Kouluruokailu on lapsiperhepalvelu, joka on jo olemassa, on tasa-arvoinen, lapsen itsenäisesti saavutettavissa 190 päivänä vuodessa 12 vuotta, konkreettinen apu perheiden arkeen leimaamatta. Vakiinnutetaan siis kouluruokailu osaksi LAPE-käsitteen sisältöä.
Palveluiden lapsi- ja perhe-lähtöisyys maakunta- ja sote-uudistuksessa puhuttaa kun selvityshenkilöt ovat kartoittaneet sivistys- ja sote-palveluiden yhdyspintoja ja tehneet 39 ehdotusta, joilla lapsi- ja perhelähtöisyys (LAPE) palveluissa varmistetaan uudistuvassa toimintaympäristössä.
Selailin tuota 7.2.2018 julkaistua ehdotukset sisältävää
"YHDYSPINNAT YHTEISEKSI MAHDOLLISUUDEKSI
Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä"- selvitystä.
Kouluruokailua ei mainita lapsi- ja perhepalvelu-selvityksessä kertaakaan
Minusta on aika yllättävää, että kouluruokailua ei mainita koko lapsi- ja perhepalveluja koskevassa selvityksessä kertaakaan.
Vertailun vuoksi perhepalveluista "liikunta" löytyy mm. kohdista:
- Tämä universaalien palvelujen palveluketju muodostuu neuvola-, varhaiskasvatus-, opetus-, kouluterveydenhuolto-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluista. (s. 41)
- LAPE-palvelujen kokonaisuus käsittää kaikkien erilaisten palveluntuottajien tuottamat lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Siihen kuuluvat tulevaisuudessa maakuntien vastuulle kuuluvat sote-palvelut sekä kuntien eri toimialojen palvelut kuten sivistystoimi (ml. varhaiskasvatus, liikunta, taide ja kulttuuri, nuorisotyö) ja yhdyskuntasuunnittelu, valtion palvelut (mm. työ- ja elinkeinotoimi) sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut. (s. 52)
- yhteensä 23 kertaa
4 Lasten ja nuorten palvelut sekä toimintaympäristön ja -kulttuurin muutos
--> 4.2 Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä muuttuva toimintaympäristö
--> 4.2.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön muutos
"Kunta ratkaisee monet asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat asiat. Kunnat päättävät monista tehtävistä ja toimista, joilla on ratkaiseva merkitys asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Näiden ja monien muiden asioiden hoidosta on vastuussa kunta. Kunta voi edistää alueen elinvoimaa sekä hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua edistämällä kuntalaisten hyvinvointia suunnitelmallisesti ja aktiivisesti. Tässä työssä järjestöt ovat julkishallinnon tärkeitä kumppaneita. Esimerkkejä hyvistä toimintatavoista on paljon. Maankäytöstä vastaavat viranomaiset voivat yhdessä kuntalaisten kanssa suunnitella lähiympäristö- jä terveyden ylläpitoon innostaviksi. Kunnan nuoriso- tai liikuntatoimi voi monipuolistaa harrastustoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kunta voi myös päättää, että sen tarjoamat ja tukemat ateriat ovat ravitsemussuositusten mukaisia. (s.63)"-Tässä liikunta ja ruoka/ateriat esitetään rinnakkain.
Ravitsemuspalvelut yhteistyörakenteiden osana
Ei tarvita ehkä mielikuvistusta, mutta ravitsemustieteilijän näkökyky löytääkseen kouluruokailun mainittavan yhteistyörakenteiden osana kohdassa:5 Yhdyspinnat ja haasteet lasten ja nuorten kehitysympäristöissä sekä palveluissa ja niitä koskevassa päätöksenteossa
--> 5.3 Yhdyspinnat ja haasteet lasten ja nuorten palveluissa
--> 5.3.1 Perhekeskus-palvelukokonaisuudessa verkostoidaan hajanaiset palvelut
--> Yhdyspintoihin muodostuvat haasteet
--> Yhteistyörakenteiden luominen
"Haasteena on luoda toimivat yhteistyörakenteet maakuntien liikelaitosten, julkisten ja yksityisten sotekeskusten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien sekä eräiden muiden tahojen (esim. Kela) kanssa. Kunnan palveluista keskeisiä ovat varhaiskasvatus sekä koulut ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen kanssa tulee olemaan haasteellista, jos osa opiskeluhuoltopalveluista (psykologin ja kuraattorin palvelut) on kuntien järjestämisvastuulla ja osa maakunnan (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto). Lisäksi yhteistyötä tarvitaan kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävien tahojen kuten liikunta-, ravitsemus- ja kulttuuripalvelujen (ml kirjastot) kanssa." (s.84)
Johtopäätösten ja esitysten keskeinen lähtökohta
Keskeiseksi lähtökohdaksi kerrotaan
"Kaikkien yhdyspintojen yhteisen punaisen langan muodostavat siis kansallinen lasten, nuorten ja perheiden tahtotila sekä aidosti lapsen, nuoren ja perheen todellisuudesta, tarpeista ja hyvinvoinnista lähtevä palveluiden rakentuminen. Palvelumuotoilu, käyttäytymistieteellistä näkemystä hyödyntävät mallit sekä kokeilemalla toimivien ratkaisujen etsiminen synnyttävät ymmärrystä palvelutarpeesta ja yhteistä kieltä kansalaisten ja hallinnon välille. (s.14)
Yhdyspintana koulun ravintolan pöydän pinta?
"Luovat ideat, innovaatiot ja nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön parhaiten istuvat toimintamallit syntyvät usein erilaisten osaamisten, professioiden ja myös organisaatioiden rajapinnoilla ja yhteistyön hedelminä." (s.26)Esitän yhdyspinnaksi koulun ravintolan pöydän pintaa. Sen ääreen kokoonnutaan jo nyt liki 190 kertaa vuodessa, välillä pinta on niemen nokassa tai bussissa luokan ulkopuolisen oppimisen eväiden alla. Pöydän pinnalla pyritään tarjoamaan palvelua kaikille perheille tasa-arvoisesti. Ja mitä tärkeintä: palvelun vaikutus on niin tässä ja nyt tarpeiden tyydyttäjänä ravinnosta itsensä toteuttamiseen kuin eväiden antajana tulevaisuuteen.
Se näkyisikö yhdyspinnalla sitten koulupsykologi tai -kuraattori syömässä yhdessä nuorten kanssa säännöllisesti ja havainnoimassa vaikkapa muutoksia porukan dynamiikassa tai päättäjä luomassa yhteistä kieltä kansalaisten ja hallinnon välille, jää nähtäväksi.
Opettajia kehoitetaan syömään oppilaiden kanssa, mutta usein tämä liitetään ruokakasvatustavoitteisiin.
Vakiinnutetaan kouluruokailu osaksi LAPE-käsitteen sisältöä
"LAPE-käsite on alkanut vakiintua eri puolilla kuvaamaan tehtävää toimintakulttuurin muutosta." (Keskeiset lähtökohdat, s. 16)Kouluruokailu on lapsiperhepalvelu, joka on jo olemassa, on tasa-arvoinen, lapsen itsenäisesti saavutettavissa 190 päivänä vuodessa 12 vuotta, konkreettinen apu perheiden arkeen leimaamatta. Vakiinnutetaan siis kouluruokailu osaksi LAPE-käsitteen sisältöä.
Lähde:
YHDYSPINNAT YHTEISEKSIMAHDOLLISUUDEKSI
Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä. Olli-Pekka Heinonen, Anna-Kaisa Ikonen, Matti Kaivosoja & Timo Reina. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 8/2018
Jälkikirjoitus 19.2.2018 Facebookkiin kirjoittamani mietteet koillissanomat.fi pääkirjoitukseen
Juuri siksi kiinnitin huomiota siihen, että kouluruokailu puuttuu LAPE eli lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä - selvityksestä kun koen kouluruokailun olevan PALVELU perheille.
Kun on hakenut lapsensa kaksi vuotta kesken koulupäivän kotiin lounaalle Ranskassa sekä pakannut kaksi vuotta heille eväät 8h koulupäiväksi helteisessä Texasissa, niin todellakin arvostan järjestettyä kouluruokailua.
Lapsenikin arvostavat suomalaista kouluruokailua kun heidän ei tarvitse stressata muistaako äiti antaa eväslaukun mukaan, mitä kaverit sanovat heidän eväistään ja tarttiskohan antaa omista eväistään kaverille, jonka äiti unohti eväät eikä kaveri syö mitään koko kahdeksan tunnin päivän aikana.
Ravitsemusasiantuntijana arvostan kouluruokaa, koska se tarjoaa sellaisia makukokemuksia, mitä ei kotona ole. Tuoreita kasviksia ja kalaa on tarjolla useammin sekä monipuolisemmin kuin meilläkään kotona. Ammattilaiset jaksavat kikkailla rasvan laadun ja suolan määrän optimoinnissa ateriakokonaisuudessa.
Kansalaisena arvostan kouluruokaa kun tiedostan, että sitä kehitetään jatkuvasti kestävän kehityksen suuntaan. Isoilla volyymeillä toteutettuna kouluruokaohjaus edistää ympäristöä säästävien sekä hyvinvointia edistävien elintarvikkeiden tuotantomuotoja.
Kouluruokailun arvostamiseen löytyy paljon syitä.
Eiköhän hiihtolomalla moni muukin kerkeä jo kaivatessaan pääsyä valmiiseen pöytään huomata arvostavansa kouluruokailua.
Maukasta hiihtolomaa!
Pääkirjoitus: Kouluruoka kaipaa arvostusta: sitä huonoksi haukkuvat eivät ole käyneet maailmalla koillissanomat.fi 16.2.2018
Juuri siksi kiinnitin huomiota siihen, että kouluruokailu puuttuu LAPE eli lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä - selvityksestä kun koen kouluruokailun olevan PALVELU perheille.
Kun on hakenut lapsensa kaksi vuotta kesken koulupäivän kotiin lounaalle Ranskassa sekä pakannut kaksi vuotta heille eväät 8h koulupäiväksi helteisessä Texasissa, niin todellakin arvostan järjestettyä kouluruokailua.
Lapsenikin arvostavat suomalaista kouluruokailua kun heidän ei tarvitse stressata muistaako äiti antaa eväslaukun mukaan, mitä kaverit sanovat heidän eväistään ja tarttiskohan antaa omista eväistään kaverille, jonka äiti unohti eväät eikä kaveri syö mitään koko kahdeksan tunnin päivän aikana.
Ravitsemusasiantuntijana arvostan kouluruokaa, koska se tarjoaa sellaisia makukokemuksia, mitä ei kotona ole. Tuoreita kasviksia ja kalaa on tarjolla useammin sekä monipuolisemmin kuin meilläkään kotona. Ammattilaiset jaksavat kikkailla rasvan laadun ja suolan määrän optimoinnissa ateriakokonaisuudessa.
Kansalaisena arvostan kouluruokaa kun tiedostan, että sitä kehitetään jatkuvasti kestävän kehityksen suuntaan. Isoilla volyymeillä toteutettuna kouluruokaohjaus edistää ympäristöä säästävien sekä hyvinvointia edistävien elintarvikkeiden tuotantomuotoja.
Kouluruokailun arvostamiseen löytyy paljon syitä.
Eiköhän hiihtolomalla moni muukin kerkeä jo kaivatessaan pääsyä valmiiseen pöytään huomata arvostavansa kouluruokailua.
Maukasta hiihtolomaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti