4.8.11

Olisiko kouluaamupalasta apua koululounaan maistumiseen?

Ateriarytmi on tärkeää koululaisen sekä päivittäiselle hyvinvoinnille että pidempiaikaisesti koetulle terveydelle

(s.13). Aamupalan tärkeydestä koululaisille todistaa tutkimuskooste (JADA 2005), jossa säännöllinen aamiaisen syönti yhdistyi parempaan muistiin, kouluarvosanoihin ja vähempiin poissaoloihin sekä pienentyneeseen ylipainoriskiin. Vuoden 2009 tutkimuskooste vahvistaa tuloksen ja varsinkin jos aamiainen samalla parantaa yleistä ravitsemustasoa, mutta huomauttaa ettei "optimaalisen oppimisen"-aamiaisen koostumusta ole vielä selvitetty. Tässä hyvä yritys kuitenkin.

Nälkäisenä on vaikea keskittyä ja tilaisuuden tullen tulee taltuttaneeksi nälkää "ihan millä vaan". Yleensä tämä tarkoittaa, että tulee syötyä enemmän kuin tarvitsee ja huonompaa laatua. Jos napostelu tapahtuu juuri ennen koululounasta niin ruoan paras mauste, nälkä, ei ole paikalla samaan aikaan kuin ruoka. Jos taas koululounas korvaa aamupalaa niin iltapäivällä on taas nälkä kun mahan täytettä on vain koulun tarjoama 1/3 tarpeesta kun pitäisi olla jo 1.5/3. Ja epätasaisen ateriarytmin kierre ja sen seuraukset jatkuvat.

Joku kuvaili asian kuten olisin sen itsekin kirjoittanut: "Ihannelämässä vanhemmat huolehtivat, että koululainen syö terveellisen aamupalan kaikessa rauhassa ennen kouluun lähtöä. Aina näin ei käytännössä tapahdu. On varmasti niitäkin vanhempia, jotka kuvittelevat kouluruokailun ja kioskin hoitavan lapsensa ruokailut. Mutta enemmän on niitä, jotka lähtevät töihin aikaisin ja koululainen joutuu selviytymään aamutoimistaan itsenäisesti.  Aamupala, vaikka kuinka valmiiksi aseteltu, saattaa tällöin kiireessä jäädä syömättä."

Viimeisimmät laajat tiedot, yli 80 000:n, peruskoululaisten aamiaisen syönnistä löytyvät Kouluterveyskyselyn vuoden 2009 tuloksista*. Vain vähän yli puolet, pojat useammin kuin tytöt, syö aamiaisen joka aamu. Pojista neljäsosa ja tytöistä liki kolmasosa syö aamiaisen 1-2 kertaa viikossa tai harvemmin. (*) linkki --> muut terveystottumukset --> kysymys 80). Suuri määrä oppilaita saattaa siis kärsiä koulunkäyntiä haittaavasta ateriarytmistä. Ja muut oppilaat saattavat kärsiä heidän kärsimyksistään.

Olisiko koulun järjestämästä aamupalasta apua ateriarytmin parantamiseen? Maistuisiko entistä useammalle myös koululounas kun entistä useammalla olisi koululounaaseen sopiva ateriarytmi? Olisiko hyvin syöneenä useamman helpompaa sitten keskittyä koulutyöhön jne. muihin koulun tehtäviin? Maalaisjärjellä ajateltuna näin se menee.

Suomessa Opetusministeriö ohjeistaa, että arkipäivisin klo 7-17 välillä vapaaehtoiseen (sekä lapsille osallistua että kunnille järjestää) aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuville on tarjottava välipala. Kouluruokasuosituksissa välipalan ajankohdaksi on esitetty kolme tuntia koululounaan jälkeen. Kumpikaan virallinen taho ei siis mainitse erikseen aamupalasta. Käytännössä aamupalaa on jo joissain kunnissa tarjottu osana maksullista aamupäivätoimintaa tai ainakin on mahdollista tuoda aamupalaa varten omat eväät. Välipalojen tarjontaan ja tarjonnan laatuun on pääasiassa oltu tyytyväisiä (s. 79). Tämä on kaikkialla mistä tietoa löysin tarkoittanut kuitenkin vain 1. ja 2. luokkalaisia.

Parantaisiko laajemmin ja vanhemmillekin lapsille ja nuorille koulun tarjoama aamupala heidän kokonaisruokavalion laatua? Ainakin kasvikset näyttävät (s. 26) puuttuvan useimmilta aamiaisella. Entä parantaisiko järjestetty aamiainen mahdollisuuksia painonhallintaan ruokailun ollessa sisällöllisestikin entistä suunnitellumpaa? Uskallan sanoa puhtaasti mututuntumalla, että ravitsemuksellisesti kouluaamiainen olisi positiivinen muutos suurimman osan koululaisista ruokavalioon.

Toinen suuri kysymys on silti osallistuisivatko nuoret aamiaiselle jos heille sellainen mahdollisuus annettaisiin? Jyväskylässä tarjotaan aamupuuroa ilmaiseksi lukiolaisille sekä ammattikoululaisille, kirjoituksen mukaan oppilaiden toiveesta. Ravitsemuspäällikkö toivoo, että aamupuurotarjoilu auttaisi opiskelijoita jaksamisen lisäksi tulemaan ajoissa kouluun. Koulunkäyntiaktiivisuus on tutkimuksen mukaan yksi selittävä tekijä aamiaisen ja parantuneen koulumenestyksen yhteydessä.

Asiahan ei tietysti ole puhtaasti terveydellinen kysymys. Aamupala olisi maksettava jotenkin. Näkisivätkö vanhemmat kustannuksen sijoituksena lapsen ja nuoren koulumenestykseen, myöhempään terveyteen ja päivittäiseen elämän laatuun kun aamukiireessä kotona olisi yksi asia vähemmän huolehdittavana? Löytyykö yhteiskunnasta halua sijoitukseen niille lapsille, joille ei kotona aamupalaa tarjota eikä ole mistä kustantaa ulkopuolisenkaan tarjoamaa. Keskisuomalaisen pääkirjoitus ihmettelee kuntayhtymän halua ottaa vastuuta aamiaisesta, jonka syöminen tulisi opetella kotona ettei ikävä tapa lähteä kotoa ilman aamiaista kostaudu kun työnantajat eivät enää aamiaista tarjoa.


Mutta kun yleisimmin lukee ettei koululaisille tunnu kelpaavan ilmainen koululounaskaan, ajattelin ottaa aamiaisaiheen esille. Koululounas on osa ateriarytmiä, joten on hyvä tarkastella myös muita ruokavalio-kokonaisuuden osia koululounaan aseman parantamiseksi. Aihe on myös pyörinyt mielessäni kun täällä Usassa on ruvettu tarjoamaan aamupalaa entistä laajemmin kouluissa tavoitteena edistää terveellisempää ravitsemusta ja tasoittaa lasten hyvinvointieroja.