MUSTALISTA

Päivitetään tarvittaessa, kts. lista alla

Suomen Gastronomien seuran puheenjohtaja Raija Koroma esitti AamuTV:n studiokeskustelussa asian näin: ... syytä (kouluruoan) syömättömyyteen on syntyneessä joukkohysteriassa. ... on olemassa perinteinen rakennettu malli missä kouluruoasta kuuluu valittaa.

En halua ruokkia joukkohysteriaa, mutta olen valinnut blogini teemaksi "mitä eri tekijöitä kouluruokaan vaikuttaa". Koska uskon alla olevien kirjoitusten jo otsikoillaan vaikuttavan kouluruokaan laskemalla sen imagoa minusta niidenkin tulee olla edustettuna tässä blogissa. Myös kyselyt kouluruoasta yleensä kerää negatiivisia kommentteja enemmän kuin positiivisia. Siksi pistän nekin tähän samaan listaan.

Listan venyessä ihmettelen kuka hyötyy kouluruoan imagon alasajosta. Söisitkö itse ruokaa, jonka olet lukenut ja kuullut olevan moskaa, roskaa ja plää? Nyt kouluruokailua tutkitusti hyödynnetään vajaateholla ja yksi syy on negatiivinen asenne kouluruokaa kohtaan. Maalaisjärjelläkin ymmärtää, ettei huonosti syönyt opi ja tietää kouluruokailun olevan julkisesti yhteisistä varoista rahoitettua. Luulisi siis olevan jokaisen etu saada kouluruokailu tuottamaan jatkossakin huippu PISA-tuloksia eikä biojätettä.

Vaikka kuinka positiivisesti ajattelisin vanhempien aktivoituvan hakemaan keinoja parantaa kouluruokaa nämä otsikot nähdessään, niin luulen ettei se ole ollut otsikoiden kirjoittajien tavoite. Kärjistävän negatiivisten otsikoiden tavoite on saada yleisöä ja yleisö tuo rahoitusta. Siispä kannanottona klikkausten määrän laskemiseen en pistä linkkejä ko. kirjoituksiin. Yritän harjoittaa kritiikkiä enkä sensuuria. Mikäli joku kirjoitus on jäänyt pois niin se on tahatonta ja johtuu yhden hengen toimituksen rajallisuudesta.

• Kerro meille: Viillokkia, vatkulia, pi­naat­ti­keit­toa – mikä kouluruoka oli herkkua, mikä ei mennyt alas millään? kaleva.fi 15.8.2018. On ilmeisesti helpompaa tehdä juttu kouluruokailusta muistelemalla kouluruokainhokkeja kuin perehtyä tämän hetken kouluruokailun innovaatioihin ja positiiviseen vireeseen...
• Kyselystä tehty juttu olisi voitu otsikoida myös "Kouluruoka seuraa ajan yleisiä ruokatottumuksia ja -trendejä, puuro on kestosuosikki" eikä "Aika on ajanut tillilihasta ohi, rössypotusta kiistellään ja puuro on kestosuosikki – maksutonta kouluruokaa on syytä juhlia, mutta Oulussa sitä päätyy satoja kiloja päivässä biojätteeksi" kaleva.fi 18.8.2018
• Kolumni: Kaikki muistavat kumiperunat ja kaikilla on omat kouluruokainhokkinsa — Ilmainen kouluruoka täyttää tänä vuonna 70 vuotta. lansi-savo.fi 9.2.2018. Uutistuottajan tittelillä toimivalla on heikko tilannetaju miten juhlistaa maksutonta kouluruokaa. Älyttömintä asiassa on, että samaa juttua on kierrätetty lehtiryhmän muissakin lehdissä otsikolla "Kolumni: Mitä kummaa kouluruokaa oli munalaatikko?" (ita-savo.fi 12.2.2018) ja "Kolumni: Pahat perunat — Jokaisella oli kouluruokailussa oma inhokkiruokansa" (uutisvuoksi.fi 10.2.2018)
• ”Pahanhajuista liimamaista litkua” – Kansanedustaja kerää kokemuksia kouluruoasta, paljasti omat inhokkinsa. demokraatti.fi 13.11.2017. Vanha totuus, että sitä saa mitä pyytää, on voimassa. Otsikko on muodostettu kansanedustajan postauksesta, jossa hän pyytää hyviä ja huonoja kouluruokamuistoja voidakseen käyttää niitä puheessaan avatessaan PopUp-kouluruokapaikan. PopUp-kouluruokamyynnin on tarkoitus osoittaa miten hyvää kouluruoka oikeasti on. Tuskin näiden mielikuvien kautta kenenkään tekee mieli tulla syömään kouluruokaa, vaikka annos maksaa "keskimääräisen kouluruoka-aterian verran" eli 2.80 euroa.  
• MTV.fi 25.9.2017 typistää negatiivisella asenteella monipuolisen ja taustoitetun HS.fi-jutun "Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?" HS.fi rajoittaa syömättömyyden teineistä kertovaan Kouluterveyskyselyyn ja kertoo 

"viimeisten seitsemän vuoden aikana onkin tapahtunut selkeää parannusta. Vuonna 2010 kouluterveyskyselyssä 34 prosenttia kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista ilmoitti, ettei syö koulussa joka päivä, kun uusimmassa kyselyssä osuus oli 30. Uudellamaalla syömättömien osuus väheni 47:stä 41:een."  

niin MTV.fi toteaa: "HS: Kouluruokailun jättää toisinaan väliin jopa kolmannes – paikoin 40 prosenttia jättää syömättä."

• Turkulainen kaupunkilehti Aamuset sekä ET-lehti kyselivät molemmat kevään 2016 aikana lukijoiltaan kouluruokainhokkeja. On ilmeisesti helpompaa tehdä juttu kouluruokailusta muistelemalla kouluruokainhokkeja kuin perehtyä tämän hetken kouluruokailun innovaatioihin ja positiiviseen vireeseen... Ehdotan seuraavaksi kyselyksi "Mikä on parasta mitä olet kuullut kouluruokailusta vuonna 2016?" 
• Kouluruokalan kumiperuna -emoji. 5.11.2015. Suomen Ulkoasiainministeriö tiedotti "Suomi julkaisee omat emojinsa ensimmäisenä maana maailmassa". Hesarin NYT-liite julkaisi omat "syviä suomalaisia tunteita kuvastavia" varjo-emojinsa. Kumiperuna-emoji eli lautaselta pomppaava peruna olisi ehkä sopinut suomalaisiin legendamuistoihin Talvisota-emojin rinnalle. Mutta yläpuolella oksentava hahmo tuo jutun kirkkaasti tälle mustallelistalle. 
• Kummitteleeko "kumiperuna" mielessäsi? Nykypäivän kouluruokaa voi kokeilla Teurastamolla. Metro-lehti 4.11.2014. Mainostettaisiinko jotain uudistunutta ravintolaa samoin? "Kummitteleeko sitkeä pihvi mielessäsi? Nykypäivän pihviä voi kokeilla täällä". Toimittaja ei todellakaan ole perehtynyt Kouluruokapäivä-tapahtumaan, joka pyrkii nostamaan kouluruoan imagoa Teurastamo-ruokatapahtuma-alueella Helsingissä 11.11.2014. Tapahtuman järjestäjinä ovat mm. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO ja Helsingin kaupungin opetusvirasto. 
• ”Kouluruoka ei usein ole edes lämmintä” YLE Uutisluokka 10.10.2014. Kirjoittaja on yhdeksäsluokkalainen espoolaisen Kilonpuiston koulun oppilas, joka on TET– harjoittelijana Yle Uutisissa. Ikävää nähdä nuorten käyttävän mahdollisuutensa julkiseen vaikuttamiseen ruokkimalla kouluruokahysteriaa eikä rakentavasti. Eikä tämä ole nuorten vika vaan haaste aikuisille omien asenteiden välittämiseen. Joku tämän jutun julkaisun on hyväksynyt...
• Suostuisitko itse syömään kouluruokaa? YLE Häme 19.3.2014. Tällä otsikolla kannustettiin yleisöä soittamaan suoraan lähetykseen. Lainaan juuri ilmestyneen blogikirjoituksesta: "”Kouluruokailu on mediaseksikäs aihe, mutta usein eriskummallisella tavalla. Sen sijaan, että meillä on ikään kuin ”kansallinen lupa” valittaa kouluruoasta, voisimme keskittyä sen kehittämiseen rakentavassa hengessä. Keskimäärin suomalainen kouluruoka on hyvää ja ravitsevaa ja monen lapsen päivän ainut lämmin ateria” Verso - ruokapolitiikan uutisblogi 13.3.2014
• Homeesta valmistettu kouluruoka kiinnosti lukijoita. 16.9.2013 Vantaan sanomat. Vielä viimeinen yleisökalastus sienivalmisteen käytöstä kouluruoassa. 
• Turun Sanomat 19.8.2013: Lounas voi tulla kaakosta. Teksti vei Intian tappavasta kouluruoasta, Suomen lihakohujen kautta kammottavaa kouluruokaa uutisoinnin toistoon. Tekstin täytyy olla trolli, jolla yritetään saada keskustelu kiihkoamaan joukkohysteriaksi.
• YLE 17.5.2013: Lahtelaiskoulussa maisteltiin roskakaloja. Minulta riitti tästä sanoja erilliseen blogikirjoitukseen. Otsikko kun olisi voinut olla kuten ESS.fi 18.5.2013: Koulun kalapuikoille löytyi lähivesistä maistuva korvike. 
• YLE 27.3.2013 Koululaisten kanakeitosta puuttuu kana. Juttu on aiheesta tehty kun ruoan nimi ei täysin vastaa ruoan sisältöä. Mutta jos otsikko olisi alun perin ollut vaikka "Koululaisten kanakeittoa tuunattu kalkkunalla" ei siitä ehkä olisi revitty jatko-otsikoita
• YLE: Koululaiset syövät kanatonta kanakeittioa. Maaseudun tulevaisuus.fi 27.3.2013
• Kanakeitosta puuttu kana - YLE: Tätä on jatkunut jo vuosia. Talouselämä.fi 27.3.2013
• YLE 14.1.2013: Kaali- ja perunaruoat ottavat oppilaita päähän. Miksi otsikko ei ollut "Oppilaat kiittävät vaihtoehtojen tarjoamisesta kouluruokailussa"? Positiivinen juttu on pilattu negatiivisella otsikolla, joka vahvistaa vanhaa kaavaa "kouluruoasta kuuluu valittaa".  
• YLE 23.8.2012: Arvostele mun kouluruoka. Ehkä YÖK-kommenttien toistaminen toi uskottavuutta tekstiin, mutta YLE pääsi jälleen mustalle listalle koska ei maininnut tekstissä sanaakaan Lasten Parlamentin suomalaisesta kouluruokablogista. Hienoa, että uskalletaan ja halutaan kertoa kouluruokailusta maailmalle, oppilaat ovat kotimaankin julkisuuden ansainneet. Mutta miksi jätetään käyttämättä mahdollisuus mainostaa tilaisuutta vaikuttaa suomalaiseen kouluruokailuun kuten skottityttö teki? 
• YLE 2.8.2012: Mitä sinulle jäi lapsuudesta hampaankoloon? -otsikon alla on kuva, jota kukaan ei oleta miksikään muuksi kuin kouluruoaksi. Itse teksti mainitsee kesäkeiton ja kanaviillokin. Kyselysivulla kouluruoka on ensimmäisenä. 
• Pistin palautetta: "Hoh hoijaa. Eikö mitään uutta keksitä kuin kysellä kuka inhosi koulun kesäkeittoa ja kanaviillokkia? Jos jollekin koulun aloittavalle juttu sattuu silmiin osumaan / vanhemmat ääneen mainitsemaan niin saadaan taas uudesta sukupolvesta jäseniä inhokkikerhoon. Kouluruokailu tarvitsee positiivista imagomainontaa, johon YLE:kin voisi antaa panoksensa kts. esim. Ruokatiedon uutinen 26.3.2012 "Ravitsemusviestintä tarvitsee onnistuakseen sosiaalista mediaa". Kts. myös kouluruokailun MUSTALISTA"
• Enhän voinut jättää asiaa tähän kun verorahoillani pilataan kouluruokailun imagoa, kts. blogi-kirjoitus. 
• Lasten Parlamentin Kouluruokablogia mainostetaan liikaa negatiivisen kautta
• Kumiperunoita ja muitakokemuksia kouluruoasta (Etelä-Saimaa lehden Facebook sivu 10.5.2012)
• "Herkkubite" vei ruokahalun (EES.fi 26.3.2012) Jos teksti on " Oppilas epäili keitossa olleen limaisen kellertävänmustan palasen olevan perunaa. Oppilas kirjoittaa viestissään, että ensimmäistä kertaa ruoka jäi lautaselle kyseisen "herkkubiten" (herkkupalan) takia. Millaisia kokemuksia sinulla on kouluruuasta? Kerro niin hyvistä kuin huonoistakin." Ei ole vaikea arvata millaista keskustelua johdanolla saadaan.
• Kts kommentti  Säästökohde2012-03-26 12:45 "Ei enää verorahoilla ruokaa koululaisille ... valtio/kunnat säästää. " Tämän ajatuksen kitkemisessä on haastetta, lue lisää täältä
• Sanomalehtiviikko 6.-10.2.2012, oma kirjoituksensa aiheesta täällä. Imagotalkoiksi hanketta ei voi kutsua. Yllättäen yläkoululaisten teksteissä kehuja kouluruoalle näkyi enemmän kuin hellyttävissä alakoululaisten kolmen rivin sanomissa. Pohjanoteerauksen vei kuitenkin toimittajien viikon aloitusjuttu: 
• Ilkka 7.2.2012: Kouluruoka, yäk vai nam? Lue, kuinka kouluruokaa syöneiden toimittajien kävi! Tuskin siellä koulussa tarjottiin pallokalaa, vaikka otsikosta voisi päätellä ruokailun olevan vaarallinen seikkailu. 
• "Kouluruoka on päivän ainoa lämmin ruoka" hokeman käyttäjä varmasti ajattelee puolustavansa kouluruokaa. Tarkemmin ajatellen hokema ei tee kenenkään kouluruokaa maistuvammaksi. Lue lisää "Lopettakaa jo köyhäinruoka"-kirjoituksesta. 
• Kouluruokatietopankki 19.1.2012: Karmea löytö somesta kouluruokailusta! Myönnän hakevani tällä otsikolla asialle huomiota. Selityksen voi lukea täällä. Selitystä sille miksi tein karmean löydön voi luultavasti hakea tältä sivulta. 
• Iltalehti 12.1.2012: IL selvitti: Täällä on huonoin kouluruoka. Vähemmän lukijaa johdatteleva otsikko olisi ollut "Täällä on lääkärin arvioimana lisäainepitoisin kouluruoka". Miksi ruokalistoja ei arvioitu positiivisesti? "Näissä kouluissa tarjotaan eniten tuoreita kasviksia". Koululaisten lisäaineiden saantia katsoen: Käykää allekirjoittamassa adressi energiajuomien myynnin rajoittamisesta koululaisille:  http://www.adressit.com/energiajuomat 
• Iltalehti 12.1.2012: Kouluruoka herättää suuria tunteita. Otsikko on neutraali ja saa pisteitä. Kun linkin vetää esim. Facebook:iin, paljastuu ilmeisesti aikaisemman otsikon olleen "Nämä kouluruoat olivat kamalia". Toinen piste tulee ilmiselvästä ajattelusta kouluruokailun imagon puolesta otsikon vaihtuessa. Miinuspisteet tulee siitä, että koko juttu piti edes tehdä. Lukijoiden muistoissa ei ole mitään uutisoitavaa. Tai ehkä kirjoittaja halusi testata tulisiko yleisöltä enemmän positiivisia kuvauksia kouluruokailusta kun 6.1.2012 Kouluruokakilpailusta kertovan uutisoinnin yhteydessä mielipidemittarin kysymys oli positiivinen "Onko sinulla hyviä muistoja kouluruoasta?".  3523 äänestä 64% kertoo omaavansa positiivisia muistoja! Harmi etteivät he kirjoittaneet muistojaan tekstiksi. 
• Marraskuu 2011: kuoriaisten löytyminen kouluruoasta repi niin paljon otsikoita, että kokosin ne omaksi sivukseen. 
• A-tuubi-ohjelma / YLE2: 15.11.2011 Ruokailta-mainos. Ohjelman trailerissa toimittajat kokkaavat "kouluruokaa" brasilialaisesta jauhelihasta joka kestää "isältä pojalle" ja perunamuussia jauheesta. Lisäksi he luettelivat "kamalia" kouluruokia ja irvistivät perään "plää". 
• Vankileirien saaristo. Pro peruskoulu-blogi 18.10.2011. Ehkä syytäkin moittia ateriaa, mutta kuvaus on silti kouluruokavastaisen joukkohysterian ruokkimista. 
• Kouluruoka on pahaa - vai onko? YLE:n sortui negatiivisen otsikon huomioarvoon 30.8.2011
• Onko kouluruokailumuistosi hyviä vai pahoja? RadioNova.fi 26.5.2011
• Kouluruoan laatu ihmetyttää lukijoita: Tätä moskaako sanotaan ruoaksi? MTV3.fi 10.5.2011
• Kuntapäättäjän raju linjaus: Kiellän lastani syömästä kouluruokaa, Aamulehti 28.4.2011
• Ruoan kehitysmaa (Jari Tervo), Uusi Suomi- puheenvuoro 19.3.2011
• Syötetäänkö lapsellesi koulussa roskaa? Taloussanomat 9.3.2011
• Kouluruuassa loisia Savonlinnassa. Itä-Savo 15.2.2011 (Miksi otsikko ei ole "kalapuikoissa loisia?" Koulukeittiö ei tehnyt kalapuikkoja itse!)
• MTV:n lukijat muistelevat kouluruokailua: Itkettiin, oksennettiin ja syötiin, MTV3.fi 26.10.2010
• Myös kouluruoan valmistuksesta kertovat otsikot eivät usein herätä ruokahalua