Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset ovat julkisesti kommentoitavina 30.9.2015 asti.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettaman kansallisen työryhmän laatimista suosituksista kerätään perusteltuja, tutkimusnäyttöön perustuvia muutos- ja/tai korjausehdotuksia.
Uudet, Syödään yhdessä -lapsiperheiden ravitsemussuositukset antavat luotettavaa, tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa erityisesti terveydenhuollon, ruokapalvelujen ja lasten terveyden edistämisen parissa työskentelevien ammattilaisten työn tueksi. Päivitys korvaa sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 antamat ”Lapsi, Perhe ja Ruoka” -kirjan suositukset.
Linkki kommentoitavaan tekstiin sekä kommentointiohjeet ja lomake löytyvät THL:n sivuilta>>
Kritiikin vaikutus suositusten toteutumiseen lapsilla ja nuorilla
Suosituksissa on otettu huomioon viimeisimmät tutkimustiedot lapsiperheiden ja raskaana olevien ja imettävien ruokavaliosta ja niiden yhteydestä terveyteen, mutta myös oma kulttuurimme ja ruokatottumuksemme.Suomessa joka kolmas henkilö syö arkisin julkisen ruokapalvelun tuottaman aterian ja nämä ateriat saavat osakseen paljon julkista kritiikkiä. Ruotsalainen tutkimus on todennut, että kouluruokailuun liitetty kansallinen valittamisen kulttuuri ja toisaalta korkeat odotukset laadusta luovat ristiriitaa, joka heikentää kouluruokailukulttuuria (Persson Osowski 2012).
Tällä perusteella kävin ehdottamassa, että lasten ravitsemussuosituksissa käsiteltäisiin omana erillisenä kokonaisuutenaan aihetta (kursiivilla otteita suositusluonnoksen tekstistä):
Hoitopaikan ja koulun osallistuminen lapsen ravitsemukseeen ja yhteen sovittaminen perheen ruokatottumuksiin.
Suomessa on ainutlaatuisen laaja julkisen sektorin ruokapalvelujärjestelmä, jolla on suuri merkitys kansanterveyden, ympäristön ja ruokaturvallisuuden kannalta. Ruokaillessaan kodin ulkopuolella lapsi on ravitsemuksellisten tavoitteiden lisäksi myös osa yhteiskunnan julkiselle ruokapalvelulle asettamia kestävän kehityksen tavoitteita raaka-aineiden alkuperän, tuotantoketjun ja laadun valinnoissa (1, 2). Kouluruokailun järjestämisen rinnalle tulee uudessa vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmassa tavoitteeksi oppilaan osallisuuden lisääminen kouluruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa (3).
On mahdollista, että perheiden käytännöt ja perusteet ruokavalinnoille poikkeavat terveydellisistä, uskonnollisista tai kestävään kehitykseen liittyvistä vakaumuksellisesta tai taloudellisista syistä ruokapalvelulle asetetuista tavoitteista. Oppilaan koulun ulkopuolella ja koulussa toteuttamien ruokavalintojen mahdollista ristiriitaa ja haitallista vaikutusta ruokailuun kouluaikana voidaan ehkäistä ruokakasvatuksella. Ruokakasvatuksessa keskeisiä ovat ruokaan, ruokailuun, ravitsemukseen ja kuluttajaosaamiseen liittyvät tavoitteet, sisällöt sekä pedagogiset käytänteet (4). Jotta oppilaan ruokakasvatus toteutuisi menestyksekkäästi tarvitaan vanhempien, päiväkodin tai koulun sekä ruokapalvelun avoimuutta toimintansa perusteista ja yhteistyötä.
s.62:2: Koulun ravitsemuskasvatusta suunniteltaessa on tärkeä ottaa huomioon koko kouluyhteisö ja koulussa tehdyt havainnot, terveystarkastuksissa ja muuten esille tulevat ajankohtaiset asiat, ja tältä pohjalta suunnitella ja toteuttaa toimia terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi niin oppiaineissa kuin koko kouluympäristössä (esimerkiksi koulun välipalatarjonta, toimivat vesiautomaatit, karkiton koulu-kampanja, välipalakerhot, liikuntamahdollisuudet sekä juoma- ja makeisautomaattien poistaminen).
s.59:6 Ruokalista pidetään esillä päiväkodissa ja koulussa sekä julkaistaan esimerkiksi paikallislehdessä tai kunnan verkkosivuilla. Näin vanhempien on helpompi sovittaa kotona tapahtuva ruokailu päivähoito- ja kouluruokailuun ja huomioida tiettyjen raaka-aineiden käyttötiheyteen liittyvät ohjeistukset (esimerkiksi makkara).
s.59:5 Säännöllisesti päivähoidossa, koulussa, kerhoissa ja kotona tarjotut ateriat ja välipalat tukevat toisiaan ja muodostavat yhdessä terveellisen täysipainoisen kokonaisuuden. Hoitopaikan ja koulun säännöllisen ruokarytmin huomioiminen perheen ruokarytmissä myös viikonloppuisin turvaisi lapsille nykyistä paremman ravitsemuksen (vrt. s. 6:22).
Päivähoidon ateriarytmiin tottuneille vanhemmille voi koulun alkaessa tulla yllätyksenä sekä haasteena aamiaisen tarjoaminen kotona sekä lapsen itsenäisesti syömään välipalaan varautuminen. s.61:6: Valmiit välipalat, helposti lämmitettävät ruoat ja tarjolla olevat hedelmät tukevat koulusta palaavan lapsen järkevää syömistä koko kouluajan.
1) Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa 13.9.2013
2) Vähemmästä viisaammin – kestävän kulutuksen ja tuotannnon ohjelman uudistus. Ympäristöministeriö 2012. Luettu 24.9.2015
3) Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kts s. 42. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2014:96
4) Edu.fi/kouluruokailu --> kouluruokailun tehtävä / OPS2016 luettu 24.9.2015
Persson Osowski, Christine. The Swedish School Meal as a Public Meal: Collective Thinking, Actions and Meal Patterns. Uppsala University, Disciplinary Domain of Humanities and Social Sciences, Faculty of Social Sciences, Department of Food, Nutrition and Dietetics 2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti