30.3.11

Kouluruoan tekijöitä Suomessa ja muutama muualta

Päivitetty 12.8.2011
Oman kunnan kouluruoantuottajasta löytyy parhaiten tietoa kunnan omilta nettisivuilta. Mutta jos on tarvis vertailla tietoja ja tapoja eri kuntien sekä tuottajien välillä niin yritän koota tähän yhteystietoja eripuolilta Suomea ja maailmaa sitä mukaan kun niitä itselleni vastaan tulee.

Kuntaruokailun asiantuntija Ry kattaa 2500 keittiötä jäsenkunnissaan.
Fida Ry, Suurtalousalan yhteistyöjärjestöön kuuluu n. 1700 henkilöjäsentä

Kunta + kuinka monta ateriaa ilmoittaa tarjoilevansa päivässä (maaliskuu 2011)
(county / service + how many lunchportions per day (or year))
Maailmalta:
*) tieto tullut erikseen, kiitos halusta osallistua

Kouluruokailun ongelmista Espanjassa

Kouluruokailu on ollut keskusteluissa myös tavatessani muita miestensä työn vuoksi maailmalle lähteneitä. Pyysin heitä laittamaan vinkkejä oman maansa kouluruokailukeskusteluista. Lupaan talletella näitä tietoja aina kun Suomen rintamalla on hiljaisempaa uutisoinnissa.

I commented how in Spain, where big family dinner is still stronger tradition, school food also has role in health programs. Thank You BP, who commented: "In Spain many things have changed pretty quickly over the years and unfortunately family dinner's are one of them! By the way, I'm amazed that the only warm meal for most of kids in Finland is school food! I would have assumed that with the cold weather all meals where warm!! :)" (A light missunderstanding: not for most of the kids but big part of the kids).  

-Espanjassa monet kouluista ovat yksityisiä ja järjestävät ruokailunkin yksityisesti. Kouluruokailu on kaikkialla maksullista ja taso vaihtelee suuresti koulujen välillä, pikaruokalatyylisistä kahviloista eliittikoulujen liki a'la carte ruokailuun.


Espanjan ravitsemusjärjestön sivuilta löytyi kouluruokailua koskeva esite (6 sivua, julkaistu 1.10.2007). Koska lapsieni espanjan opiskelu koulussa ei kuuden kuukauden jälkeenkään ole parantanut minun espanjan nollatasoani, tein käännökset google-kääntäjän avulla ja jätän tahallani tekstin tasan siihen muotoon kuin se koneesta ulos tuli ettei minun tulkintani pääse vaikuttamaan sisältöön. 

To improve the health of our society is imperative that all sectors involved to help promote a healthier diet, avoiding deficiencies and imbalances. In this context, the cafeteria is a tool and a vital resource that needs to be managed in the most appropriate.

Kun tuhannet lapset alkavat tänään kahvilassa ... Esitimme "National Survey of School Lunch" ja "Valkoinen kirja kouluruokailun"

  • Ruoka nautitaan koulun muodostavat noin 35% kalorien ja ravintoaineiden saanti koko päivän.
  • Kun lihavuus ja muut ongelmat liittyvät ruokavaliota suuri ongelma kouluruokaloissa on espanjalainen vaikea löytää tarpeeksi hedelmiä, vihanneksia, palkokasveja ja kalaa. 
  • Opiskelijat, jotka vaativat erityisiä valikot eri syistä nyt välillä 2 ja 3% kaikista koulun: allergiat (69%), muut sairaudet (20,5%) ja uskonnolliset syyt (10,5%) ovat yleisimpiä. 
  • Ei kaikki itsehallintoalueet toimi asianmukaisesti lasten sairaus vaatii erityisruokavaliota noudattaville. 
Loppulauseena: Lyhyesti sanottuna puolustaa riittämätön läsnäolo hedelmiä, vihanneksia ja vihannekset kouluruokailun. Liha saanti on suuri ja kala täysin riittämätön.

Muut tiedot kiinnostavat ...
  • Poikien, 45% ilmoitti syö "puoli-annokset", jotka palvelevat koululounaan "niiden makua tai ulkonäköä." 
  • Yllättävän pienet ja suuret catering-yrityksiä on vähän henkilöstön ravitsemusterapeutit, jotka muissa naapurimaissa, kuten Ranskassa, on jotain tavallista. 
  • Espanjan hallitus edellyttää myös osallistumista asianmukainen ammatillinen valvonnassa ateriat tarjoillaan ruokaloissa.

29.3.11

Kouluruokailukirjoittelun uuden aallon oraita

Olisiko ilmassa merkkejä kouluruoan arvostuksen noususta? Ainakin siemeniä on jo viskottu joka suuntaan ahkerasti. Luulisi itämistäkin tapahtuvan kun kevät on tulossa ja eduskuntavaalit. Muutama oras viikon sisään: Iltalehden blogi "Kyllä kiitos kouluruokaa"  (25.3.2011) sekä Helsingin Sanomien blogi "Lisäainesekot, sekoilkaa lisää" (29.3.2011).

Kansanedustaja ehdokas SL:lla oli kirjoituksessaan neljä mielenkiintoista pointtia, joiden pohdinta jäi minusta kesken.

1. Monissa maissa lapset vievät kouluun eväät, jotka ovat sipseineen usein epäterveellisiä.
  • Vaikka vanhemmat jaksaisivat panostaa ravitsemukselliseen laatuun, niin lipsahduksia voi sattua heillekin mikrobiologisessa säilyvyydessä. Veikkaan et useammin kuin kouluruokailussa nykyjärjestelyllä.
  • Ruokatiedon nuorille tarkoitetun ruoka- ja tapakulttuurin opppimateriaalin arkiruokaosiossa kirjoitetaan: Joukkoruokailun ateriat on suunniteltu ravitsemuksellisesti tasapainoisiksi kokonaisuuksiksi. Näin on helpompi syödä terveellisesti, kuin omia eväitä kokoamalla. Samalla säästyy aikaa. Joukkoruokailu sopii myös pohjoismaiseen tasa-arvoajatteluun, jossa terveellinen ateria halutaan taata kaikille varallisuuten katsomatta, sekä vapauttaa naiset lounaan laitosta.
2. Kummallisinta tässä on se, että päiväkodissa kaikki lapset syövät. Usein ruoka on täsmälleen samaa kuin kouluissa.
3. Ehkäpä kouluruoka itsessään on niin selvä asia, ettemme osaa antaa sille arvoa.
  • Kumpi on muna ja kumpi on kana? Ei minustakaan huonoa tarvitse arvostaa arvostamisen takia. 
  • Ja jos arvostettavaa olisi niin tuntuu, että varsinkin nuoret eivät kehtaa sitä osoittaa. On paljon coolimpaa mennä virran mukana arvostamattomalle puolelle. Eikä sitä virtaa muodosta vain ikätoverit vaan myös aikuiset ja mediakirjoittelu! viitteitä voi kukin googlata jaksamisensa mukaan, ne eivät lopu.
4. Tällä viikolla vierailin Kirkkonummella, jossa ruokiin ei laiteta lisäaineita. Kirkkonummen ruokapalvelu on myös palkittu.
5. SL myös kirjoitti näinä päivinä harvinaisen lauseen: Kouluissa vieraillessani olen saanut joka kerta syödä erittäin maittavaa ruokaa salaatteineen ja näkkileipineen.

Olisin kaivannut kirjoitukseen tietoa ja mainosta, mitä kouluruokarahoituksen lisäämiseksi on tehty eduskunnassa. Eduskunnan nykyisten kansanedustajien tietopankin mukaan SL toiminut sosiaali- ja terveysvaliolautakunnassa sekä sivistysvaliolautakunnassa. Molemmat lautakunnat ovat käsitelleet Valtioneuvoston selontekoa ruokapolitiikasta 15.12.2010 sekä 1.12.2010 On hienoa, että kansanedustajaehdokas ottaa kouluruokailun esille, mutta jäiköhän tämä nyt kesken?

Siitä toisesta kouluruokailun positiivisesta oraasta kommentoin vain, että hyvä kirjoitus. Aina ei tartte kirjoittaa vakavasti hampaat irvessä eduskunnan lausuntokierroksia siteeraten...

Kummassakin blogissa käydään runsasta lukijakirjoittelua. En havainnut helmiä.

26.3.11

Lasta ei vain kuunnella vaan hänelle myös puhutaan kouluruokailussa

Päivitetty 12.8.2011:

Vaikka kouluruoka-systeemit ovat amerikassa erilaiset kuin Suomessa ajattelin esitellä muutaman seikan, jotka voisivat toimia Suomessakin kouluruoan menekin parantamiseksi. Myönnän etten tiedä kuinka paljon näitä ideoita jo toteutetaan Suomessa. Ruokatiedon uutisointi aiheesta 16.6.2010 ei myöskään antanut lisävalaistusta asiaan.

