Tässä kouluruokailun merkitystä laajentaessa kuntatalouden, lähiruoan, luomu-biojäte-ympäristö näkökulmilla on hyvä muistuttaa, että ihminen tarvitsee ravintoa. Heitän tähän pari uusinta faktaa tästä näkökulmasta kouluruokailun hyödyistä muistuttamaan.
Uusin Maito ja Terveys Ry:n julkaisema Ravitsemuskatsaus 2-2011 raportoi pohjoismaisen ministerineuvoston teettämästä selvityksestä kouluaterian yhteydestä oppimiseen ja terveyteen. Luotan Ravitsemuskatsauksen laatijoiden norjankielen taitoon ja lainaan suoraan heidän tekstiään selvityksen tuloksista:
"Näyttää siltä, että kouluruoalla voi olla lyhytaikaisia positiivisia vaikutuksia sekä oppimiseen ja painonhallintaan, jos aterioita pidetään oppimisareenoina. Mutta tutkittua tietoa kouluruoan pitkäaikaisvaikutuksista ei ole. Kootun tiedon mukaan ilmainen ateriakaan ei ehkäise epäterveellisen ruokavalion omaksumista eikä tasaa lasten erilaisesta sosioekonomisesta asemasta johtuvia eroja ruokakäyttäytymisessä. Mutta epäterveellisten ruokavalintojen rajoittaminen ja terveellisten vaihtoehtojen tarjoaminen lienee keino, jolla voidaan muuttaa koululaisten ruokakäyttäytymistä."
Ruokakäyttäytymisen vinksahtamisen tuloksista puhui tällä viikolla ravitsemusasiantuntija Patrik Borg: " En muista koska viimeksi laihdutusvastaanotolleni olisi tullut asiakas, jolla ateriarytmi olisi ollut kunnossa." Pöperöproffalla oli onneksi antaa heti lääke: "Lähtökohta ruokailurytmin parantamiseksi on, että syö säännöllisesti ja tarpeeksi. Aluksi kannattaa huolehtia riittävän tukevasta aamiaisesta ja lounaasta ja siitä, ettei niiden väli veny liian pitkäksi." Käännettynä tämä tarkoittaa, että koululounaan puute voi näkyä lihomisena. Päätelmä ei ole ristiriidassa pohjoismaisen selvityksen kanssa. Samainen Ravitsemuskatsaus uutisoikin, että sen ilmaisen "Kouluaterian syömättä jättäminen on aiempien tutkimusten mukaan ollut yhteydessä epäterveellisten välipalojen syömiseen." Siitä nälän toisesta päästä eli aamiaisesta, näpyttelin aikaisemmin.
Toisen ajankohtaisen kouluruokailun ravitsemuksellisen hyödyn esitän D-vitamiinin saannin kautta. Uutislehti Kaleva otsikoi 7.1.2012 "Useilla koululaisilla D-vitamiinivaje". D-vitamiinia ei suoraan mainita kouluruokasuosituksissa, mutta sen saantia varmistetaan suosittelemalla kalan käyttöä viikoittain, mieluiten kahdesti viikossa. Koululounaalla D-vitamiinia saadaan myös margariinista sekä maidosta. Yleisin levite lienee Keiju-margariini, D-vitamiinia 20ug/100g, 8g annoskoolla siis 1.6ug, 2dl maitoannoksella rasvaisuudesta riippumatta saanti on 2ug. Siten jo näistä täyttyy nykyisestä (10.1.2011) 7.5ug ravintosuosituksesta reilusti yli 1/3 eli kouluruokailun tavoite päivän ravintoaineiden saannista. Tämä on olettaen, että aterialla syödään sekä leipä margariinilla että maito. Valitettavasti kouluruokaselvityksen mukaan juuri näitä koululaiset harvemmin syövät.
D-vitamiinin saanti onkin tammikuussa 2011 annetun suosituksen mukaan hyvä varmistaa D-vitamiinivalmisteella. D-vitamiinin saantia tutkineen apulaisylilääkärin Outi Mäkitien Lasten ja nuorten sairaalasta Helsingistä veikkaus on kuitenkin "enemmistö yli kaksivuotiaista on edelleen ilman D-vitamiinilisää ja harvat murrosikäiset syövät sitä". Asiantuntija myös kertoo D-vitamiinin puutteen seurauksista:"Merkittävät luunmurtumat ovat yleistyneet suomalaislapsilla" ennustaen lisäksi "yhä useampi lapsi on vaarassa sairastua osteoporoosiin ennen keski-ikää."
Vaikka D-vitamiinilisän saisikin kotoa niin kouluruokaa ei ole syytä vältellä liikasaannin pelossa. Kouluruokailussa käytettyjen elintarvikkeiden kautta ei voi saada liikaa D-vitamiinia. Päinvastoin, kouluruokalasta sitä saa ilmaiseksi ja siksikin kouluruokaa kannattaa hyödyntää. Ruokailun ajakohtakin on jo saatu useimpien ruokarytmiä tukevaksi. Ja mikäli kunnon ruokailu ei ole ajan puutteen vuoksi mahdollista niin asiasta kantsii mm. tässä annettujen perusteiden vuoksi huomauttaa.
Jälkikirjoituksia
Uusin Maito ja Terveys Ry:n julkaisema Ravitsemuskatsaus 2-2011 raportoi pohjoismaisen ministerineuvoston teettämästä selvityksestä kouluaterian yhteydestä oppimiseen ja terveyteen. Luotan Ravitsemuskatsauksen laatijoiden norjankielen taitoon ja lainaan suoraan heidän tekstiään selvityksen tuloksista:
"Näyttää siltä, että kouluruoalla voi olla lyhytaikaisia positiivisia vaikutuksia sekä oppimiseen ja painonhallintaan, jos aterioita pidetään oppimisareenoina. Mutta tutkittua tietoa kouluruoan pitkäaikaisvaikutuksista ei ole. Kootun tiedon mukaan ilmainen ateriakaan ei ehkäise epäterveellisen ruokavalion omaksumista eikä tasaa lasten erilaisesta sosioekonomisesta asemasta johtuvia eroja ruokakäyttäytymisessä. Mutta epäterveellisten ruokavalintojen rajoittaminen ja terveellisten vaihtoehtojen tarjoaminen lienee keino, jolla voidaan muuttaa koululaisten ruokakäyttäytymistä."
Ruokakäyttäytymisen vinksahtamisen tuloksista puhui tällä viikolla ravitsemusasiantuntija Patrik Borg: " En muista koska viimeksi laihdutusvastaanotolleni olisi tullut asiakas, jolla ateriarytmi olisi ollut kunnossa." Pöperöproffalla oli onneksi antaa heti lääke: "Lähtökohta ruokailurytmin parantamiseksi on, että syö säännöllisesti ja tarpeeksi. Aluksi kannattaa huolehtia riittävän tukevasta aamiaisesta ja lounaasta ja siitä, ettei niiden väli veny liian pitkäksi." Käännettynä tämä tarkoittaa, että koululounaan puute voi näkyä lihomisena. Päätelmä ei ole ristiriidassa pohjoismaisen selvityksen kanssa. Samainen Ravitsemuskatsaus uutisoikin, että sen ilmaisen "Kouluaterian syömättä jättäminen on aiempien tutkimusten mukaan ollut yhteydessä epäterveellisten välipalojen syömiseen." Siitä nälän toisesta päästä eli aamiaisesta, näpyttelin aikaisemmin.
Toisen ajankohtaisen kouluruokailun ravitsemuksellisen hyödyn esitän D-vitamiinin saannin kautta. Uutislehti Kaleva otsikoi 7.1.2012 "Useilla koululaisilla D-vitamiinivaje". D-vitamiinia ei suoraan mainita kouluruokasuosituksissa, mutta sen saantia varmistetaan suosittelemalla kalan käyttöä viikoittain, mieluiten kahdesti viikossa. Koululounaalla D-vitamiinia saadaan myös margariinista sekä maidosta. Yleisin levite lienee Keiju-margariini, D-vitamiinia 20ug/100g, 8g annoskoolla siis 1.6ug, 2dl maitoannoksella rasvaisuudesta riippumatta saanti on 2ug. Siten jo näistä täyttyy nykyisestä (10.1.2011) 7.5ug ravintosuosituksesta reilusti yli 1/3 eli kouluruokailun tavoite päivän ravintoaineiden saannista. Tämä on olettaen, että aterialla syödään sekä leipä margariinilla että maito. Valitettavasti kouluruokaselvityksen mukaan juuri näitä koululaiset harvemmin syövät.
D-vitamiinin saanti onkin tammikuussa 2011 annetun suosituksen mukaan hyvä varmistaa D-vitamiinivalmisteella. D-vitamiinin saantia tutkineen apulaisylilääkärin Outi Mäkitien Lasten ja nuorten sairaalasta Helsingistä veikkaus on kuitenkin "enemmistö yli kaksivuotiaista on edelleen ilman D-vitamiinilisää ja harvat murrosikäiset syövät sitä". Asiantuntija myös kertoo D-vitamiinin puutteen seurauksista:"Merkittävät luunmurtumat ovat yleistyneet suomalaislapsilla" ennustaen lisäksi "yhä useampi lapsi on vaarassa sairastua osteoporoosiin ennen keski-ikää."
Vaikka D-vitamiinilisän saisikin kotoa niin kouluruokaa ei ole syytä vältellä liikasaannin pelossa. Kouluruokailussa käytettyjen elintarvikkeiden kautta ei voi saada liikaa D-vitamiinia. Päinvastoin, kouluruokalasta sitä saa ilmaiseksi ja siksikin kouluruokaa kannattaa hyödyntää. Ruokailun ajakohtakin on jo saatu useimpien ruokarytmiä tukevaksi. Ja mikäli kunnon ruokailu ei ole ajan puutteen vuoksi mahdollista niin asiasta kantsii mm. tässä annettujen perusteiden vuoksi huomauttaa.
Jälkikirjoituksia
- Lautaslaatuselvitys / Kestitä-hanke 23.2.2012: Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa.
- Pro Kala ry:n teksti: Kalan D-vitamiini on aurinkoa luille ja sydämelle
- Uusi Suomi / Yle Ykkösaamu 5.12.2011: Suomalaisten D-vitamiinisuositus nousee.
- 11.1.2012: Usan maatalousministeriön sivuilta löytyi tekstiä "Nutrition, Behavior and Learning". Teksti käsittelee kouluruokailun hyötynä lähinnä aliravitsemuksen korjaamista kouluruokailun avulla ja siten koulumenestyksen parantamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti