17.9.15

Näkyykö lukujärjestyksessä ruokatunti?


Tuore tutkimus osoittaa lyhyen ruokatauon koulussa huonontavan lasten aterian laatua. 

Vain syöty ruoka vaikuttaa, aika vaikuttaa syötyyn ruokaan

Tuore syyskuussa 2015 julkaistu Harwardin tutkimus osoittaa ruokailuun käytettävissä olevan ajan lyhentymisen yhteyden vähentyneeseen syödyn ruoan määrään sekä huonontuneeseen aterian laatuun. Myös hävikin määrä lisääntyi kiireisessä ruokailussa tutkimuksen mukaan (Cohen et al. 2015).

Kouluruokailuun käytetty aika on puhuttanut myös Suomessa Kouluruokatutkimus 2015 tulosten julkistamisen yhteydessä. Suomalaisille koululaisille touko-kesäkuussa 2015 tehdyssä kyselytutkimuksessa 41 prosenttia koululaisista koki, että heillä oli riittävästi aikaa syödä. Kaikki tutkittavat pitivät tärkeänä kouluruokailulle riittävää aikaa syödä. 
Riittävä ruokailuaika korostuu etenkin tyttöjen kohdalla. Tytöille on poikia tärkeämpää, että on riittävästi aikaa syödä, ja myös, että ruoka on terveellistä ja ruoka on kauniisti tarjolla.
Yläkoululaiset ja lukiolaiset pitävät jonotuksen sujuvuutta tärkeämpänä kuin alakoululaiset. Lukiolaisille on myös muita tärkeämpää, että on riittävästi aikaa syödä, ruokalista on esillä, ruoka on terveellistä ja se täyttää vatsan ja että ruokailutila on viihtyisä ja hyväntuoksuinen. Lähde: Amica.fi-uutiset
Keväällä YLE:n tekemässä kyselyssä Opettajien mielestä kiireisyys johtuu muun muassa toimimattomasta porrastuksesta, pienistä ruokailutiloista, vanhanaikaisista linjastoista, lisääntyvistä erityisruokavalioista ja yksinkertaisesti siitä, että ruokatunti on liian lyhyt. Suurin syy olisi oppilaiden oma kiire
Yleinen syy varsinkin pienissä kouluissa löytyy kuitenkin opettajien mukaan koululaisista itsestään: heillä on liian kova kiire välitunnille tai he "eivät arvosta kouluruokaa eivätkä yhteistä ruokahetkeä". Yksi opettajista arvioi koululaisten tekevän selvää annoksestaan viidessä minuutissa, vaikka aikaa olisi paljon enemmän. (YLE.fi 26.5.2015)
Elokuussa 2015 ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä toteaa kiireestä kouluruokailussa:
Jos se (kouluruokailu) otetaan vain sellaisena suorituksena, niin minun huoleni on tietenkin se, että nämä monipuoliset muut ulottuvuudet, jotka siihen liittyy, katoavat, ja me ikään kuin menetämme käsityksen siitä, mitä ruoka ja syöminen merkitsevät meille ihmisinä, hän sanoo. (YLE.fi 25.8.2015)
Samaa sanomaa toistaa myös kouluruokailun puolesta paljon puhunut Jyrki Sukula vertaillessaan italialaista ja suomalaista kouluruokailua.
Se, mihin siellä satsataan, on se ruokahetki. Se aika kun syödään, se on 50 minuuttia. Siellä syödään paljon yksinkertaisemmin, mutta siellä on alku-, pää- ja jälkiruoka, kun meillä taas mäiskätään kaikki samalle lautaselle. Ja alle 15 minuutissa pitää syödä, Sukula ripitti. (Nelonen.fi 15.9.2015)

Suositus: riittävästi aikaa rauhalliseen syömiseen

Ruokailutauon pituudesta ei ole säädöksiä, mutta sen järjestämisestä opetussuunnitelman perusteissa todetaan seuraava: 
Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 s.42)
Kouluruokailusuositus vuodelta 2008 suosittelee:
Ruokailu on jaksotettava ja koulun lukujärjestys suunniteltava erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille niin, että oppilailla on riittävästi aikaa rauhalliseen syömiseen. Vähimmäisaika ateriointiin on 30 minuuttia. Lisäksi on suositeltavaa, että oppilailla on mahdollisuus esimerkiksi 10–15 minuutin ulkoilu- ja liikuntahetkeen ruokailun jälkeen, ennen oppitunnin alkamista.

Tulevaisuudessa liikunta ennen ruokailua

Maaliskuussa julkaistussa selvityksessä "Innostava koulupäivä. Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseksi" (OKM 2015:6) pohjustetaan aihetta:
Ihminen on kokonaisuus ja hyvinvointikin on kokonaisvaltainen kokemus. Silti on joskus tarpeen eritellä hyvinvointikokemuksen eri puolia. Psykologisissa tutkimuksissa on tapana erottaa fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi. Fyysinen hyvinvointi sisältää käsityksen omasta terveydestä ja fyysisestä kunnosta, riittävästä levosta ja ravinnosta ja ympäristön sopivuudesta riittävän elintilan, lämpötilan, meluttomuuden, turvallisuuden ynnä muiden seikkojen puolesta. Viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen, että lapset eivät nuku riittävästi ja että he eivät syö terveellisesti. Vanhemmat ovat vastuussa lasten fyysiseen hyvinvointiin liittyvistä perusasioista. Kouluyhteisössä niistä on tarpeen puhua vanhempien kanssa ja samalla tukea vanhemmuutta. Koululiikunnalla, ruokailulla, välipaloilla, koulutyön rytmittämisellä ja toimintaympäristön ulkoisilla puitteilla voidaan tukea lasten fyysistä hyvinvointia kouluympäristössä (Innostava koulupäivä 2015 s.29)
Innostava koulupäivä -raportissa on hahmoteltu koulupäivän rakennetta em. tavoitteen mukaiseksi, jolloin kouluruokailua edeltäisi liikuntaa (s. 61).


Tarpeeksi pitkä tarjoiluaikakin poistaa nälkää

Nälkäinen oppilas saattaa livahtaa koulun ruokalaan kahdesti päivässä (ESS.fi 2.9.2015)


Näkyykö lukujärjestyksessä ruokatunti?

Ruokatauon venyttäminen tuntiin koulussa ei tapahtu hetkessä, joten vanhempien mahdollisuutta kunnioittaa edes nykyistä ruokataukoa on edistettävä merkitsemällä ruokatunnin paikka lukujärjestykseen selvästi. On tilanteita jolloin lapsen on oltava poissa hetki koulusta keskellä päivää. Olisi hyvä jos vanhempi voisi tarkistaa Wilman työjärjestyksestä osuuko ruokailu poissaolon aikaan, jotta oppilaan hyvä ravitsemus voidaan järjestää etukäteen.

Omakohtainen kokemukseni on ettei Wilmasta ruokailuaikaa saa tarkistettua, oppilas itse luuli ehtivänsä syömään joten enpä varannut automatkalla syötäviä eväitäkään mukaan. Kiitän Madame SK:ta hänen antaessaan lapselleni mahdollisuuden ruokailuun koulussa kun ruokailu luokan kanssa yhdessä jäi väliin hammaslääkärissä käynnin takia.

 Aiheesta lisää: 
Tunnisteet: ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)