14.2.13

Toinen syntymäpäivähaastattelu

Ystävänpäivän kunniaksi haastattelen ystävääni Kouluruokatietopankkia.  

Onneksi olkoon Kouluruokatietopankki, täytät tässä kaksi vuotta. Miltä tuntuu?
Enää ei tunnu uskomattomalta kuten viime vuonna. Tunnen oloni tarpeelliseksi kun yhä uudelleen ja uudelleen törmään, että kouluruoasta puhutaan ilmaisena ja "jonkun päivän ainoana lämpimänä ateriana". 

Miksi on tarpeellista kertoa ettei kouluruoka ole ilmaista? 

Ilmaista ei arvosteta. Eikä kouluruoka ole ilmaista.  

Kouluruoka on maksutonta. Maksuttomasta kouluruokailusta puhuva tiedostaa, että kouluruokaan käytetään resursseja. Sekä selvää rahaa että myös kehitystyötä, että rahalla saisi enemmän.

Yhteisesti rahoitettua kouluruokailua tulee arvostaa jokaiselle jokaisena koulupäivänä tarkoitettuna lämpimänä ateriana. Järjestetty ruokapalvelu tutkitusti aikuisilla parantaa ruokavalion laatua. Keskustelut energiajuomien käytöstä ja lasten napostelusta saadusta sokerin määrästä antavat perusteen päätellä, että myös lapset hyötyvät suunniteltujen ja valvottujen aterioiden syömisestä koulussa perheen rahatilanteesta riippumatta. 

Pyrin olemaan se taho, joka tuo esille kouluruokailun lisäarvona miten kouluruokailussa viettämiensä n. 900 tunnin aikana koululaiset voivat saada sellaista oppia, mikä auttaa heitä löytämään tavan ylläpitää omaa, lähimmäistensä ja ympäristön terveyttä. Silloinkin kun he ovat itse vastuussa ravitsemuksestaan.

Onko jokin muuttunut vuoden aikana?

Viimeisen vuoden aikana positiivinen uutisointi kouluruokailusta on lisääntynyt niin paljon, etten meinaa keretä raportoida. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän kouluruokailusta eikä vain itse kouluruoasta. Jos kouluruokailu koetaan ikäväksi tapahtumaksi vaikka kiireen takia, niin ei luomun lisääminen tai uunimakkaran lisääntynyt tarjonta tuo syöjiä takaisin. On hyvä, että tuodaan esille laajempaa kehitystyötä. 

Olen Suomessa saanut seuraa muista kouluruokablogeista, mutta nämä ovat keskittyneet lähinnä kertomaan yhden kouluruokapisteen toiminnasta. Ja valitettavan usein negatiiviseen sävyyn. Ehkä esimerkkinä on ollut skottitytön blogi, jonka esittämistä kauhistuksista kouluruokana kohistiin kesällä 2012 Suomessakin. Ihmettelen miksi muut eivät ole löytäneet maailmalta kouluruokailun positiivisiin puoliin kannustavia blogeja ja verkkosivustoja, joita itse seurailen. 

Mikä on ollut toisen vuoden kohokohta?

Itselleni vuoden kohokohta oli nousu Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry:n jäsenblogilistalle ja sitä kautta tullut lisänäkyvyys. Arvostan tätä huomionosoitusta suuresti. 

Arvostan sitäkin, että ravitsemustieteen ammattilaiset ja ainakin yksi koulu ja opettaja ovat ottaneet minut linkkivinkkilistalleen tarjoten kanavan tuoda tietoa monipuolisemmalle yleisölle kouluruokailumaailman kehittymisestä. 

On ollut myös innostusta kohottavaa tavata Suomessa kouluruokailun kehittämisen hyväksi työskenteleviä ja osallistua kouluruokailun ammattilaisten tapahtumiin. 

Kouluruokailun kohokohtia listasin kouluruokailun vuosikertomukseen. 

Montako ystävää sivuillasi on käynyt?
Helmikuu 2013 mennessä blogissani on ollut yli 20 500 kävijää. Koen heidän kaikkien olleen ystäviä. Eniten kävijöitä on tietysti Suomesta, mutta kolmasosa lukijoistani tulee Yhdysvalloista, Venäjältä ja Euroopasta. 

Yleisin hakusanaosuma on Kouluruokasuositus. Ilokseni myös minua itseänikin osataan jo etsiä ja hyvin harva lukijoista lähtee ensimmäisen sivun jälkeen pois. 

Facebookissa tykkääjieni määrä on pysytellyt yli sadassa jo muutaman kuukauden. 

Miksi haluat tulla isona?
Haluaisin olla kattavampi tietopankki Suomen kouluruokailusta. Visioin sivullani olevasta Suomen kartasta, jossa jokaista kuntaa klikkaamalla saisi tiedot kouluruokailun tuottajasta/tuottajista, ruokaillijamäärästä, ruokalistat sekä tiedot ajankohtaisista uutisista ja tapahtumista. Tietoja voisi syöttää kuka tahansa kouluruokailun kehittämisen ystävä. Minä voisin katsella trendejä ja tehdä väliin yhteenvetoja kouluruokailumaailman tapahtumista. 

Erityisesti haluaisin olla kattava tietopankki hyvistä käytänteistä kouluruokailussa. Olen nähnyt niitä jo paljon, mutta olen aivan varma, että kouluruokailun hyviä käytänteitä on olemassa paljon paljon enemmän. Ne eivät vain tule esille, koska harvan yksittäisen kunnan kouluruokailuun varatut varat antavat mahdollisuuksia tiedottamiselle. 

Hyvien käytänteiden jakaminen toisi kuitenkin varmasti iloa sekä käytänteen kehittäjälle että lukijalle. Ja ehkä myös arvostusta kehitystyön tuloksista nauttivilta koululaisilta kun heille tuotaisiin näkyville miten kouluruokailuun liittyvät tekijät eivät aina ole itsestään selvyyksiä vaan ovat tarvinneet ammattilaisten osaamista. 

Luulen, että kouluruokailun ystävät myös Suomen ulkopuolelta olisivat kiinnostuneita, miten täysin julkisesti rahoitettu kouluruokailu kehittyy monipuolisesti. 

Mitä terveisiä haluat lähettää muille kouluruokailun ystäville? 
Otan itselleni saatteeksi seuraavalle vuodelle Opetusneuvos Marjaana Mannisen Kouluruokadiplomi.fi -sivuston julkaisutilaisuudessa esittämät sanat.

Ruoka on välittämistä. Välittäminen tuo hyvinvointia. 

Uskon kouluruokailun saavan lisää ystäviä myös jatkossa kun kouluruokailun merkitys hyvinvoinnin luomisessa ymmärretään laajemmin.  

Ystävällisin terveisin

Kouluruokatietopankki 

Näihin verkkosivuihin viittasin

  • Jamie Oliver's Food Revolution -verkkosivut: tiedotusta, konkreettista ohjeistusta ja toimintaa positiivisten esimerkkien kautta. Usassa, mutta myös kansainvälisesti. 
  • The Lunch Tray -blogi: Yksi texasilainen äiti käsittelee Yhdysvaltojen kouluruokailun taustoihin vaikuttavia tekijöitä lakimiehen tarmolla. 

  • Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry:n verkkosivut www.rty.fi. Suomen yliopistotasoisen ravitsemustieteen koulutuksen saaneiden asiantuntijoiden yhdistyksen verkkosivusto. 
  • Pöperöproffa -blogi: ravitsemusasiantuntija Patrik Borg jaksaa esitellä tavalla jos toisella miten syömisen tulisi olla ennenkaikkea stressitöntä. 
  • Pronutritionist - blogi: laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen esittelee ravitsemustieteen uusia tutkimustuloksia kansantajuistetusti. 
  • Sannan soppa -blogi: ravitsemusasiantuntija Sanna Talvia pohtii ravitsemuksen ja syömisen taustatekijöitä usein erityisesti lasten ravitsemukseen liittyen. 
  • Matkaeväät -blogi: ravitsemus-liikuntatieteilijä Laura käsittelee kirjoituksissaan ikäihmisten ravitsemusta, liikuntaa ja toimintakykyä ajankohtaisin esimerkein.

  • Properuskoulu -blogi: Opettaja Vantaalta kertoo koulumaailman arjesta ajankohtaisesti käsitellen joskus myös kouluruokailua. 
  • Eskon koulun linkkilaari: Sivustolla on vanhemmille listattuna linkkejä mistä etsiä lisätietoa koulumaailman asioista. Kouluruokatietopankki on päässyt listalle mukaan. 

2 kommenttia:

  1. Onnea ja menestystä Kouluruokatietopankille!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Enkeliporsas kannustuksesta nyt ja aikaisemmin.
    Toivotan työniloa Properuskoulu -blogisi parissa. Pidähän kouluruokailun arkea tapetilla myös jatkossa.

    VastaaPoista