Kouluruokakeskusteluita Suomessa ja Usassa

Kouluruokaa koskevien tutkimustulosten lisäksi seuraan ajankohtaista mutu-tietoon perustuvaa keskustelua.

Marathon Kids-ohjelma, empiiristä kokemusta usalaisesta terveyskasvatuksesta

Lapseni juoksivat maratonin! Varmasti moni muukin lapsi on juossut, mutta onko sitä vanhemmat tulleet huomanneeksi.

Syntymäpäivähaastattelu

Ruudulleni osui jokin aika sitten erään blogin syntymäpäivähaastattelu. Se nauratti sen verran, että halusin haastatella omaa blogiani Hänen täyttäessään yksi vuotta.

Onneksi olkoon Kouluruokatietopankki, täytät yksi vuotta. Miltä tuntuu?

Uskomattomalta. En vuosi sitten uskonut näkeväni yksivuotispäivääni. 

Miten sinä synnyit?

Sain alkuni tylsistymisestä. Toimittajani tylsistyi asuessaan ulkomailla tuottamaan lapsilleen 24/7 ruokailun ja muisteli haikeana miten Suomessa lapset olivat saaneet päiväkodissa jopa kolmekin ateriaa. Hän kaipasi suomalaista kouluruokailua vapauttamaan hänet edes lounaan valmistuksesta viitenä päivänä viikossa. 

Toisaalta Maarit tylsistyi toimettomuuteen lasten viettäessä päivät koulussa. Hän surffaili netissä ja kommentoi siellä täällä. Samoihin aikoihin hän osallistui paikallisen Austinin koulupiirin tiedotustilaisuuteen kouluruokailusta, kuten oli osallistunut Ranskassakin, vaikka omat lapset eivät koulun ruokalasta paikkaa olleet saaneetkaan. Hakiessaan näille kokemuksille vertailevaa tietoa Suomesta hän tuli tehneeksi muistiinpanoja lähinnä itselleen ja pistäneensä muutamia nettisivustoja seurantaan. 

Julkisen alkuni sain kai Ravitsemusuutisten keskustelussa ruokapolitiikan vaikutuksesta ihmisten ravitsemukseen blogin toimittajan Janne Huovilan kommentista : "Sinun pitäisi Maarit alkamaan pitää tällaista blogia"…. Maarit kirjoitti kollegalleen Sanna Talvialle helmikuussa 2011 mailin, jonka hän (luvalla) julkaisi Sannasoppa-blogissa: 

”Nyt lapseni eivät ole osallistuneet joukkoruokailuun kohta kolmeen vuoteen: Ranskassa lapset haettiin koulusta kotiin lounaalle kesken päivän ja täällä USA:ssa lounas viedään eväinä kouluun. Pystyn toteuttamaan yksilöllisyyttäni ravitsemuksessa 24h rajana vain oma jaksaminen ja kiinnostus etsiä vaihtoehtoja uudessakin kulttuurissa. Olen todellakin havahtunut siihen etteivät vanhemmat tosiaankaan tarjoile 100% lastensa aterioista Suomessa. Yritin etsiä jotain positiivista omasta lasten lounaslaukkujen pakkaamisesta joka aamu kun homma alkaa jo vähän uuvuttaa... Ainakin tiedän mitä lapseni syövät päivän aikana. Olen tässä suhteessa etuoikeutettu NYT, mikä saa tiedostamaan, että palatessani Suomeen joudun antamaan lasteni ravitsemuksesta suuren osan instituutioiden käsiin. Ja kohtaamaan taas sen etten välttämättä tiedä ja näe mitä lapseni syö päivän aikana. Viitenä päivänä viikossa, 40 viikkoa vuodessa, useita vuosia ts. vaikutukset pitkän aikavälin terveyteen ovat selviä ilman suurempia tutkimuksia. Puhumattakaan päivittäisestä jaksamisesta. Voin vain luottaa, että ruokailusta vastaavat yrittävät tehdä parhaansa annettujen resurssien puitteissa. Ja resurssit puolestaan ovat politiikan tulosta.”

Toimittajani oli siis tässä vaiheessa oman pohdintansa sekä koulutuksensa tuoman taustatiedon perusteella tullut siihen tulokseen, että kouluruokailun suurimmat haasteet olivat muualla kuin koulun keittiössä. Ja kun eduskuntavaalitkin olivat tulossa keväällä 2011 niin hän päätti julkaista keräämänsä materiaalin sekä suomalaisesta että usalaisesta kouluruokailusta antamaan taustatietoa kouluruokailuun vaikuttavista tekijöistä. Ja herättämään keskustelua muuallakin. 

Mikä on ollut parasta tässä vuodessa?

Kannustus kollegoilta, sekä taustalla että julkisesti tullut. Intoa jatkamiseen on myös tullut satunnaisista lukijakommenteista sekä lukijämäärän tasaisesta kasvamisesta.

Parasta on ollut myös mahdollisuus verkostoitumiseen kouluruokailun parissa ja puolesta työskentelevien kanssa. Toimin yksin ja yksityisesti, mutta nämä ihmiset ovat tuoneet työyhteisön tunnelmaa kommenteilla ja kannustuksella sekä tiedoilla että taidoillaan. 

Entä mikä on ollut kohokohta? 

Kohokohtia ovat ehdottomasti kaikki ne kerrat kun joku on katsonut minun ansainneen paikan omassa blogissaan tai painetussa sanassa. 

• Why Calories Count-kirjan omat sivut /  Food Politics-blogi (huhtikuu 2012)
• Ruokatieto / kirjoitus ravitsemusbloggaamisesta asiantuntijana (26.3.2012)
• Hgi:n yliopiston kotitalouspedagogiikan tutkimuslaitos / ajankohtaista (maaliskuu 2012)
• Kirja: Kouluruoka kutsuu nauttimaan ja oppimaan, esittely tässä kirjoituksessa. 
• Fed Up With Lunch / Sarah Wu: Guest Blogger: Finnish School Lunches (7.12.2011)
• Pöperöproffa / Patrik Borg: Vuosikymmen turhaa ruokatappelua -ja siitä opiksi (9.6.2011)
• Ravitsemusuutiset / Janne Huovila: Uutisoinnin armoilla (9.3.2011)
• Ravitsemusuutiset / Janne Huovila: Ota riski - tykästy sorsastaviin ravitsemustieteilijöihin (8.3.2011)
• Properuskoulu / Kai-Ari Lundell: Kouluruokasarja 
• Sannansoppa / Sanna Talvia: Oma blogiluettelo sivun alalaidassa
• Pronutritionist / Reijo Laatikainen: Ravitsemusblogeja-hakemisto
• Bloggerin Enkkua / Englannin opettaja X: Koulumaailma-blogilista

Sekä kaikki tykkäämiset ja jakamiset Facebook-sivuillani, jotka ovat tuoneet kävijäpiikkejä sivuni laskuriin.

Mikä on ollut ikävintä vuodessa?

Ikävintä on ollut muutama henkilökohtaiselta tuntunut minusta asiaton kommentti. 

Montako kävijää sinulla on ollut?

Nyt yli 7500. Näistä 1500 on Suomen ulkopuolelta. Heidän osuutensa on kasvanut huomattavasti vuodenvaihteen jälkeen. Siksi katsoin tarpeelliseksi esittäytyä myös englanniksi. 

Näen, että minua käytetään jo tietopankkimaisesti ts. ei vain vilaista ensimmäistä sivua vaan tehdään hakua ja avataan useita sivuja sekä palataan myöhemmin lukemaan lisää. Ei, en näe kuka käy. Kone vain ilmoittaa minulle "new readers" ja "returning readers" prosentit, sekä kuinka monta sivua kukin lukijatyyppi avaa. 

Miksi haluat tulla isona?

En vielä tiedä haluanko tulla tästä isommaksi. Vanheta aijon toki. Tunnen mielenkiintoa sen raportoimiseen, miten kuntavaaleissa käsitellään kouluruokailua. 

Haluaisin tulla teknisesti toimivammaksi hakemistoksi, mutta se ei taida olla mahdollista ilman toimittajan vaihdosta teknisemmin toimivampaan versioon... Joten nautin nyt kotikutoisesta ulkonäöstäni, joka korostaa minun olevan kansalaisaktivismin eikä ison organisaation tulos.  

Mitä terveisiä haluat lähettää uusille sekä palaaville lukijoillesi? 

Kiinnostukaa kouluruokailusta vielä enemmän. Vanhemmat, riittää vaikka kiinnostuisitte vain oman lapsenne syömisestä kouluaikana. Ehkä hän sen tuen turvin on henkilö, joka saa vierustoverinsakin kiinnostumaan kouluruokailusta. Päättäjät, ottakaa selvää kouluruokailusta niin paljon, että näette sen olevan sijoitus eikä kulu. 

Siteeraan juuri ilmestyneestä kirjasta Ruoka - oppimisen edellytys ja opetuksen voimavara tekstiä, joka tuntui ihan syntymäpäiväonnitteluilta:

"Kuluttaja joutuu sovittamaan valintatilanteensa suhteessa ruoan saatavuuteen ja edullisuuteen. Kestävästi tuotetun ruoan saatavuus ja siihen liittyvä tuotetieto kuluttajille ovat vasta hahmottumassa, samoin kuin uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja vaihtoehtoisten elintarvikeverkostojen kehittäminen. Muutokset mahdollistava suurin liikkeelle paneva voima on ruoan julkisen hankintatoimen ja julkisten ruokapalvelujen kehittäjien käsissä. Niiden osalta taas kansalaisaktiivisuus on avainroolissa." (s.119)

Yhteistyöterveisin

Kouluruokatietopankki

p.s. vuonna 2013 blogi täytti kaksi vuotta. Vuosipäivän kunniaksi julkaisin blogin kaksivuotis-haastettelun "Toinen syntymäpäivähaastattelu".

Kouluruokailun uusi merkitys

Kuinka moni onkaan havainnut, että 30min päivittäinen ruokatauko tuottaa yhteensä 22,5 vuosiviikkotuntia? Tämä on yhtä paljon kuin koulussa on liikunnan opetusta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti julkaisi 21.2.2012 kirjan, joka antaa kouluruoalle uudenlaisen merkityksen välineenä laajemmalle oppimiselle.

Finnish School Lunch, info + photos

This is not official information page for Finnish School Lunch. But as my blog is about school lunch issues in Finland, I do get visitors from outside Finland with search term "Finnish School Lunch". Therefore I wish to provide hit-page that displays information available in English. 

For official information about Finnish School Lunch-issues, please see 

• Eating and Learning together - recommendations for school meals (2017)
• General information / School Meals in Finland by Finnish National Board of Education (2008, pdf)
• Free School Meals – A Finnish Innovation -page by Finnish National Board of Education
• ELO Foundation’s School Meal Network
• Overview of school lunch issues in Nordic coutries / Nordic Network of National Technology Platforms – Food for Life (2010)
• Current Statistics / School Health Promotion Study by National Institute for Health and Welfare 
• Study / School and workplace meals promote healthy food habits (Raulio et all. 2010)
• School lunches are mentioned in "The National Core Curriculum for Basic Education 2014" ( Section 5.5 The objectives and key principles of provision of nutrition, and food education in basic education).

For research information about free school lunch please see page "Tutkittua tietoa kouluruokailusta" >>

Overview of the laws covering school lunch can be found in school meal recommendations on page 17>>

For school lunch menu in English, please see menu from Helsinki food service group that caters over 50 000 people daily, link. 

For photos, please refer

• In Instagram with #kouluruoka
• Blog by elementary school teacher: Properuskoulu / kouluruoka, discussed items are about general school life and decisions that effect it
• In this blog:  Finnish traditional Holiday school lunch

For more information about this blog in English in here. 

Seminaarikokemus: Kasvisten tuottaminen kouluruokailuun

Yhdysvaltojen hinnat ja ravitsemustottumukset eivät vastaa Suomea, mutta kouluruokailun ohjeistamisessa erot kasvisten kohdalla maiden välillä ovat vain muodollisia. Tämän takia tuntui mielekkäältä osallistua tällä viikolla tunnin mittaiseen American Academy of Nutrition and Dietetics järjestämään seminaariin, joka käsitteli miksi ja miten toteuttaa koululaisille kustannustehokkaasti kouluruokasäädökset kasvisten osalta. Oletan käsiteltyjen aiheiden sekä tiedon esittämistapojen kiinnostavan suomalaisia kouluruoka-asiantuntijoita kaikilla tasoilla koululaisen vanhemmasta ruokalistojen suunnittelijoihin sekä päättäjiin. Valitettavasti lupaa esityksessä käyttettyjen hyvien havainnollistavien kuvien julkaisulle ei ole. 

Seminaari järjestettiin webnair:na eli siihen osallistuttiin omalta tietokoneelta. Esitys koostui kahdesta luennosta ja lyhyestä kyselyjaksosta lopussa. Osallistujina oli yli 250 kouluruokailun ammattilaista ympäri Yhdysvaltoja (ilmoittautuminen tapahtui ainoastaan Academy of Nutrition and Dietetics jäsenjärjestön School Nutrition Services kautta). Seminaari oli jäsenille ilmainen (jäsenmaksu $25 + pääjärjestön jäsenmaksu). Tapahtumaa sponsoroi Alliance for Potato Research and Education. 

All Fruits and Vegetables Really Do Fit on MyPlate

Puhujina

Joanne Slavin, PhD, RD

Professor, Department of Food Science and Nutrition, University of Minnesota

-osallistunut mm. vuoden 2010 amerikkalaisten ravitsemussuositusten laadintaan

Adam Drewnowski, PhD
Director, Center for Public Health Nutrition & Professor of Epidemiology
School of Public Health, University of Washington

Professor Slavin selosti mikä osuus kasviksilla (sisältäen siis vihannekset sekä hedelmät) on ravintoainesuositusten täyttymisessä. Tärkein sanoma oli, että kasvisten avulla monet ravintoainesuosituksista pystytään täyttämään ylittämättä kalorisuositusta. Esimerkkinä olivat kuitu ja kalium, joita molempia amerikkalaiset saavat huomattavan vähän suosituksiin nähden. Hän myös pohjusti pitkään millaista näyttöä haetaan ravitsemussuosituksia muodostettaessa, Yhdysvalloissa joka viides vuosi. Hän selvitti kasvisten suurta osuutta suosituksissa, siitä  huolimatta ettei näyttö terveysvaikutuksista esim. syöpää suojaavista tekijöistä ole täysin yhtenevää määrän kanssa. Kasvikset ovat kuitenkin "se parempi vaihtoehto" ruokavalion muille vaihtoehdoille ja juurikin sen kalorikokonaisuuden hallinnassa. Yksi mielenkiintoisista kuvista vertaili kaliumin ja kuidun saantilähteitä per kalori osoittaen banaanin ja perunan olevan samanarvoisia. Asiaa ei esitetty suoraan, mutta oletan tämän olevan viittaus Yhdysvaltojen kouluruokasäädösten valmistelun aikana käytyyn kiistaan tuleeko tärkkelyspitoisten kasvisten, eli perunan, käyttöä rajoittaa kouluruokailussa. 

Yksikään hänen dioistaan ei maininnut marjoja, mutta mustikat olivat kuvituksena useissa kuvissa kuten ovat vuoden 2010 Yhdysvaltalaisissa ravitsemussuositusten kannessakin. Kysyinkin siis onko marjoilla osuutta ravitsemussuositusten toteuttamisessa vai ollaanko väestöä ohjaamassa käyttämään enemmän marjoja. Suositusten valmisteluun osallistunut professori kertoi, että asiantuntijat vastaavat vain suositusten laatimisesta. Visualisointi sekä suositusten käyttöönoton ohjeistus ovat maatalous- ja terveysministeriöiden vastuulla. Hän ei nähnyt marjoilla olevan Yhdysvalloissa osuutta suositusten toteuttamisessa korkean hinnan sekä rajoitetun saatavuuden takia. Hän myös esitti kommentin ettei kasvisten värillä ole aina tekemistä niiden ravitsemuksellisuuden kanssa vaan esim. useat hyvin värittömät kasvikset, kuten peruna, ovat hyviä lähteitä esim. C-vitamiinille ja kaliumille. Adam Drewnowski osallistui vastaukseen pohtimalla, miten kasvisten värien kontrastit (i.e. kasvisten monipuolinen käyttö, oma tarkennus) ovat tärkeitä kasvisten käyttettävyydelle sekä jos oikein kuulin niin myös kasvisten ravintoaineiden käytettävyydelle (vastaukset annettiin suullisesti, ilman diatukea). 

Tämän kasvisten tärkeydestä kalorisaannin vähentäjänä muistuttavan johdannon jälkeen Dr Adam Drewnowski johdatteli pohtimaan mitä maksaa "My Plate", eli ravintosuositusten visuaalinen malli käytännössä. 

Dr Drewnowski aloitti laskemalla osuuksien grammamäärät ruokavaliossa (kaava ei jäänyt mieleen), muuntamalla grammat kaloreiksi ja viimein keskiarvohinnoiksi. Ei ole yllättävää, että kasvikset ovat kalleimpia per kalori. 

Tämän jälkeen hän esitti tuloksia vielä julkaisemattomista laskelmistaan, missä vertailtiin eri kasviksia asteikolla hinta per 10% ravintoaineiden saantisuosituksista (i.e. monipuolisen ruokavalion perusteena on ettei ravintoaineen saanti ole yhden lähteen varassa, oma tarkennus). Useille eri ravintoaineille oli omat kaavionsa, mutta kouluruokailua ajatellen mielenkiintoisin oli kaavio missä oli yhteenlaskettu 7 eri ravintoaineen (mm. c-vitamiini, folaatti, kuitu...) kustannustehokkuus. Tuottavimmiksi avainravintoaineet per hinta sisältäväksi kasvikseksi osoittautuivat kuivatut pavut sekä perunat. Mustikat taisivat olla kalleimpia. Dr Drewnowski huomautti useissa kohdin, että kustannustehokkuutta katsottaessa on huomioitava myös lasten mieltymykset ja halukkuus syödä kutakin kasvista. Ja muistutti, että tutkitusti lapset suosivat energiarikkaita vaihtoehtoja luontaisen taipumuksen takia ja siksi suklaa maistuu paremmin kuin omena vaikka omena on ravintotiheämpää ruokaa. 

Loppukysymyksissä kysyttiin tullaanko jatkolaskelmissa huomioimaan myös eri "My Plate"-osuuksien kustannukset ympäristölle tarkoittaen ilmeisesti hiilijalanjälkeä. Tämä arvio tullaan kuulemma tekemään, mutta Ranskalaisesta aineistosta, koska vastaavia ei ole Yhdysvalloissa saatavilla. Toinen loppukysymys oli huomioidaanko eri kasvisten kustannuksissa, mitkä ovat niiden vaikutukset työvoimakustannuksiin tarjolle asettelussa. En valitettavasti kuullut vastausta, mutta kysymys on aiheellinen pohdittavaksi tutkimustuloksia sovellettaessa.  

Lopuksi Dr Drewnoskin lausahdus: Vesi on kallein raaka-aine, koska sitä sisältävät elintarvikkeeet tarvitsevat eniten säilytystilaa sekä säilyvyyden suojausta esim. viilennystä. Kasvikset ovat hyvin vesipitoisia ja siksi kalliita. 

Koululaisten sanomalehtiviikolla kirjoitettiin paljon kouluruoasta

Sanomalehtiviikkoa vietettiin 6-10.2.2012. Monissa maakuntalehdissä, ainakin nettisivuilla, näytti olevan oma palstansa nuorille kirjoittajille. Ja nuorten kirjoittajien usein käsittelemä aihe oli kouluruoka, suoraan otsikoituna opettajan/lehden antamalla aiheella "kouluruoka".

Positiiviseksi imagotalkooksi ei hanketta voi kutsua. Harvassa olivat uudet aiheet kouluruokailun moittimisessa, vaikka sukupolvi on vaihtunut. Harvassa olivat myös julkaistuista teksteistä kiitossanat tai kehut kouluruoalle. Yllättäen yläkoululaisten teksteissä niitä näkyi enemmän kuin hellyttävissä alakoululaisten kolmen rivin sanomissa. Pohjanoteerauksen vei kuitenkin toimittajien viikon aloitusjuttu: Kouluruoka, yäk vai nam? Lue, kuinka kouluruokaa syöneiden toimittajien kävi! (juttu lisätään mustalle listalle)

Suuren valituksen keskellä koululaiset ottivat muitakin aiheita esiin: oltiin havahduttu, että raha kouluruokaan tulee veroista ja omalta kaupungilta, ehdotettiin maksullisuutta, lisää kalaa, ihmeteltiin kasvisruokien määrän kasvua, lämpimän ruoan loppumista kesken lasagnepäivinä, koulun tarjoamien välipalojen kalleutta verrattuna kaupan karkkitarjontaan. Muistutettiinpa myös ruoan valmistajien arvostuksen puuttumisesta ilman syytä. Lukiolaisten uutisverstas oli ottanut ajankohtaisen ruokatrendin karppauksen otsikkoonsa ja käsitteli aihetta mielestäni oikein hyvin, jopa ulkopuolisen asiantuntijan voimin sekä ruoantuottajan näkökulmasta.

Vinkkinä ensi vuodelle: Minusta olisi ollut kiinnostavaa lukea miten koululaiset kokivat ruokalistaan vaikuttamisen, ruokalan ulkonäöstä ja olivatko saaneet osallistua itse, mitä he tietävät ruokansa alkuperästä jne. Entä olivatko koululaiset arvioineet ruokansa ravitsemuksellisuutta ja kouluruokasuositusten mukaisuutta. Vähän kuten tässä toimittajan jutussa "Paloiteltu kouluruoka" (Raahen Sanomat 7.2.2012, lisätty blogiin 13.2.2012)

Sanomalehtiviikon kouluruokakirjoituksia (julkaistu ko. lehden internet-sivujen mielipidepalstalla tai sanomalehtiviikko-sivustolla)

Pohjalainen.fi 

• alakoululaiset (joka päivän n. 10 julkaistusta aiheesta 1-2 oli kouluruoasta) : Kouluruoka, Jälkiruokatoive koululle, Spagetti, Kouluruuat Vaasassa, Kouluun enemmän kalaa, Herkkuruokaa, Kouluruoka, Kouluruoka
• yläkoululaiset (vähemmän julkaisuja): Kouluruoka

Kouvolan Sanomat

• Surkea kouluruoka vie keskittymiskyvyn, Koulunkäynti on kivaa ja kouluruoka hyvää

Ilkka.fi

• Ilmajoen lukion lehtityön kurssin uutisverstas-sivu: Karppaus ei näy koulussa
• Haastatellut oppilaat: "Kouluruoalla ei aina jaksa". Kuvatekstin jatko: Onneksi tarjolla on myös lisukkeita, joilla annosta voi täydentää. (kuvastaa tutkittua tietoa, että kouluruokaa ei mielletä ateriaksi, johon kuuluu myös lisukkeet)
• Miksi kouluruokaa on pitänyt muuttaa?, Kouluruoan puolesta, Kouluruoka paremmaksi, Kouluruoka, Kouluruoan taso, Kouluruoka

Keskisuomalainen

• Kouluruoka on hyvää ja terveellistä (pidempi mielipidekirjoitus): " Miettikää niitä ihmisiä, jotka vaivalla valmistavat oppilaille ruokaa joka arkipäivä, ja mikä on siitä kiitos? Puolet ruoasta menee biojätteeseen."

HS.fi

• (toimittajan ja koululaisten yhdessä tekemä juttu) Mitä muut lapset syövät? 

Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma vuosille 2012-2015

Hämmästelen miten vähän kouluruokailua mainitaan päivittäisenä työkaluna nykyisen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa seuraavalle neljälle vuodelle. Tämän piti olla jälkikirjoitus oppilashuoltoa koskevaan kirjoitukseeni, mutta tekstin venyessä julkaisen sen omana osiona.

Valtioneuvosto on tehnyt istunnossaan 8.12.2011 periaatepäätöksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta vuosille 2012-2015. Tähän ohjelmaan on valittu kolme kärkitavoitetta: osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta. Tavoitteet on jaettu neljään kokonaisuuteen ja yhdeksään strategiseen tavoitteeseen. "Seurataan ja valvotaan arjen rakentumista"-kokonaisuudessa strateginen tavoite numero kahdeksan (s.35) on "Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä." Kohdasta 8.1 "Terveelliset elämäntavat" löytyy maininta kouluruokailusta: 

   
2011-2015 hallituksen Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kohta "Oppilashuolto" ei kouluruokailua mainitse vaan tavoitteeksi asetetaan "Varmistetaan terveydenhoitajien, koulupsykologien ja koulukuraattorien palveluiden riittävyys. " 

Kouluruokailu on osa myös opetusta sekä ravitsemuspolitiikkaa. Joten oletin aiheen löytyvän otsikon "Kehittämisohjelman suhde muihin ohjelmiin"-alta (s.45). Ilmeisesti kouluruokailussa ei nähdä "selkeästi" olevan lapsi-ja/tai nuorisopoliittista näkökulmaa kun sitä ei tästä kohdasta kehittämisohjelmaa löydy. Kun kouluruokaa ei mainita edes kesäkuun 2011 hallitusohjelman neuvottelutuloksessa niin aiheen on katsottu ilmeisesti tässä hallituksessa olevan "so last season"... 

Sitähän kouluruoka ei ole, joten kuntavaaleja odotellessa ja kun nyt oppilashuoltoon ollaan kiinnittämässä huomiota yleisestikin niin pidän meteliä, että kouluruokailun ei unohdeta olevan osa perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainittua "hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa" eli oppilashuoltoa. 


Vaikka ei mainitsekaan kouluruokailua, nykyhallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma antaa kyllä mandaatin käyttää kouluruokailua päivittäisenä työkaluna kolmen kärjen iskemisessä eteenpäin arkielämässä.

Kouluruokailu on oppilashuoltoa

Oikeuskansleri älähti tammikuun 2012 lopussa kuntien huonosta halusta panostaa oppilashuoltoon (YLE 30.1.2012). Erityisen ikävää oli lukea, että rahaa oli valtion taholta annettu lailla säädettyihin koululaisten terveystarkastuksiin, mutta raha oli käytetty kolmasosassa kunnista muuhun kuin tähän tarkoitukseen. Haluaisin uskoa, että rahaa ei oltu näissä kunnissa käytetty terveystarkastuksiin, koska se asia oli jo kunnossa. Joten raha oli käytetty oppilashuoltoon muuten kuten esim. kouluruokailun parantamiseen. Kuntien nimiä ei julkistettu, joten en voi pyytää ko. kunnissa asuvia lukijoitani antamaan arviota vaan yritän elää positiivisessa ajatuksessa. Huonolla menestyksellä.

Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa. Se mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa, päivitetty 2010. 

"Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa." (s.43)

"Kouluruokailu
Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa." (s. 45)

Opetushallitus on julkaissut oppilashuollon käsikirjan "Huomisen Hyvinvointia - Kehys oppilashuollon kehittämiselle" lokakuussa 2011. Takakansi sanoo

Oppilas- ja opiskelijahuollon näkökulmasta 2000-luku on ollut merkittävä ajanjakso. Sen kuluessa oppilashuolto on vakiinnuttanut asemansa kunnissa ja kouluissa: oppilashuolto on sisällytetty koululainsäädäntöön ja opetussuunnitelman perusteisiin, kuntien kehittämistoimintaa on rahoitettu valtionavustuksilla ja sen puitteissa on tehty kuntien ja seutujen oppilashuollon strategiatyötä. Tämän päivän koulussa opetus ja oppilashuolto kulkevat luontevasti käsi kädessä. 

Oppilashuollon kehittäminen edellyttää laajan kokonaisuuden ymmärtämistä. Oppilashuolto on moniammatillista työtä, jossa yhdistyy eri ammattialojen asiantuntijuus ja erilaisten toimintakulttuurien synnyttämä osaaminen. Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle on käsikirja opetuksen järjestäjille ja kunnille, joissa oppilashuollon kehittäminen on ajankohtaista. Julkaisun tarkoituksena on toimia kehittäjän työn tukena ja avata näkymiä oppilashuollon kokonaisuuteen, perusteisiin ja taustaan. Julkaisu toimii apuna myös oppilashuollon kehittämissuunnitelmien tai strategioiden laadinnassa. 

Oppilashuollon tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen turvaaminen. Työn tulokset kantavat kauaksi tulevaisuuteen.

Pikahaulla (cntr+f / kouluruoka) kouluruoka mainitaan ko. käsikirjassa kahdessa kohtaa. 

• s. 67: "Oppilashuollon palvelurakenteen itsearviointimallin kuvaustasot ja -kohteet. / Lisäksi koulutasolla kriteerit kohdentuvat myös opintososiaalisten palveluiden saatavuuden kuvaamiseen ja todentamiseen. Opintososiaalisia palveluja ovat kouluruokailu, koulukuljetus sekä koulumajoitus."
• s. 71: "Mittauskohteet ja kriteerit koulu- tai yksikkötasolla / opintososiaalisten palveluiden saatavuus / kouluruokailu: euroa / oppilas, aterioiden energiaravintoaineet, energiasisältö, ruoka-aineet ja ruokalajit / kansalliset suositukset"

Minun mielestä aika kevyesti sanottu oppilashuollon käsikirjassa kouluruokailusta! Jätetäänkö oppilashuollon arvioinnissa huomioimatta kokonaan, että kouluruokailu ei ole vain ruokaa? Vain syöty kouluruoka vaikuttaa terveyteen ja siihen tuleeko ruoka syödyksi vaikuttaa mm. 

-mihin aikaan kouluruoka on saatavilla, millaisissa tiloissa se tarjotaan jne. 

-Euroa / oppilas-kriteeri saa miettimään tarkoitetaanko sillä vain raaka-aineiden kustannusten arvioimista? Vaikuttaahan kouluruokailuun myös investoinnit keittiölaitteisiin, ruokalaan sekä henkilökuntaan. 

-jne.
-Taulukossa 1: "Oppilashuollon kehitys 2000-luvulla" ei ole mainittuna Kouluruokasuosituksia 2008. 

Otan esimerkin kohdasta, missä kouluruokailun soisi näkyvän:

s. 61: Seuraavassa on kuvattu lyhyesti oppilashuollon kehittämistoiminnan tavoitekokonaisuuksia. Näitä voidaan tarkastella sekä kunnan tai opetuksen järjestäjän sekä yksittäisen kouluyhteisön näkökulmasta.

Kohta 3: Oppilashuollon palvelut. Esi- ja perusopetuksessa oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollon palvelut – kouluterveydenhuolto sekä koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut – ovat osa oppilashuoltoa. Oppilashuollon palveluja tutkivia kysymyksiä on kuvattu taulukossa 5.

Oppilashuollosta myös pro peruskoulu-blogissa 31.1.2012: Lähes rikollisia kuntia sekä kirjoittajan alias "Enkeliporsas" kommentissa tähän kirjoitukseen.