9.3.2012 Eduskunta ja kouluruoka, Huomisen ruoka -kansallinen ruokastrategia

Päivitetty 9.3.2012


Alla oleva teksti on edelleen voimassa 2011 aloittaneen hallituksenkin aikana. Tieto löytyy Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta "maaliskuun alusta" 2012.

"Ruokapoliittinen selonteko (2010) pohjautuu Huomisen Ruoka -strategiaan. Tärkeimmät selontekoon liittyvät ja käynnissä olevat hankkeet liittyvät vastuullisuus- ja jäljitettävyysjärjestelmien rakentamiseen, hankintaosaamisen kehittämiseen julkisissa ruokapalveluissa sekä terveellisten ja kestävien ruokavalintojen edistämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on valmistelemassa parhaillaan myös luomu- ja lähiruokaohjelmia.
Neuvotteleva virkamies Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi valmisteilla olevasta Kuluttajapoliittisesta ohjelmasta. Ohjelma toteutetaan nykyisiä voimavaroja kohdentamalla.
"Ruokaan liittyen ohjelmaan on tulossa kohtia, jotka liittyvät erityisesti kuluttajan tiedonsaannin varmistamiseen ja kuluttajan osaamistason vahvistamiseen. Toiveena on saada muun muassa perusopetukseen lisää arjen hallintaan liittyvää osaamista, ja ruokaan liittyvää kuluttajaosaamista", Koltta-Sarkanen kertoi."

Aiheeseen liittyy Ruokatiedon uutisointi 27.2.2012, jossa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kannusti uutta Hyvää Suomesta merkkiä. 


Alkuperäinen teksti: 


Huomisen ruoka - kansallinen ruokastrategia on vilahdellut siellä täällä internet-tekstejä lueskellessani. Tässä meni hetki punaista lankaa keriessä kun aihetta ei otsikoiden mukaan heti yhdistäisi kouluruokaan, mutta tälläisen kouluruokaa koskettavan polun löysin:


Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta linkki


27.1.2011: Eduskunta hyväksyi (palautekeskustelussa) valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi selonteon johdosta ja siirtyi päiväjärjestykseen. linkki


Päätös

Eduskunta on

hyväksynyt selonteon johdosta mietinnön mukaisen kannanoton:

1. Hallitus huolehtii alkutuotannon kannattavuuden ja alkutuottajien aseman parantamisesta markkinoilla, mikä turvaa kotimaisen elintarviketuotannon ja maamme peltoalan säilymisen tuotannossa.

2. Hallitus huolehtii elintarvikkeiden jäljitettävyysjärjestelmien kehittämisestä siten, että jatkossa ruoan raaka-aineiden alkuperä ja tuotantotapa käyvät aina ilmi tuotteiden myynnin yhteydessä.

3. Hallitus edistää lähi- ja luomuruoan käyttöä julkisissa ruokapalveluissa mahdollistamalla julkisissa hankinnoissa yksiselitteisinä laatukriteereinä muun ohella tuoreuden, lisäaineettomuuden ja lyhyen kuljetusmatkan.

4. Hallitus lisää huoltovarmuutta sekä selkeyttää ruokapolitiikan hallintoa ja edistää koordinaatiota eri hallinnonalojen välillä.

Eduskunnan sivuilta löytyvä Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö antaa paljon palstatilaa kouluruokailulle 21.1.2011: linkki

Lasten ja nuorten ruokakasvatus

Kouluruokailu

Valiokunta pitää tärkeänä panostamista lasten ja nuorten ruokakasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Valiokunta viitaten sivistysvaliokunnan lausuntoon korostaa, että osana koulun yleisiä kasvatustavoitteita tulee kouluruokailun roolia vahvistaa. Suomessa on pitkään ollut ainutlaatuinen, lailla turvattu kouluruokailujärjestelmä. Maksuton kouluruokailu on keskeinen hyvinvointipalvelu, jota myös kansainvälisesti arvostetaan.

Kouluruoka on monille lapsille ainoa lämmin ateria päivässä. Tästä syystä ruoan laatuun ja turvallisuuteen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Laadukkaalla kouluruoalla vaikutetaan osaltaan huono-osaisuuden ehkäisemiseen. Koulun oppilaiden lounasaikoihin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Ruokailulle tulee varata riittävän pitkä aika eikä ruokatunti saa olla liian aikaisin, jotta lapset ja nuoret jaksavat koko pitkänkin koulupäivän.

Selonteossa pidetään tärkeänä mm. sitä, että parannetaan joukkoruokailupalveluiden laatua, houkuttelevuutta ja saatavuutta. Tavoitteena on herättää kiinnostus ruokaan ja ruokailuun kouluissa ja päiväkodeissa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. Erityisesti kouluruokailussa myös houkuttelevuus on tärkeää. Ruoan ulkonäkö on lapsille ja nuorille tärkeä. Valiokunta pitää huolestuttavana tietoja, joiden mukaan yläkoululaisista vain noin 70 prosenttia syö kouluruokaa. Tulevaisuudessa on keskeistä parantaa kouluruokailun laatua ja pitää huoli, että tarjolla olevia ruokia myös syödään ja hävikki saadaan vähäiseksi.

Luomu- ja lähiruoka kouluissa

Luomu- ja lähiruokaan siirtyminen ei tapahdu pelkällä päätöksen tekemisellä vaan on ymmärrettävä myös sen vaikutukset ruokapalveluille ja annettava mahdollisuudet käytännön toteuttamiselle. Ruokalistat ja reseptiikka on muokattava lähi- ja luomuruokaan sopivaksi. Pelkkä raaka-aineiden muuttaminen lähiraaka-aineiksi ei riitä vaan on tehtävä kokonainen tuotekehitysprojekti, minkä lisäksi asiakkaat on totutettava pikkuhiljaa ruuan oikeaan, aitoon makuun. Alkuvaihe todennäköisesti vaatii lisätyövoimaa. Henkilöstö tarvitsee usein lisäkoulutusta lähi- ja luomuruuasta.

Tärkeää on, että kilpailutus tapahtuu oikein ja sillä saavutetaan tavoiteltava päämäärä eli onnistutaan hankkimaan hyviä, tuoreita ja koulujen käyttöön sopivia raaka-aineita kustannustehokkaasti lähialueilta. Valiokunta korostaa yhteistyön merkitystä niin kunnan eri hallinnonalojen kesken kuin myös alueen tuottajien ja yrittäjien kanssa. Myös pienillä yrittäjillä on oltava aidosti mahdollisuus osallistua kilpailutukseen.

Valiokunta pitää valitettavana niitä tietoja, että huonon raaka-aineen makua peitetään lisäaineilla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että laadukas ruoka ei välttämättä lisää kustannuksia merkittävässä määrin. Sivistysvaliokunta toteaa lausunnossaan, että peräti 80 prosenttia aterian hinnasta muodostuu palkkauskustannuksista. Lähiraaka-aineet maksavat siten ainoastaan hieman bulkkiraaka-aineita enemmän, mutta tämä on merkittävä panostus väestön terveyteen. Eri osapuolien yhteistyötä tiivistämällä ja lähiruuan ostamiseen ja käyttöön liittyvän osaamisen karttuessa hintaero lähiruuan ja muun ruuan välillä tulee pienenemään, minkä lisäksi lähiruuan eduksi voidaan laskea lähialueen taloudelle koituva hyöty.

Ruokakasvatus opetuksessa

Valiokunta yhtyy hallituksen selonteossa esittämään kantaan siitä, että on tärkeää varmistaa kotitalouden ja terveystiedon opetukselle riittävät opetustuntimäärät sekä lisätä ruokakasvatusta tukevaa kerhotoimintaa. Valiokunta painottaa, että varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ohjatussa ruokailussa lapsella ja nuorella on mahdollista oppia aterioimaan yhdessä, syömään terveellisesti, kohtaamaan uusia ruokalajeja sekä laajentamaan makutottumuksiaan.

Valiokuntaa toteaa, että moni suomalainen on vieraantunut elintarvikkeiden alkutuotannosta. Ruokakasvatustavoitteiden toteutuminen edellyttää ruokakasvatuksen ja ravitsemuksen nykyistä perusteellisempaa käsittelyä opetus- ja päiväkotihenkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Ruokakasvatuksessa tulee myös alkutuotannon tuntemusta lisätä.


kts. ketkä ovat ottaneet osaa "Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa" mietinnön lopussa

______________
Ruokatieto uutisoi 3.2.2011: Elintarviketeollisuus: Kasvuun tähdännyt ruokastrategia ei huomioi kilpailukykyä linkki 

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman päätöstilaisuudessa 28.2.2011 Sirkka-Liisa Anttilan mainitsi pitämässään puheessa selonteon tulevaisuudesta: linkki tekstiin 

Tiivistetysti: ..."Nykyisen hallituksen aikana, ex-pääministeri Vanhasen aloitteesta, tehtiin kautta aikain ensimmäinen ruokapoliittinen selonteko."... " Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai ensimmäistä kertaa ruokaan liittyvät ministeriöt saman pöydän ääreen." ... "Minulta kysytään mitä tapahtuu jatkossa? Seuraavan hallituksen ohjelmasta kukaan ei vielä tiedä, mutta olen vakuuttunut että työtä tullaan jatkamaan, muodossa tai toisessa. Sille on nyt mitä suurin sosiaalinen tilaus."... 


Edellä olevasta eduskunnan linkistä löytyy Valtioneuvoston eduskunnalle antama selonteko ruokapolitiikasta linkki selontekoon  Selonteolla ei ole kirjoittajaa eikä päivämäärää, hallinnollinen numerointi on VSN 6/2010 vp. Tiivistetysti (18 sivuinen dokumentti)


3.3 Joukkoruokailu ohjaa ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymistä

Suomessa joukkoruokailu on poikkeuksellisen suosittua verrattuna moniin Euroopan maihin. Julkinen ruokapalvelusektori sekä muut ammattikeittiöt ohjaavat osaltaan suomalaisten ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymistä. Siksi laadukas ja maittava ruoka on pystyttävä takaamaan julkisissa organisaatioissa, kuten kouluissa ja laitoksissa. Laadukkaan joukkoruokailun ja ruokapalvelujen saatavuutta eri väestöryhmissä on syytä parantaa. Tarjoamalla maukasta, tuoretta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa säilytetään suomalaisen ruoan suosio. Myös ravitsemuskriteerien toteutuminen tulee varmistaa julkisissa ruokapalveluissa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota suolan, rasvan ja kuidun määrään sekä rasvan laatuun. Myös esimerkiksi kasvisten, marjojen ja hedelmien tarjontaan sekä laatuun on panostettava. 

Ammattikeittiöillä on merkittävä tehtävä kestävien elintarvikevalintojen edistämisessä. Ruokalistasuunnittelulla ja elintarvikevalinnoilla voidaan tukea alueellista ja ympäristön hyvinvointia sekä maaseudun elinvoimaisuutta. Julkisen joukkoruokailun raaka-aineiden ja palveluiden kilpailuttamisessa voidaan painottaa kokonaistaloudellisuutta, tuotteiden laatua, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia. Tavoitteet luonnonmukaisesti tuotetun ruoan, kasvisten ja sesonginmukaisen ruoan käytön lisäämisestä on asetettu valtioneuvoston periaatepäätöksessä (Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa). Ravitsemuskriteerit ovat valmistuneet osana joukkoruokailun kehittämistyöryhmän työtä (Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa, STM:n selvityksiä 2010:11). Suurimpia esteitä vastuullisten ruokavalintojen, lähi- ja luomuruoan edistämiselle sekä ravitsemuksellisen laadun varmistamiselle ovat strategisen päätöksenteon, hankintoihin liittyvän tiedon, osaamisen ja koulutuksen puute sekä kehittymättömät, yksinomaan hintaan painottuvat hankintaprosessit. 

  
Hallitus pitää tärkeänä, että: 

• Parannetaan joukkoruokailupalveluiden laatua, houkuttelevuutta ja saatavuutta.
• Turvataan julkisen sektorin ruokapalveluille ja erityisesti kouluruokailulle riittävät resurssit sekä lisätään julkisen sektorin hankintaosaamiseen liittyvää neuvontaa.
• Parannetaan ammattikeittiöiden osaamista lähi- ja luomuruoan käytön sekä terveellisempien valintojen edistämiseksi.
• Edistetään ympäristövastuullisia toimintatapoja julkisissa ruokapalveluissa. 

Tämä Valtioneuvoston selonteko puolestaan perustui "Huomisen ruoka - esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi" vihkoseen, joka on julkaistu 18.6.2010. Tästä löytyy jo laajemmaltikin uutisointia sekä valmistelun että julkaisun ajalta esim. 


-Iltalehti 22.3.2010 (eli jo vuosi sitten!): Kouluruoasta vastaavat vaativat: Lapsille parempaa ruokaa linkki
-Kuntaruokailun asiantuntijat nettisivut: linkki
-ETP Food for Life (ei pvm): Kansallinen ruokastrategia - tavoitteena kilpailukykyinen ruokasektori. linkki (Valitettavasti tässäkin linkissä puhutusta valtiohallinnon "ota kantaa"-keskustelun yhteenvetoa ei löydy mistään)
-Ruokatieto 18.6.2010: Ruokastrategia 2020: Suomen ruokatuotannon arvo kaksinkertaistuu 20 miljardiin euroon linkki
-Maa ja metsatalousministeriön tiedote 18.6.2010: Tulevaisuuden kuluttaja haastaa koko ruokajärjestelmän linkki


HUOMISEN RUOKA - Esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi onkin sitten kouluruoan tulevaisuuteen uskoa luovaa tekstiä linkki. Koulun merkitys korostuu raportin tekstissä: 

5) Kunnon ateriat ja kiinnostus ruokaan terveellisen syömisen perusta 

...Ruokapalvelujen piirissä päiväkodeissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja sairaaloissa on päivittäin 75 prosenttia suomalaisista, joten niiden merkitys sekä ravitsemuksellisesti että kasvatuksellisesti on huomattava. Tulevaisuudessa on  keskeistä turvata ja parantaa joukkoruokailun laatua pitäen huoli siitä, 

että tarjolla oleva ruoka myös syödään. Esimerkiksi 

kouluruuan suosio on nyt laskussa. Elämänrytmien muutokset ovat myös sekoittaneet perinteisiä ateriarytmejä, minkä seurauksena napostelu on saanut sijaa. Tämän kehityksen pysäyttäminen ja kääntäminen on välttämätön terveellisen ruokavalion pohja. 

Toimenpiteet, jotka kannustavat rauhallisten ateriahetkien mahdollistamiseen ja joukkoruokailun aistinvaraisen ja ravitsemuksellisen laadun parantamiseen, ovat tarpeen...

Mm. toimenpiteissä vastuualueena: 

• Opetushallitus: Liitetään ruokakasvatus osaksi opettajainkoulutusta ja sisällytetään kouluruokailu osaksi opettajien työtä
• Kunnat: Vahvistetaan lähiruokaa osana julkista ruokapalvelua –> paikallisen ja sesonginmukaisen ruuan arvostaminen. 
• Elintarvike- ja opetushallinto, kunnat: Aktivoidaan päivähoitolapsia ja koululaisia osaksi kouluruokailun valmistamista ja tarjoilua, vahvistetaan myös ruuan itse ottoa mahdollisuuksien mukaan.
• Sosiaali- ja terveyshallinto sekä opetushallinto ja kunnat: Varmistetaan joukkoruokailun - etenkin päiväkoti- ja kouluruuan sekä vanhusten ruuan – aistinvaraisen ja ravitsemuksellisen laadun toteutuminen Suomessa. Parannetaan kouluruokailun laatua ja rahoitusta tavoitteena lisätä kouluruokaa syövien oppilaiden määrää. Varmistetaan joukkoruokailun sopiva ajoitus (päiväkodit, koulut, sairaalat, vanhainkodit). Tarjotaan välipalaa kouluissa pitkän koulupäivän aikana.

Ruokastrategian taustaraportti 18.6.2010 linkki

Tiivistetysti: s. 23 ...Keskimäärin suomalainen syö vuodessa 153 ammattikeittiön valmistamaa ateriaa. Erilaisia ateriapalveluja käyttää päivittäin noin kolmasosa väestöstä. Suurin osa aterioista, yli neljäsosa, tarjoillaan kouluissa...

Olen tietysti vähän uutispimennossa Suomen suhteen täällä Texas:ssa, mutta silti on hieman ihmetyttänyt miten näin montaa haarukan heiluttajaa koskeva päätös on mennyt näin vähällä uutisoinnilla. Jos uutisointia oli otan sen mielelläni kouluruokatietopankki (@) gmail.com