Kouluruokadiplomiin liittyy yhteisöllisyyden periaate. Tavoitteena on ruokapalveluiden sitouttaminen kestävän kehityksen toimintamalleihin, asiakas-tyytyväisyyden lisääminen ja ravitsemusvalistuksen integroiminen mm. kotitalouden-, liikunnan, terveystiedon tai ympäristöopin oppitunneille sekä yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kouluruokadiplomi-työkalu kannustaa oppilaita osallistumaan ja ottamaan vastuuta koulun yhteisistä asioista aikuisten ohjaamana ja tukemana. Kouluruokailutilanteen kehittäminen on sidoksissa opetussuunnitelman toteuttamiseen. Kouluruokailun opetus- ja kasvatustehtävä voi toteutua vasta silloin, kun koulun yhteisöllisyys on vahva. (Lähde: Ammattikeittiöosaajat ry:n tiedote 29.1.2013)
Suomen ensimmäinen Kouluruokadiplomi myönnettiin ti 29.1.2013 Kirkkonummella kehittämisprojektissa mukana olleelle koululle. Kolmelle muulle pilottina toimineelle koululle diplomit myönnetään vielä tällä viikolla.
Myöntämistilaisuudessa puhunut diplomihankkeen toteuttajana olleen Ammattikeittiöosaajat ry:n toiminnanjohtaja Marjut Huhtala korosti ettei diplomi sulje pois lain tai kouluruokasuositusten tuomia velvoitteita kouluruokailun järjestämisessä. Nämä lain ja kouluruokailusuositusten tavoitteiden täyttyminen mahdollisimman edullisesti ei saa olla itseisarvo josta kilpaillaan. Kouluruokadiplomi antaa työkalun asettaa muita kuin selkeästi mitattavia tavoitteita. Näitä tavoitteita voivat olla ruokakasvatus, osallistuminen ja viihtyisyys. Siten suomalainen kouluruokailu voi kehittyä tuotteeksi, jolla on tulevaisuudessakin vientiarvoa.
Opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta valoitti miten suomalainen kaikille maksuton kouluruokailu on seitsemän vuosikymmenen aikana kehittynyt keittoloista kouluravintoloiksi. Vähävaraisille valtion kustantamaa kouluruokailua on ollut jo vuodesta 1913 asti eli täydet sata vuotta tänä vuonna. Vuonna 1943 astui voimaan säädös kaikille maksuttomasta kouluruokailusta viiden vuoden sopeutumisajalla sodan runtelemassa maassa.
Vuoden 1948 jälkeen laki velvoitti muutaman vuosikymmenen ajan oppilaita tekemään työtä kouluruokalan elintarvikkeiden hankkimiseksi. Seuraava suurempi muutos kouluruokailusäädöksissä oli vuonna 2004 kun kouluruokailu otettiin osaksi opetussuunnitelmaa ja kouluruokailulle asetettiin kasvatuksellisia tavoitteita. Kouluruokasuositus julkaistiin vuonna 2008.
Tänä päivänä kouluruokailu on jo lounasta laajempi kokonaisuus useissa kouluissa kattaen aamupala- ja välipalatarjoilun. Tarjonnan kasvaminen onkin kasvava trendi koulujen ruokapalveluissa. Tällä hetkellä iltapäiväkerhoista 30/315 tarjoaa välipalaa, joka maksulliseen iltapäivätoimintaan kuuluu pakollisena.
Myöntämistilaisuudessa puhunut diplomihankkeen toteuttajana olleen Ammattikeittiöosaajat ry:n toiminnanjohtaja Marjut Huhtala korosti ettei diplomi sulje pois lain tai kouluruokasuositusten tuomia velvoitteita kouluruokailun järjestämisessä. Nämä lain ja kouluruokailusuositusten tavoitteiden täyttyminen mahdollisimman edullisesti ei saa olla itseisarvo josta kilpaillaan. Kouluruokadiplomi antaa työkalun asettaa muita kuin selkeästi mitattavia tavoitteita. Näitä tavoitteita voivat olla ruokakasvatus, osallistuminen ja viihtyisyys. Siten suomalainen kouluruokailu voi kehittyä tuotteeksi, jolla on tulevaisuudessakin vientiarvoa.
Opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta valoitti miten suomalainen kaikille maksuton kouluruokailu on seitsemän vuosikymmenen aikana kehittynyt keittoloista kouluravintoloiksi. Vähävaraisille valtion kustantamaa kouluruokailua on ollut jo vuodesta 1913 asti eli täydet sata vuotta tänä vuonna. Vuonna 1943 astui voimaan säädös kaikille maksuttomasta kouluruokailusta viiden vuoden sopeutumisajalla sodan runtelemassa maassa.
