Koululounaan jälkeen jää nälkä

Päivitetty 21.8.2011
Näitä "kouluruoasta jää nälkä" keskusteluja näkyy aina silloin tällöin. Viimeksi tänään Helsingin Sanomissa (kiitos MahaTar TarMaha vinkistä). En viitsi maksaa lukemisesta kun lähden oletuksesta ettei tekstissä tai vastauksessa ole mitään uutta. Korjatkaa ihmeessä jos olen tietämättömyyttäni väärässä. Listaan tähän aikaisempaa tuntumaani nälän syistä:  

• Joskus ruoka loppuu ihan konkreettisesti kesken ruokajonon. Tämä on konkreettinen ongelma, joka voidaan ja kuuluukin keittiöhenkilökunnan konkreettisesti korjata. 
• Kouluruokaa ei haluta syödä. Syystä jos toisesta. Kouluterveyskyselyssä 10-15% oppilaista ilmoitti syövänsä koululounaan vain korkeintaan kahtena päivänä viikossa. Miten ruokailun skippaaminen on helpointa kertoa vanhemmille? Syyttämällä kouluruokailua! Kouluruokailun julkinen kuva helpottaa uskottavuutta ja jättää hyvin vähän tilaa epäillä nuoren muita syitä jättää ruokailu väliin.  
• Vuonna 2008 tutkitusti  kouluruoan syömättömyys oli yhteydessä nuorten elintapoihin ja kouluviihtyvyyteen.
• Koululounaasta nautitaan vain osa. Kouluruoan 1/3 osuus päivittäisestä ravinnontarpeesta täyttyy kuitenkin vain syömällä koko lounaalle suunnitellun kokonaisuuden; lämpimän ruoan lisäksi myös maidon, salaatin sekä leivän. 
• Annoskokoja ei ehkä ole osattu sovittaa oikein. Sama jauhelihapihvi ekaluokkalaiselle ja yläkoululaiselle ei ole Kouluruoka-suositustenkaan mukaista s. 8. Luultavasti erikokoisia jauhelihapihvejä on hankala valmistaa saati tilata tuottajalta. Veitsi tai pihvit, joita saisi 1-x kpl?
• Kouluruokaa ei ole aikaa syödä. Jos syy on koulussa, se on selkeä ongelma, jonka ratkaisu löytyy koulusta itsestään ja luultavasti vielä ilman lisäkustannuksia. Kunhan vain joku ottaa asian esille ja hoitaakseen. Mutta ensin ajanpuutteen valittajan on syytä katsoa peiliin... 
• Liian aikaisesta ruokailusta on ollut monta mainintaa kirjoituksissa. Muistini mukaan ei ole pitkäkään aika kun kouluruokailua haluttiin aikaistaa, koska lapset olivat nälkäisinä levottomia luokassa jätettyään aamupalan kotona syömättä. Jos koululounas korvaa aamupalaa niin ei ihme jos iltapäivällä hiukoo. Oisiko ratkaisuna aamupalatarjonta koulussa?
• Samaa kodin merkitystä nälän syntyyn kertoo myös uutiset "Suurin nälkä maanantaisin". Jos kotona on tarjolla pitsoja ja hampurilaisia, huolella valmistettua lähiluomua tai eksoottisempia vaihtoehtoja, voi tavallinen kouluruoka maistua oudolta. Oli kotona tarjonta sitä tai tätä niin 2/3 kodin vastuusta ravinnontarpeesta tarkoittaa vain koulupäiviä. Muulloin vastuu on 3/3. Huom. ei myöskään 4/3. 
• Kouluruokasuositusten mukainen koululounas on höttöä. Tästä voi ja on vaihdettu mielipiteitä paljon viime aikoina (25.5.2011). Varmaa kuitenkin on, että kuntien kouluruokapalvelut käyttävät vielä pitkään voimassa olevia kouluruokasuosituksia (vaikka ne eivät laki olekaan) pohjana suunnitelleessaan ja toteuttaessaan kouluruokaa.  
• Joten nälkää koulupäivän päätteeksi valittavan lapsen vanhemmalle suosittelisin ensisijaisesti ja ehkä jo huomenna toimivan ratkaisun löytämiseksi käymään läpi tätä listaa nälän syistä. 

Nälkäinen lapsi ei opi. Tämän ovat lapsetkin tajunneet kts. kalvot 23-34. Pelkkä maksuton kouluateria ei tee Suomesta kouluruokailun mallimaata, jos ruoka jätetään syömättä tai sitä vain näykitään. Viimeinen lause on vuodelta 2005, mutta totta yhä tänäänkin.