3.2.13

Suomesta kouluruokavaikuttamisen mallimaa?

Ruokapalvelu*) on vaikuttamisen arvoista ainakin terveydellisistä syistä. Suomalaiset tutkimukset ovat todenneet, että työikäisillä järjestetyn ruokapalvelun käyttö parantaa ravitsemusvalintoja1). Iscole-tutkimus tuonee tietoa onko näin myös kouluikäisilläkin vertailemalla eri maiden kouluolojen vaikutusta terveysmittareihin 2). 

Olipa maan kouluruokailu maksutonta, ruokapalvelua tai muuten järjestettyä, siihen pyritään vaikuttamaan ulkopuolelta.

*) Ruokapalvelu on positiivinen sana joukkoruokailulle ja ruokahuollolle

Kouluruokaan vaikuttaminen Yhdysvalloissa

Itse seurasin Yhdysvalloissa asuessani sikäläistä kouluruokalobbaamista. Näkyvin virallisen tahon kouluruoan puolesta puhuja on Presidentin vaimo, joka tukee Let's Move liikettä. Yksi liikkeen osa-alue on Let's Move Salad Bars to Schools hanke. Hankkeessa yksityiset ja yritykset voivat tehdä lahjoituksia salaattibaarien ostamiseksi kouluihin. Koulujen tulee itse anoa salaattibaaria käyttöönsä. 

Epävirallisista organisaatioista esiteltäviä ovat Two Angry Moms ja Jamie Oliver's Food Revolution -organisaatiot, jotka vaikuttava mm. tv-ohjelmien ja dokumenttien kautta. Two Angry Moms -kirjoitukseni 26.3.2012 ja Jamie Oliver's Food Revolution sivusto. Vastaavia organisaatioita on lukuisia. 

Aaltomaisesti kouluruokailuun vaikuttava taho ovat yksittäiset kouluruokabloggaajat. Kuuluisimpia viime aikojen kouluruokablogeja ovat olleet Fed Up with Lunch ja The Lunch Tray. 

Fed Up With Lunch - blogissa Chicagossa toiminut opettaja söi vuoden ajan kouluruokaa kuvaten ja kirjoittaen siitä blogiinsa nimimerkillä Mrs Q. Blogi sai aikaan melkoisen kohun paljastaessaan vanhemmille kuvien kautta maksullisen kouluruokailun laadun. Mrs Q paljasti henkilöllisyytensä kirjoittaen kirjan bloginsa taustoista ja miksi hän opettajana huolestui oppilaidensa jaksamisesta heidän saadessaan vain ravitsemuksellisesti huonoa kouluruokaa. Lisää kirjoituksessani 21.11.2011.

The Lunch Tray blogin pitäjän keräämä addressi "lihaan verrattavien ainesosien" poistamiseksi kouluruokailusta sai hetkessä niin paljon kannattajia, että sen väitetään johtaneen alan tehtaiden sulkemiseen ja vaikuttaneen kongressiedustajien uudelleen valintaan. En ole enää aktiivisesti seurannut kirjoittajaa, mutta huomasin yhdysvaltalaiseen tyyliin hänet haastetun oikeuteen "elinkeinon aiheettomasta mustamaalamis" -kirjoittelusta. Yhteenvetoni huhtikuun 2012 tilanteesta täällä. 

Vaikuttaminen muissa maissa
  • Ruotsi: Skolmatsvänner ja SkolmatSverige-sivustot. Ensimmäinen on ymmärtääkseni yksityisten tahojen ylläpitämä ja jälkimmäinen on asiantuntijaorganisaatioiden. 
  • Tanska: Tanskassa ei ole kouluruokailua, mutta Kööpenhaminassa sellainen halutaan luoda kunnan rahoittaman Copenhagen House of Food - organisaation kautta. 
  • Englanti. NeverSeconds blogi skottitytön pitämänä. Nykyisin kanava edistää kouluruokailua kehitysmaissa. 
Otan mielelläni vastaan vinkkejä muiden maiden kouluruokailun vaikuttajatahoista. 

Kouluruokaan vaikuttaminen Suomessa

Lobbaaminen kouluruoan parantamisen puolesta ei toki ole Suomessakaan uusi ilmiö. Oppilaat ovat keränneet addresseja ainakin kuoriperunoiden poistamiseksi, jälkiruokien lisäämiseksi ja kasvisruokapäivää vastaan, muistini mukaan lueteltuna. En ole asiaa varsinaisesti tutkinut, mutta uudempi ilmiö näyttäisi olevan vanhempien osallistuminen kouluruokalobbaamiseen. Valituksen alusta on vuosikymmenien aikana siirtynyt paperilta sosiaaliseen mediaan, mutta edelleen ruohonjuuritasolta lähteneet hankkeet ovat olleet paikallisia. 

Uusinta on, että Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa valtakunnallisiksi tarkoitettuja työkaluja millä kouluruokailua on mahdollista kehittää. Yksi työkaluista on viime vuoden uutisointien mukaan "Kouluruoan käytön ja arvostuksen nostamistilaisuudet". Näissä tilaisuuksissa ilmoituksen mukaan kokoontuu yhden kunnan tai alueen kouluruoan ammattiryhmä yhtenä päivänä ja kouluruokailun sidosryhmät toisena päivänä keskustelemaan kouluruokailun kehittämisestä. Uutisointia tilaisuuksien sisällöstä tekstin lopussa. Kiinnitin huomiota ettei ainakaan uutisoinnin otsikot kouluruokailluusiosta ja mössöstä tue kouluruoan arvostuksen nostamista.

Tänä talvena julkistettiin Ammattikeittiöosaajat ry:n vetämä Kouluruokadiplomi.fi -sivusto, joka myös on saanut rahoituksensa Maa- ja metsätalousministeriöstä. Sivusto sisältää 45 kysymystä, joihin on tarkoitettu yhden koulun kouluruokailun sidosryhmien yhdessä hakevan vastaukset ja löytävän omassa kouluruokailussaan kehitettävät kohdat. Kun itsearvioinnin mukaan 85% kyselyn kohdista on 100%:sti toteutettuna, voi koulua anoa itselleen Kouluruokadiplomia osoittamaan vanhemmille ja oppilaille kouluruokailunsa tason ja sen eteen tehdyn työn. Lue lisää: www.kouluruokadiplomi.fi sekä kirjoitukseni "Onko koulunne Kouluruokadiplomin suorittaja?" (29.1.2013)

Suomesta kouluruokavaikuttamisen mallimaa?

 On hyvinkin mahdollista, että Suomesta voi tulla mallimaa miten koota yhteen kouluruokailun sidosryhmät ja käsitellä koululounasta pelkkää ruokaa laajempana jatkuvan kehityksen kokonaisuutena. 

Menestykseen tarvittaneen kuitenkin mukaan ripaus maailman malleja poliittisesta korkean tahon vaikuttamisesta, kansalaisaktiivisuudesta sekä ehkä pientä luovaa hulluuttakin. Näihin menestystekijöihin voi jokainen vaikuttaa osaltaan.

__________


Uutisointia "Kouluruoan käytön ja arvostuksen" nostamistilaisuuksista: 
Sipoon Sanomat 30.3.2012: Kouluruokailu matkalla ruokalasta ravintolaan 

YLE Keski-Pohjanmaa 21.11.2012: Kouluruoka nousuun arkigourmeella

JP Kunnallissanomat 7.12.2012: Ruokalista on koulun käyntikortti. 




Ruokapalvelujen ravitsemuksellisuutta käsitteleviä tutkimuksia. 
1) Susanna Raulion väitöskirja "Lunch eating patterns during working hours and their social and work-related determinants" (Työaikaisen aterioinnin sosiaaliset ja työperäiset selittäjät. Tutkimus suomalaisista työntekijöistä). THL:n tutkimuksia 68/2011. Helsinki 2011.
Tunnisteet: , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)