Vuoden 1948 jälkeen laki velvoitti muutaman vuosikymmenen ajan oppilaita tekemään työtä kouluruokalan elintarvikkeiden hankkimiseksi. Seuraava suurempi muutos kouluruokailusäädöksissä oli vuonna 2004 kun kouluruokailu otettiin osaksi opetussuunnitelmaa ja kouluruokailulle asetettiin kasvatuksellisia tavoitteita. Kouluruokasuositus julkaistiin vuonna 2008.
Tänä päivänä kouluruokailu on jo lounasta laajempi kokonaisuus useissa kouluissa kattaen aamupala- ja välipalatarjoilun. Tarjonnan kasvaminen onkin kasvava trendi koulujen ruokapalveluissa. Tällä hetkellä iltapäiväkerhoista 30/315 tarjoaa välipalaa, joka maksulliseen iltapäivätoimintaan kuuluu pakollisena.
Vuonna 2010 opetussuunnitelman perusteet on uudistettu myös kouluruokailun osalta pääsanomana "Ruokailu on oppilaalle tärkeä hetki". Kouluruokailu on ravitsemuksellisen tavoitteiden lisäksi ohjattu oppimishetki sekä yhteisöllisesti, kulttuurisesti että sosiaalisesti. Tulevaisuuden pohdintoja on miten koulupäivän arkirytmiä voidaan parantaa ja ottaa paremmin haltuun yhteistyössä kotien kanssa. Kuka esimerkiksi järjestää ruokailut tarkoituksenmukaisimmin: koti, koulu vai ehkä kerho.
Marjaana Manninen kertasi lopuksi miten Suomen valtteja kouluruokailun vientimaana ovat toimivuus, ravitsemuksellisuus taloudellisesti toteutettuna ja ruoan turvallisuus.
Kouluruokadiplomin vastaanottaneet Kirkkonummen koulukeskuksen rehtori kiitti puheessaa diplomihankkeeseen osallistuneiden lisäksi myös kunnan hallintoa riittävästä resurssoinnista mallikkaan kouluruokailun tuottamiseen. Siten Kouluruokadiplomin ansaitseminen oli toteutettavissa, vaikka diplomin vaatiessa yhteistyötä koulun ja ruokapalvelun kesken.
Minusta tilaisuuden paras hetki oli kuitenkin oppilaiden runomuodossa esittämät kiitokset ruokapalvelulle ja koululle hyvästä kouluruokailusta. Runo tavasi R niin kuin, U niin kuin jne. En kerennyt kuuntelultani kirjoittaa, mutta muistiin jäi lopussa "A niin kuin ansaittu arvostus".
Tilaisuuden lopuksi tarjottiin aurinkoista broilerikeittoa, joka oli Kirkkonummen vuoden 2012 Kouluruokakisan kilpailumenu sijoittuen kolmanneksi. Hyvää oli ja seura niin hyvää, että unohdin kuvata annokseni ;) Muita kuvia tekstin lopussa.
Kouluruokadiplomi.fi -sivusto
Marjaana Manninen kertasi lopuksi miten Suomen valtteja kouluruokailun vientimaana ovat toimivuus, ravitsemuksellisuus taloudellisesti toteutettuna ja ruoan turvallisuus.
Kouluruokadiplomin vastaanottaneet Kirkkonummen koulukeskuksen rehtori kiitti puheessaa diplomihankkeeseen osallistuneiden lisäksi myös kunnan hallintoa riittävästä resurssoinnista mallikkaan kouluruokailun tuottamiseen. Siten Kouluruokadiplomin ansaitseminen oli toteutettavissa, vaikka diplomin vaatiessa yhteistyötä koulun ja ruokapalvelun kesken.
Minusta tilaisuuden paras hetki oli kuitenkin oppilaiden runomuodossa esittämät kiitokset ruokapalvelulle ja koululle hyvästä kouluruokailusta. Runo tavasi R niin kuin, U niin kuin jne. En kerennyt kuuntelultani kirjoittaa, mutta muistiin jäi lopussa "A niin kuin ansaittu arvostus".
Tilaisuuden lopuksi tarjottiin aurinkoista broilerikeittoa, joka oli Kirkkonummen vuoden 2012 Kouluruokakisan kilpailumenu sijoittuen kolmanneksi. Hyvää oli ja seura niin hyvää, että unohdin kuvata annokseni ;) Muita kuvia tekstin lopussa.
Kouluruokadiplomi.fi -sivusto
Kouluruokadiplomi -sivustoilta löytyy 45-kohtainen diplomiin johtavan kysymyspatteristo, jonka väittämistä tai monivalintakysymyksistä on suoritettava oikein 85%, jotta koulu/kouluyhteisö voi ansaita diplomin.Kouluruokadiplomisivustolta löytyy laaja valmennusaineisto vastausten arviointia varten. Itse diplomin suorittaminen perustuu kouluruokailun sidosryhmien, koulun ja ruokapalvelun henkilökunnan, yhdessä tekemään itsearviointiin kouluruokailun järjestämisen ja toteutuksen laadusta.
Kouluruokadiplomi -kysymyssarja on kouluruokailutilanteen valtakunnallisen tasalaatuisuuden testaamiseksi ja toteuttamisen apuvälineeksi laadittu hyvien käytänteiden tarkistuslista. Kriteeristössä huomioidaan mm. ravitsemuksellisesti täysipainoinen ruokalista, inhimilliset ruokailuajat, ruokailutilojen viihtyisyys, terveellisyys- ja makukriteerien huomioiminen elintarvikkeiden hankinnassa.
Kouluruokadiplomi -kysymyssarjan avulla koulut arvioivat oman yksikkönsä kouluruokailun toteutumista ja kannustavat työyhteisönsä jäseniä kehittämään parantamista vaativia asioita.Kouluruokadiplomi -kysymyssarjassa on sekä väittämiä että monivalintakysymyksiä.Kouluruokadiplomia voivat hakea sekä julkisen sektorin ruokapalveluyksiköt (kuntien ruokapalvelu ja kouluyksiöt) sekä yksityiset catering-yritykset. Jokaiselle diplomi -kysymyssarjan läpäisseelle kouluruokaravintolalle luovutetaan konkreettinen diplomi.
Diplomin saaneet kouluravintolat henkilökuntineen osoittavat vanhemmille, koululaisille ja kouluhenkilökunnalle välittävänsä aidosti kouluruokailutilanteen laadusta ja tasosta. Myös kunnalliset päätöksentekijät sekä muut sidosryhmät saavat tietoa niistä velvoitteista, mitä päivittäinen maittavan ja turvallisen ruoan valmistaminen ja tarjoaminen kunnissa edellyttää. Diplomia voidaan hyödyntää ruokapalveluja markkinoidessa.Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö
Marjaana Mannisen sanoin:
Ruoka on välittämistä. Välittäminen tuo hyvinvointia.
Kouluruokadiplomista muualla:
Kirkkonummen Sanomat 3.2.: Kirkkonummella laadukasta kouluruokailua
Tiedote Ammattikeittiöosaajat ry 1.2.2013: Kouluvolan Saviniemen koulu ja Naantalin Lietsalan koulu saivat omat kouluruokadiplominsa.
Tiedote Ammattikeittiöosaajat ry 1.2.2013: Kouluvolan Saviniemen koulu ja Naantalin Lietsalan koulu saivat omat kouluruokadiplominsa.
Länsiväylä 1.2.2013: "Kouluruoka saa ysin arvosanan"
Vakka-Suomen Sanomat 31.1.2013: Naantalin Lietsalan koulun ruoka on Suomen huippua.
Keskilaakso 31.1.2013: Kouluruoka tarvitsee imagon nostatusta.
Vakka-Suomen Sanomat 31.1.2013: Naantalin Lietsalan koulun ruoka on Suomen huippua.
Keskilaakso 31.1.2013: Kouluruoka tarvitsee imagon nostatusta.
Tiedote Naantalin kaupunki 31.1.2013: Lietsalan koulu ja sen keittiö saivat kouluruokadiplomin mallikkaasti hoidetusta kouluruokailusta.
Turun Sanomat 30.1.2013: Kouluruokadiplomi Naantaliin
MTV3 / Katsomo 29.1.2013: Opetusneuvos Marjaana Manninen puhuu kouluruokailusta
Ruokatiedon uutiset 29.1.2013: Neljä pilottikoulua saavutti diplomin laadukkaasta kouluruokailusta.
Turun Sanomat 29.1.2013: Diplomiruokaa Suomen kouluihin
Tiedote Ammattikeittiöosaajat ry 29.1.2013: Diplomiruokaa Suomen kouluihin
 |
| Kouluruokadiplomin vastaanottaneen Kirkkonummen koulukeskuksen ruokalista. |
 |
| Osoitus miten halvoista raaka-aineista tehty salaattibaari saadaan viitseliäisyydellä muokattua "peukun arvoiseksi". |
 |
| Mallia miten huomioida ruokarajoitteisten informointi kouluruokailussa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti