fi 23.6.2015)
Ruokataju -tukiaineisto tarjoaa ideoita ja malleja kokonaisvaltaiseen ruokakasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen perusopetuksessa.
Kouluruokailusta tulee melkein oppiaine – "Ruoka on enemmän kuin mahantäyte" (YLE:FI -ilmiöt 13.1.2016)
3) TERVEELLISTÄ JAYMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄKOULURUOKAA?WWF:n selvitys punaisen lihanmäärästä kouluruoassa
Tiedote 19.1.2016: Usean kaupungin kouluruoassa epäterveellisen paljon lihaa
4) WWF: Kouluruuassa epäterveellisen paljon lihaa – "Ei tarjoilla liikaa", sanoo palveluesimies Aamulehti 19.1.2016

WWF: Koululaisille tarjotaan epä­ter­veel­li­sen paljon lihaa, myös Oulussa KALEVA.fi 19.1.2015
Kouvolan kouluissa ei mässäillä lihalla YLE.fi Kotka 19.1.2016

5) Adolescents' Participation and Agency in Food Education. Janhonen Kristiina. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos 2015.

6) Maukas kouluruoka ja yhdessä syöminen on parasta kouluruokailussa ‒ nuoret tärkeä ottaa mukaan suunnitteluun Tiedote STTinfo. fi / Helsingin yliopisto 18.1.2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti