Kuunteluoppilaan mietteitä
Olin kuunteluoppilaana tilaisuudessa, missä lapsilla oli mahdollisuus kysyä kouluruoan tuottajan edustajalta kysymyksiä. Yksi kysymys koski toiveruokapäivän vakinaistamista, toinen kysyi mistä kouluruoka tuodaan ja kolmas kysymys oli "Onko kouluruoassa lisäaineita"?Toiveruokapäivästä ruokapalvelun edustaja vastasi tyyliin et on vaikea valita kenen toiveruokapäivää vietetään kun syöjiä on niin paljon. Ruoan tuomisesta vakuutettiin että se valmistetaan samassa kaupungissa eikä tuoda vaikka Virosta, vaikka osassa kouluista ei omaa valmistuskeittiötä olekkaan. Lisäaineista vakuutettiin ettei niitä lisätä kouluruokaan. Natriumglutamaatista on luovuttu jo kauan sitten.
Mitä lapsi ymmärtää ruoan lisäaineista?
Minua jäi mietityttämään miten lapsi on päätellyt, että kouluruoan sisältämistä lisäaineista tarvitaan tietoa? Ymmärtääkö lapsi saavansa todennäköisesti samoja lisäaineita myös koulun ulkopuolella tarjottavasta ruoasta, jopa kotonaankin?Olisiko lapsi voinut kuulla makkaran valmistuksessa käytettävästä nitriitistä? Tai mehujuomien bentsoehaposta? Nehän mainitaan uusissa lapsiperheiden ruokasuosituksissa. Tosin 150 gramman eli kahden makkaran viikkorajoitus niitritin liikasaannin ehkäisemiseksi sekä bensoaatteja sisältävien mehujuomien välttelysuositus koskee alle kouluikäisiä ja myös kotiruokaa. Kouluikäisellä makkaran, nakkien ja lihaleikkeleiden tarjontaa koululounaalla rajoittaa nitriittiä enemmän suola- ja rasvapitoisuudet. Mehujuomissakin hammasterveys asettaa kouluikäiselle käyttörajoituksen eikä lisäaineet.
Millaiseksi uhaksi lapsi kokee lisäaineet elämässään?
Jos lapsi kokee huolta kouluruoan turvallisuudesta niin miksi hän ei halua kysyä kouluruoan tuottajan keittiöiden saamista Oiva-merkinnöistä? Pilantuneesta ruoasta sairastuminen on jotain jonka hän itse tai hänen kaverinsa on voinut kokea vaikka kotona syödystä ruoasta. Elintarvikeviranomaisten Oiva-tarkastus koskee koulujen keittiöiden omavalvonnan toteutumista elintarvikkeiden turvallisuuden suhteen, esimerkiksi ruokien säilytyslämpötilojen oikeellisuus vähentää ruoan pilaantumista.
Entä millaiseksi uhaksi lapsi kokee ruokavalionsa sokeripitoisuuden suhteessa lisäaineisiin?
Ympäristön ruokapuhe vaikuttaa
Lapsiperheiden ruokasuositukset Syödään Yhdessä toteaa
Jokainen ruokailutilanne on kasvatustilanne, jossa lapset tutustuvat uusiin ruoka-aineisiin, oppivat makuja ja rakenteita, syömisen perustaitoja sekä yhdessä oloa ja ruokapuhetta. Koko kasvatusyhteisöllä tulisi olla yhteisesti määritellyt ruokakasvatuksen tavoitteet ja linjaukset käytännön toteuttamisesta. Kodin ja kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön kasvatuskumppanuus lasten ruokakasvatuksessa ja päivittäisen ruokailun toteuttamisessa on tärkeää. s. 88Aikuisten, jotka ovat huolestuneita kouluruokailun sisältämistä lisäaineista, tulisi kantaa vastuunsa kouluruokailun imagosta juuri tänään. Pitkällä tähtäimellä voidaan pyrkiä vähentämään lisäaineita, mutta sitä ennen ei saa menettää kouluruuan arvostusta. Jos arvostus häviää, niin saadaanko nykyistä useampi lapsi syömään, vaikka ruoka olisi lisäaineetonta?
- Usein kysyttyä nitraatista Evira.fi-sivuilla
- Ruoka-aineiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita. Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille s. 119
- Oiva-valvonta Evira.fi-sivuilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti