Ruokapalvelut kutsuvat vanhempia tutustumaan kouluruokailuun. Joko vanhempainiltojen yhteydessä tai ihan lapsen kouluruokailuaikaan.
Tilaisuudet tutustua eivät ole uutisoinnin mukaan saaneet suurta suosiota. Vanhempien kiinnostuksen puute on varmasti yksi syy, mutta ehkä syytä on myös tutustumistilaisuuden markkinoinnissa.
Teksti julkaistu alunperin 8.9.2013, mutta kierrätän sisällön ajankohtaisuuden pohdintaanne.
Miksi ja miksi pitäisi
Kauppojen tuotemaistatusruuhkia katsellessa näkee maksuttoman tarjoilun kelpaavan ihmisille. Miten kaupan tarjoilu sitten onnistuu houkuttelemaan ihmisiä paikalle, mutta kouluruokailu ei?
Ruokaa on ostettatava kuitenkin. Kauppa ehkä valikoitui tapahtuman takia.
Koululounaalle lapsen kanssa täytyisi tulla erikseen, mutta syöväthän vanhemmatkin lounasta. Miksi lounaspaikkaa ei voisi valita lapsen tapahtuman takia?
Vanhempainiltoihin tullaan jo monesta muustakin syystä kuin kouluruokailun takia. Toivottavasti.
Kaupassa saa tutustua uutuustuotteeseen, olla hetki trendin kärjessä.
Kouluruokailu ei ole uutta Suomessa, mutta maailman trendin kärjessä se on ollut jo pitkään.
Välipalapatukoiden uutta makua mennään maistamaan.
Vanhemmat eivät ilmeisesti tiedä, että kouluruokaan on parinkymmenen vuoden aikana kehitetty uusia makuja.
Kaupan tarjoilu tutustuttaa yhteen vaihtoehtoon monesta vastaavasta. Tietää sitten jatkossa, mihin haluaa rahansa laittaa.
Kouluruokailussa ei mukamas ole vaihtoehtoja. Unohdetaan, että koululaiset ottavat vaihtoehdoksi olla syömättä. Jotain kuitenkin tarvitsee syödä tilalle, mikä tarkoittaa syömisen tulevan vanhempien kukkaron kautta. Tietävätkö vanhemmat nyt, miten paljon rahoittavat lasten ruokailua ehkä turhaan?
Kauppa haluaa saada asiakkaat sisään. Tilaisuudesta on iso ilmoitus lehdessä ja kaupan ovella.
Kouluruokailumahdollisuudesta tulee luultavasti tiedote Wilmaan, muutaman muun syksyn alun tiedotteen seassa. Sen jälkeen asiaa ei oteta puheeksi koulun kautta muuten, saati mainostettaisiin ruokailusta koulun ovilla. Siten jää hyödyntämättä myös lasten valjastaminen markkinamiehiksi tuomaan vanhempansa kouluun.
Ilmaista lounasta ei ole koulussakaan, joten ehkä siksi vanhempien lounastaminen ei ole aito tavoite?
Asiaa ei nähdä sijoituksena. Siitä miksi vanhemmat pitäisi saada kiinnostumaan kouluruokailusta on jo paljon tutkittuakin tietoa:
- The Swedish School Meal as a Public Meal: Collective Thinking, Actions and Meal Patterns. Persson Osowski, Christine. Uppsala University, Disciplinary Domain of Humanities and Social Sciences, Faculty of Social Sciences, Department of Food, Nutrition and Dietetics 2012.
- Family-based dietary intervention in the STRIP study – influences on diet and diet-related attitudes. Talvia, Sanna. Turun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta 2013.
- Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11-year old children. Ray, Carola. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Hjelt-instituutti 2013.
- Tiivistelmä: Vanhempien välittäminen heijastuu lasten ruokatottumuksiin. Ruokatieto 18.3.2013
- Opinnäytetyö: Kouluruoka ja vanhemmat. Sari Rantamäki. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö 2013.
- Lehtiuutisointia: Vanhemmilla vääriä käsityksiä kouluruokailusta. KP24.fi 29.8.2013.
 |
| Teksti ja idea vapaasti lainattavissa kouluruokailun markkinointiin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti