Mielenosoitukset ovat toki hyvä keino herättää yleistä huomiota ajamalleen asialle, mutta kouluruokailussa pelin säännöt sanovat muutoksen lähtevän aloitteesta oman koulun ruokalaan, ruoanvalmistuspaikkaan ja suurimmissa asioissa kunnan valtuustoon. Ilman perusteita laaditut aloitteet luultavasti käsitellään kevyesti, jos käsitellään. Ja on aika päivän selvää, että "mä tahdon"-aloitteet eivät toteudu, eivät ainakaan ilman montaa tahtojaa. Ja miten saada tukijoita puolelleen? Perusteluilla sekä keskustelulla! Toivon Kouluruokatietopankin tarjoavan tutkittuja perusteita, kokemuksia muualta sekä kannustusta kouluruokailuun muutosta hakeville.
Talvellä 2011-2012 näyttää keskustelu kouluruokailusta lisääntyneen merkittävästi kunnanvaltuustoissa. Kestoaihe keskuskeittiöt jatkaa yhä, mutta uutena tekijänä on tullut ruokavalinnat. Onko tämä politikointia äänestäjien miellyttämiseksi kuntavaalien 2012 edellä? Margariinin vaihtaminen kun on helpompi päätös kuin ruoan valmistuspaikasta päättäminen.
En ole nähnyt laskelmia lisävaihtoehtojen tarjoamiskustannuksista. Mikäli kouluruokaan käytetty kokonaissumma ei nouse niin onko leivänpäällisvaihtoehtoon käytetty summa pois niistä vaihtoehdoista mitä päällisen alle tulee vähentäen tuoreleipä-päiviä? Tai tuoreita kasvisvaihtoehtoja? Onko leivänpäällisvaihtoehto sen arvoista koululaisille? Vai haluavatko veronmaksajat kustantaa tämänkaltaisia lisävaihtoehtoja koululaisten 1/3 ravinnontarpeeseen?
Talvellä 2011-2012 näyttää keskustelu kouluruokailusta lisääntyneen merkittävästi kunnanvaltuustoissa. Kestoaihe keskuskeittiöt jatkaa yhä, mutta uutena tekijänä on tullut ruokavalinnat. Onko tämä politikointia äänestäjien miellyttämiseksi kuntavaalien 2012 edellä? Margariinin vaihtaminen kun on helpompi päätös kuin ruoan valmistuspaikasta päättäminen.
En ole nähnyt laskelmia lisävaihtoehtojen tarjoamiskustannuksista. Mikäli kouluruokaan käytetty kokonaissumma ei nouse niin onko leivänpäällisvaihtoehtoon käytetty summa pois niistä vaihtoehdoista mitä päällisen alle tulee vähentäen tuoreleipä-päiviä? Tai tuoreita kasvisvaihtoehtoja? Onko leivänpäällisvaihtoehto sen arvoista koululaisille? Vai haluavatko veronmaksajat kustantaa tämänkaltaisia lisävaihtoehtoja koululaisten 1/3 ravinnontarpeeseen?
Yritän palvellla blogillani mahdollisimman laajasti sillä uskon kaikkien hyvin perusteltujen aloitteiden synnyttävän keskustelua, joka johtaa kouluruokailua parantaviin tekoihin. Olkoon lähtökohta aloitteen tekemiselle miltä kulmalta ruokamaailmankuvaa tahansa. Mikäli joku aloite puuttuu se ei ole kannanotto keskuskeittiöiden tai lähikeittiöiden puolesta vaan johtuu yhden hengen toimituksen rajallisuudesta. Tietoa kuntatasoisesta kouluruokakeskustelusta voi lähettää kouluruokatietopankki at gmail.com
Päivitetään tarvittaessa
- Ruokatieto 17.1.2012: Paikallista ruokaa ostava kunta kehittää... "...monissa viime vuosina rakennetuissa koulukeittiöissä ei ole välineitä keittää perunoita. Sen sijaan tarjotaan vaikkapa riisiä."
- Adressi koulun keittiön säilyttämiseksi: Ristijärvi tammikuu 2012
- 23.12.2011 Iisalmen sanomat: "..kunnanvaltuusto päätti tiistaina äänin 26-20 lisätä kouluruokailun vaihtoehdoksi myös Oivariinin ja kevytmaidon kasvisrasvalevitteiden ja rasvattoman maidon rinnalle."
- 9.12.2011 Iisalmen sanomat "...nyt kunnassa politikoidaan kouluruualla"
- Kunta voi suosia lähiruokaa jos haluaa (Haapajärven kaupunginvaltuuston puhenjohtajan kirjoitus Maatalouden tulevaisuudessa kevät 2010).
- Samasta aiheesta jo tehtynä: Lähiruokaseminaari Mustasaari (3.10.2011): kalvo 8. Päätöksenteon vaikutus ruokapalveluihin "Vuonna 2011 talousarvioon annettiin 42 000 € lisämääräraha / Ruokapalvelut on saanut olla mukana (kunnan) ilmasto- ja energiastrategia 2011-2020 työryhmässä. / Ruokapalveluiden tavoitteeksi kirjattiin; tarjota sesonginmukaista tai kasvisruokaa tai luomuruokaa kahdesti viikossa vuoteen 2015 mennessä / Hankintakriteerien kehittäminen niin että kotimaisuus- ja lähiruoka olisi turvattu tulevaisuudessa"
- Turun ja muutaman muun kunnan keskuskeittiöhankkeista olen tehnyt omat sivunsa.
- Saarijärvellä halutaan siellä asuneen Runeberg:n tortut takaisin kouluruokailuun (21.3.2011). Runeberg:n tortut eivät ole terveydellinen peruste perinteisessä mielessä, mutta niiden tuoma positiivinen imago kouluruokailulle sekä kouluruokailun näkeminen osana kulttuurikasvatusta ovat kannatettavia hankkeita!
- Vantaan opetuslautakunta 15.2.2011: Vastaus aloitteeseen kyselyn järjestämiseksi koululaisille kouluruokailusta ja kouluturvallisuudesta
- Vihdin kunnan pöytäkirjan päätöslauselma 14.2.2011: "Kunnanhallitus toteaa, että monipuolisen tarjonnan ylläpitämiseksi ja mahdollisimman monen oppilaan ruokailun varmistamiseksi pitäytyä nykyisessä käytännössä, että X päiväkotien ja koulujen ruokalistalla on neljä pelkkää kasvisruokapäivää kuuden viikon ajanjaksolla ja muina päivinä säilytetään valintamahdollisuus." (aloite tehty 21.9.2009)
- Ruotsissa voi nettityökalun avulla kunta arvioida itse kouluruokansa laatua: SkolmatSverige.se (Linkki kopioitu Mitä LSKT-kampanjan FB-sivuilta)
