Hallituksen politiikkaohjelmien perintö by Kouluruokatietopankki

Viime viikolla 29.3.2011 julkaistiin päättyvän hallituskauden politiikkaohjelmien loppuraportti.
Virallinen tiivistys löytyy tästä. Uutisointia Ruokatiedolta

Paljon pientä pränttiä, josta sanaa kouluruoka ei meinaa löytyä. Ja sitä paitsi politiikkaohjelmista on hirvittävän pitkä matka kouluruokalautaselle jos on vaikea nähdä miten juuri kouluruokailussa voi tehdä näkyviä muutoksia esimerkiksi abstraktin "syrjäytymisen estäminen" tavoitteen toteutumiseksi.

Kouluruokatietopankki oikoi vähän mutkia ja lisäsi sanan "kouluruoka" osioon

Politiikkaohjelmien yhteinen perintö (s.10):  

Kansalaistoiminnan vahvistaminen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen  

• Kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen rooli hyvinvoinnin tuottamisessa 

-Lasten ääni lautaselle-kouluruokakampanja laajempaan käyttöön. Siitä se yhteiskuntavastuun ottamisen malli tulee tutuksi ja motivaatiota jatkaa vaikuttamista onnistuneen tuloksen myötä.

• Yleishyödyllisyyden tarkoituksenmukainen määrittely, erityisryhmien palvelujen turvaaminen 

-Kouluruoka on tarkoituksenmukainen yleishyödyke! kts. perusteluina muut listan kohdat

• Yhteiskunnalliset yritykset  

-Kapulakieltä: tarkoittaa koulun keittiötä

Perhepolitiikan vahvistaminen 

• Lasten ja nuorten tukeminen

-Haarukka käteen myös kouluruoan aikaan niin jaksaa.

• Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 

-Kaikille haarukka käteen kouluruoan aikaan samassa pöydässä. Opettaja keskelle jakamaan keskustelun puheenvuorot tasaisesti. 

• Vähävaraisten lapsiperheiden, erityisesti yksinhuoltajaperheiden toimeentulon turvaaminen 

-Haarukka käteen ilmaiseksi kaikille kouluruokalassa

• Sukupuolten tasa-arvo 

-paha: Miksi ravintolakokit ovat monesti miehiä ja koulun keittiön kokit naisia? Ja silti kouluruoan puolesta puhuvat kokit ovat mr. Sukula ja mr. Oliver?

• Monikulttuurisuuden lisääminen ja kotouttamisen vahvistaminen  

-Kouluruokailu voi tehdä totta sanonnasta "on vaikeampi riidellä jos olette syöneet yhdessä".

Työurien pidentäminen  

• Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen 

-vanhempien ei tarvitse huolehtia työpäivänsä lisäksi kouluajan ruokailusta.   

• Työelämän kehittämiskysymykset  

-Syöty koululounas ehkäisee nälästä johtuvaa kiukuttelua ja edistää kodin roolia akkujen latauspaikkana, jossa työpaikan kysymykset voi jättää odottamaan.

• Työterveyshuollon kehittäminen ja työttömien terveydenhuolto (erityisesti pitkäaikaistyöttömät)
  

-Mikäli kotona ei tarjota aterioita niin lapselle jää kouluruokailusta kansalaistaitoihinsa terveellisen ruokailun malli, mikä varmasti tuo oman rakentavan palasen työuran pidentämistavoitteeseen. 

• Osatyökykyisten työllistäminen ja kuntoutuksen tehostaminen, nopeuttaminen ja vastuunjaon selkeyttäminen
  

-Vanhemmat ovat selkeästi vastuussa lapsistaan. Mutta jos on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia. Onneksi on keittäjätäti antamassa tasoitusta kauhakaupalla. 

Luovien alojen kehittäminen hyvinvoinnin edistämiseksi  

• Luovien alojen ja yrittäjyyden kehittäminen 

-jep, kouluruoka voi käyttää hyväkseen taitojen lisäksi myös luovuutta ja kouluyksikkö yrittäjähenkeä oman kouluruokailun puolesta

• Kulttuuri hyvinvoinnin tekijänä 

-Kouluruokakulttuuri on osa Suomalaisuutta. Hyvän ruokailun jälkeen voi hyvin.

• Kulttuurituotteet, palvelut ja vienti 

-Kyllä kouluruoka voi olla samalla listalla kuin Angry Birds.

Eipä anneta uuden hallituksen jättää huomaamatta miten kouluruokaan sijoitettu euro palautuu takaisin monen politiikkaohjelman tavoitteiden toteutuksessa.
Lisähuomautus 19.4.2011: Samaa asiaa löytyy vähän pitempänä kirjoituksena Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman tiivistelmässä (hallituskausi 2007-2011).