Äskettäin julkaistiin käsikirja (1) keinoista miten tukea nuorten terveellisten ruokatottumusten omaksumista.
Käsikirjan perustana olevan TEMPEST-tutkimuksen tulokset osoittavat aikuisten toteuttaman ympärillä olevien houkutusten hallinnan olevan tehokas tukikeino. Nuoret jopa odottavat tätä suorien kieltojen sijaan. Erityisen merkityksellistä terveelliseen syömiseen liittyvien sääntöjen asettamisen epäterveellisen napostelun vähentämiseksi käsikirja mainitsee olevan kouluissa ja harrastuspaikoissa, joissa nuoret viettävät aikaa keskenään.
Karkkien ja herkkujen kieltämiseen täysin kouluissa mm. synttäritarjoiluistakin tarvitaan laaja vanhempien tuki onnistuakseen ja siksi se voi olla liian suuri tavoite. Mutta kouluaikaisen karkkikulttuurin järkeistämisen ei pitäisi olla tavoite vaan itsestäänselvyys. "Eihän yksi makea suupala haittaa ruokahalua"- ajattelun sijaan napostelun ajoitus suhteessa lounaaseen tulisi olla enemmän ruokakasvatus kuin fysiologinen ruokahalukysymys.
Mikäli koulu ei ole kieltänyt karkkien tarjoamista kouluaikana syntymäpäivien kunniaksi tulisi koulussa siis huolehtia, että herkut ovat osa ruokarytmiä. Myös hammasterveys-näkökulma puoltaa tätä. Eli synttärikarkkeja tarjottaisiin heti lounaan jälkeen tai välipalalla ja ei missään tapauksessa ennen lounasta.
Käsikirjan perustana olevan TEMPEST-tutkimuksen tulokset osoittavat aikuisten toteuttaman ympärillä olevien houkutusten hallinnan olevan tehokas tukikeino. Nuoret jopa odottavat tätä suorien kieltojen sijaan. Erityisen merkityksellistä terveelliseen syömiseen liittyvien sääntöjen asettamisen epäterveellisen napostelun vähentämiseksi käsikirja mainitsee olevan kouluissa ja harrastuspaikoissa, joissa nuoret viettävät aikaa keskenään.
Karkkien ja herkkujen kieltämiseen täysin kouluissa mm. synttäritarjoiluistakin tarvitaan laaja vanhempien tuki onnistuakseen ja siksi se voi olla liian suuri tavoite. Mutta kouluaikaisen karkkikulttuurin järkeistämisen ei pitäisi olla tavoite vaan itsestäänselvyys. "Eihän yksi makea suupala haittaa ruokahalua"- ajattelun sijaan napostelun ajoitus suhteessa lounaaseen tulisi olla enemmän ruokakasvatus kuin fysiologinen ruokahalukysymys.
Vanhemmilla on minusta oikeus odottaa koulun tukevan terveyttä edistävää ruokarytmiä; aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Odotukseni saa vahvistusta Opetushallituksen Kotiväelle tarkoitetulta sivustolta, missä kirjoitetaan
"Säännöllinen ateriarytmi on tärkeä osa hyvää ravitsemusta ja auttaa välttämään epäterveellisiä välipaloja ja napostelua."
Mikäli koulu ei ole kieltänyt karkkien tarjoamista kouluaikana syntymäpäivien kunniaksi tulisi koulussa siis huolehtia, että herkut ovat osa ruokarytmiä. Myös hammasterveys-näkökulma puoltaa tätä. Eli synttärikarkkeja tarjottaisiin heti lounaan jälkeen tai välipalalla ja ei missään tapauksessa ennen lounasta.
Opetushenkilökunnalle suunnatussa Opetushallituksen Oppilas- ja opiskelijahuollon oppaassa ei oteta kantaa karkkien tarjoamiseen kun puhutaan oppilaan koulupäivän aikaisesta ruokailusta. Olisi ehkä syytä.
1) Keinoja nuorten terveellisten ruokatottumusten tukemiseksi. Käsikirja TEMPEST-projektista. THL-työpaperi 3/2013.
Aiheesta muualla:
Ristiriistaista viestintää. Pullapoliisin elämää -blogi 27.10.2012
Karkittomiksi kouluiksi julistautuneita palkittiin - kirjoitukseni 3.12.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti