14.6.16

Syödään yhdessä ja kehitetään ruokatajua kesällä

Tutkimusten mukaan lapsiperheiden ruokailu on arkena terveellisempää kuin viikonloppuisin, todetaan lapsiperheiden ruokasuosituksissa. Entä kun viikonloppu kestää kymmenen viikkoa?


Ruokataju on omien ruokatottumusten tiedostamista

Ruokataju-käsite on luotu tutkimuskirjallisuuten perustuen kuvaamaan aikaisempaa monimuotoisemmassa ympäristössä tapahtuvaa uudistuvaa ruokakasvatusta. Ruokatajun käsite ottaa huomioon yksilön omat kokemukset sekä valintojen yksilöä laajemmat sosiaaliset ja kulttuuriset merkitykset.
TÄTÄ ON RUOKATAJU *):
1) Tiedostan ruokatottumuksiini vaikuttavia tekijöitä
2) Arvioin ruokaan liittyviä tietoja ja taitoja
3) Ymmärrän ruoan sosiaalisia, kulttuurisia ja arkisia merkityksiä
4) Hahmotan ruokajärjestelmän kokonaisuuden
5) Käytän aktiivisesti omaksumaani ruokaan liittyvää tietoa
Vanhempien on hyvä tiedostaa, että kodin ja lapsen läheisten sekä ystävien esimerkki opettaa ruokatajuun liittyviä tietoja ja taitoja koulua tehokkaammin. Koulussa lapsi ehkä oppii tunnistamaan ruokatajuunsa vaikuttavia tekijöitä ja muuttamaan niitä, mutta on paljon tutkimustuloksia joiden mukaan lapsena opitut ruokailutavat säilyvät läpi elämän. 

Entä kun viikonloppu kestää kymmenen viikkoa?

Tammikuussa 2016 julkaistujen suomalaisten lapsiperheiden ruokasuositusten mukaan säännöllinen ateriarytmi ja täysipainoiset pääateriat myös viikonloppuisin turvaisivat lapsille nykyistä paremman ravitsemuksen. Entä kun säännöllisiä koululounaita puuttuu kymmenen viikkoa joka päivä?

Joissain perheissä havaitaan koululounaan jääminen pois varmasti myös taloudellisena rasitteena, mutta toivottavasti vielä useammat vanhemmat havahtuvat miettimään miten " jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen" ateria saadaan lapselle loma-aikanakin.
– Maksuton kesätoiminta koulussa ja lämmin ateria juhannukselle asti, tulisi monessa kodissa tarpeeseen (Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila YLE.fi 14.6.2016)
Asiaan on havahduttu markkinavoimin sekä yleishyödyllisten tahojen kautta: Esimerkiksi Helsinki tarjoaa alle 16-vuotiaille maksuttoman ruokailun leikkipuistoissa. Turussa ruokapalvelu Arkea tarjoaa edullisen koululaislounaan keskustan hyvinvointikeskuksessa ja uutiskynnyksen on ylittänyt ainakin yksi lounasravintola, joka haluaa tarjota koululaisille edullisen lounaan. Ja postista tulee pikaruokapaikkojen tarjouskupongit. 

Ruokataju vs. resurssit

Tutkimusten mukaan ruoan maku ja helppous ovat nuorille usein valintatilanteissa terveellisyyttä ja ruoan ravitsemuksellisia tekijöitä merkityksellisempiä. Varmasti myös monelle aikuisellekin ja vanhemmat ovat ehkä väsyneitä ruokataistoihin kotona ja menevät siitä mistä aita on matalin eli kotona syödään lapsen mieltymysten mukaan.

Usassa on viime aikoina keskusteltu, että taloudellisesti tiukoilla olevillä perheillä ei ole varaa kokeiluruokiin, koska ruokahävikki maksaa liikaa. Jos vanhempikaan ei syö lapselta ylijäävää ostettua ruokaa, esimerkiksi kalliita kasviksia tai täysjyväviljaa, niin sitä ei osteta kotiin. On varmempaa ruokkia lapsi sellaisella ruoalla, mitä hän syö.

Vaikka vanhemmilla olisi minkälainen ruokataju ja taloudelliset resurssit toteuttaa, niin kotona työpäivän päätteeksi vastaaminen vaikkapa Luonnonvarakeskuksen #papuhaaste'eseen palkoviljojen lisäämisestä ruokavalioon voi olla ylivoimaista. Saati sitten sillä nuorella, jolla ehkä on lomalla mahdollisuus lähteä kavereiden kanssa syömään kodin ulkopuolelle, mutta ei ole lounasseteliä käytössä. Salaattibuffet voi tuntua kalliilta päivittäiseltä vaihtoehdolta ja kotona sellaisen rakentelu ei innosta yksin.

Tsemppiä ja hatunnosto kaikille vanhemmille, jotka jaksavat valmistella lautasmallin mukaiset aamupalat, lounaat ja välipalat kotona lomailevalle koululaiselle muutamankin viikon ajan. Ja pyydän jakamaan hyvän keinon, jos uurastus on tuonut tulosta ja valmistetut ruoat on syöty kuten on tarkoitettu. Suositukset pyrkivät motivoimaan kertomalla lapsen hyvän arjen rakentuvan hänestä huolehtimisesta, jossa säännölliset ateriat ovat osa psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia.

#syödäänyhdessä

Kesäkuun 6. päivä 2016 aloitettiin Syödään Yhdessä -kampanja Helsingissä. Syödään yhdessä –ilmiöksi muuttumista tavoittelevalla kampanjalla halutaan saattaa ihmisiä yhteisten pöytien ääreen ja luoda pysyviä käytäntöjä arkeen ja juhlaan. Avauksessa julkistetun kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä. Perheaterioiden lisäksi halutaan rentoa syömistä ystävien ja lähipiirin kanssa, kaipaamme yhteisöllisyyttä, mutta keinoja sen toteuttamiseen ei tahdo löytyä.

Syödään yhdessä -hanke on osa Suomi100 –juhlavuoden ohjelmaa. syodaanyhdessa.fi -sivuston kautta löytää ruokatapahtumia, mutta sivustolle voi myös ilmoittaa oman, pienenkin, ruokatapahtumansa.

Vaikka Syödään yhdessä -ilmiössä ei ole tarkoitus valistaa kansaa terveellisimmistä ruokavalinnoista, niin tutkitustikin yhdessä ruokailu ja säännöllinen syöminen tuottaa ruokailoa ja edistää koko perheen hyvinvointia. Isomman joukon kesken löytyy myös ehkä maisteluannoksen jakajia sekä erilaisten ruokailutyylin opettajia. Oman ruokatajun löytäminen auttaa kohti positiivisten, yhdessä syömiseen liittyvien teemojen vahvempaa tiedostamista ja yhteisten ruokahetkien arvostamista.

Ruokakalevala - tarnoita suomalaisen ruokapöydän äärestä

Söitpä yksin tai yhdessä, olipa ruokatajusi millä tasolla tahansa, Ruokakalevala pyytää jakamaan ruokatarinasi tai ‑muistosi. Tavoitteena on kerätä 100 000 tarinaa, jotka taltioidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.

Jos asut Turun seudulla ja ruokatarinasi liittyy mummolaan, niin jaa se myös ruokapalvelu Arkealle. Arkea kokoaa makumatka mummolaan.teemaviikkoaan varten makumuistoja mummolasta ja kutsuu lokakuisen Food & Fun ruokafestivaalin yhteydessä isovanhemmat maistamaan kouluruokaa yhdessä lastensa ja lastenlastensa kanssa.

Veikkaampa omien lasteni kaupunkimummolan makumuistojen poikkeavan omistani:
Minun makumatkani mummolaan on itseleivottua ruisleipää. Papalla voikerros oli paksumpi kuin leipä. Itse en saanut tuota tapaa maistumaan. Perunan nostotalkoot suvun kesken. Viili, jota ei voinut tehdä ukkosella. Rahka oli harvinaista herkkua, mutta kesän ensimmäiset oman maan mansikkasadot syötiin vatkatun rahkan kanssa. Ahomansikoita ja vattuja kiv'rauniolta pellon reunasta, herneitä kaurapellosta. Kaikki itsepoimittuna suoraan suuhun. Mustikoista mummi maksoi markan purkilta. Talviruokana jänistä ja aivan valtava joulukinkku ruiskuoressa leivinuunissa paistettuna. 
Muistan tuoneeni teininä mummille ja papalle lähisnagarilta hampurilaiset kun he olivat meillä käymässä, eivätkä he osanneet syödä niitä "oikein".
Maistuvaa kesää yhdessä syöden!

Nähdään taas syksyllä!

Aiheesta lisää:

*) Ruokataju on omakohtaista ymmärrystä ruokavalinnoista. Kristiina Janhonen, Eila Kauppinen, Johanna Mäkelä, Päivi Palojoki. Kotitalouslehti.fi 26.5.2016
Tunnisteet: , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)