Ihan alkuun muistutan, että useimmiten Usassa kouluruoka ostetaan ruokailuhetkellä selvällä rahalla. Eli kouluruokalat kilpailevat asiakkaista viereisten pikaruokaloiden kanssa. Ei mutta, miten tuo kuulostaa niin tutulta? Olen varmaan lukenut siitä jostain suomalaisesta jutusta... Toiseksi, kouluruokalat ovat Usassa tarjonneet pitkään aika samaa kuin se viereinen pikaruokala.

Ruoka-aktivisti Marion Nestle (taustatiedot) on kirjoittanut rakentavasti usalaisesta kouluruokailusta ja tavoitteesta saada koululaiset tekemään parempia valintoja kouluruokailuostoksilla. Hänen blogiaan kannattaa käydä vilkaisemassa, mikäli hakee amerikan mallia. Jutut päivittyvät tiheään, mutta aihepiireistä klikkaamalla saa koottua kouluruokailun yhteen.

Otsikolla "Lunch line redesign" (23.10.2010) Marion viittaa nettikirjoitukseen, jossa kasvisten asettaminen ensimmäiseksi valittavaksi kohteeksi ruokajonossa paransi niiden menekkiä. Sen sijaan, että terveellisistä vaihtoehdoista valistettaisiin enemmän kouluruokailun ulkopuolella, hyödynnetään käyttäytymispsykologiaa kouluruokailutilanteessa. Ja mikä parasta, muutokset eivät vaadi suuria investointeja. Tiivistetysti: KÄY KATSOMASSA interaktiivinen nettisivuston kuva. (no joo, meillä ei myydä jäätelöä kouluruokailujonossa, mutta on siellä muutakin).

Muissa asioissa tavatessani suomalaista Kouluruokasuositusta (v. 2008) osui silmiini lause: Tarjoilulinjasto tulee järjestää niin, että salaatit/kasvislisäkkeet ovat annosteltavissa ensimmäisinä (s.8). Edelleen myönnän etten tiedä miten paljon näitä idoita toteutetaan Suomessa. Ainakin Operation Skolmat hyödynsi ideaa kasvispöydässä alakoululaisilla. Käyttäytymispsykologian hyödyntämisestä on olemassa omat nettisivunsa Smarter Lunchrooms. Esittelen ne toisessa kirjoituksessani tarkemmin.

Samassa bloggauksessa Marion myös mainitsee miten aikuisen huomion osoitus ruokailutilanteessa sai lapsen syömään terveellisemmin. Enkä tarkoita karjumista: "syö rehusi" vaan kysymystä "haluaisitko?". Tiivistetysti: I can go into a school lunchroom anywhere in America and tell right away whether there is any chance of getting kids to eat healthfully.  Do the cafeteria workers know the kids names and talk to them about the food? If the answer is yes, the chances are really good.

Aika paljon vaadittu ruokalantädiltä tietää lasten nimiä, mutta toisaalta mikään ei estä yrittämästä. Kulkevathan nenän edestä samat naamat viisi kertaa viikossa, kymmenisen kuukautta vuodessa ja aika monta vuotta. Toivottavasti aikaa jutteluun lisätään jossain budjetissa. Ja hmm, opettajat tuntevat jo lapset... Valitettavasti Suomessa heidän osallistumistaan ruokailuun on karsittu.

Seija Lintukankaan v. 2009 julkaisema väitöskirja Kouluruokailuhenkilöstö matkalla kasvattajaksi (Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos) esittää asian näin."Kuitenkaan kouluruokailuhenkilöstön ruokapalvelualan ammatillisissa opinnoissa ei ole pedagogisia tai kasvatukseen liittyviä opintoja, eikä kouluruokailuhenkilöstöä voida velvoittaa kasvattajaksi ilman koulutusta. " Hmm, ompas virallista. t. nimimerkki oppisopimuksella minäkin äidiksi kouluttaudun. Mutta kieltämättä ruokakasvattamisaiheeseen perehtyminen teoriassa nostaa motivaatiota jatkaa yli käytännön  "hyi yök, en syö" päivinä.

Keittiöhenkilökunnan osallistumisesta jo nyt ruokakasvatukseen puhutaan ainakin Kirkkonummen Blue Service Partners:n sivuilla: Keittiön työntekijät ovat oppineet tuntemaan oppilaat ja pystyvät tarvittaessa ohjaamaan heitä, Varsio mainitsee. Oheiskasvattajan rooli toteutuu TET-harjoitteluissa. Sepän koulun 7-luokkalaisista kaikki työskentelevät pareittain puoli päivää keittiössä. Niin keittiöhenkilökunta kuin oppilaatkin ovat olleet tyytyväisiä järjestelyyn. Kuusamon kaupungin ruokapalvelu antaa vuosittain 7. luokan oppilaalle tunnustuspalkinnon hyvästä käyttäytymisestä kouluravintolassa.


Lapsen pitäisi saada myös puhua kouluruokailusta. Se kehittää hänen yhteiskuntaosallistumistaan. Suomen Kuvalehden blogi-kirjoitus 20.3.2011: Suomi kaipaa parempaa yhteiskuntaopin opetusta

Muutama lehtikirjoitus
Chicago Tribune 20.2.2011: You can lead kids to broccoli, but you can not make them eat. 
Boston.com 27.2.2011: Smart food
NY Times 4.3.2011: Hairnets Yes; Fried Foods, no, samasta aiheesta Marion:n kirjoitus



22.3.11

Kouluruoka ja kuntavaaliehdokkaiden lupaukset

Päivitetty 20.4.2011:
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (Sre) Kouluruoka-kampanjaan kuului 2008 kuntavaalien aikaan vetoomus paremman kouluruoan puolesta linkki


Vetoomuksen allekirjoittajina on laaja ja merkittävä joukko vaikuttajia, mm. niitä etsimiäni suomalaisia poliitikkoja Maa- ja metsätalous-, Opetus- ja Sosiaali- ja terveysministeriöistä. 

Vetoamme sinuun, arvoisa kunnallisvaaliehdokas ja kuntapäättäjä. Tiedätkö,

  • mikä on kunnassasi yhteen kouluruoka-annokseen käytetty määräraha?
  • nousevatko kunnan kouluruokailuun kohdennetut määrärahat, kun ruoan hinta nousee?
  • miten kunnassasi on järjestetty kouluruokailun kehittäminen?
  • mitä mieltä ruoan tekijät ovat kuntasi kouluruokailusta?
  • miltä kuntasi kouluruokailussa näyttää, oletko käynyt tutustumassa kouluruokailuun?
Mikäli aiot hankkia vastaukset näihin kysymyksiin ja vaikuttaa kuntasi kouluruokailuun, allekirjoita ”Lupaan vaikuttaa kunnassani hyvän kouluruoan puolesta” 

Lupauksen allekirjoittaneet löytyvät tästä linkistä

Ruokatieto uutisoi 6.10.2008: Vetoomuksia ja hyviä tekoja kouluruoan puolesta linkki
Tiivistetysti: Kouluruokailu voidaan järjestää niin, että se tukee aluetaloutta, työllisyyttä ja kunnan kilpailukykyä – jos vain halutaan. Jotta kouluruuan laatu pystytään takaamaan kustannusten noustessa, on kouluruokaan varattuja määrärahoja lisättävä. Ruoka on nostettava valtuustojen agendalle. Puhe ei riitä, tarvitaan myös tekoja.


Nyt on hyvä aika tarkistaa onko omaan kuntaan tullut valituksi Kouluruokalupauksen allekirjoittanut, onko lupaus miten matkalla kouluruokalautaselle sekä onko kouluruokalupauksen allekirjoittaneita eduskuntavaaliehdokkaina ja muistuttaa heitä lupauksestaan mm. luetuttamalla Eduskunnan 27.1.2011 kannanoton tekstejä linkki

SOSA-kampanja kannustaa kuntapäättäjiä – niin viranhaltijoita kuin luottamushenkilöitä – kertomaan muille kunnassaan tehdyistä suurista ja pienistä terveysteoista. linkki

Kävin listaa läpi enkä löytänyt ainuttakaan kouluruokaa koskevaa terveystekoa... 

Tiedosta sen ei pitäisi olla kiinni. Sre:n Kouluruokaraportin (22.10.2010, kohta 2.1) mukaan tietoa on jaettu: 
Haastekampanjan aikana kaikille mukana olleille annettiin uutiskirjeiden ja Internet-sivujen avulla mittava määrä tietoa kouluruokailun järjestämisestä, terveydestä, hankintoihin liittyvistä asioista ja ohjelmista, tutkimuksista sekä eri toimijoiden kouluruokailu -hankkeista. 

9.3.2012 Eduskunta ja kouluruoka, Huomisen ruoka -kansallinen ruokastrategia

Päivitetty 9.3.2012


Alla oleva teksti on edelleen voimassa 2011 aloittaneen hallituksenkin aikana. Tieto löytyy Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta "maaliskuun alusta" 2012.
"Ruokapoliittinen selonteko (2010) pohjautuu Huomisen Ruoka -strategiaan. Tärkeimmät selontekoon liittyvät ja käynnissä olevat hankkeet liittyvät vastuullisuus- ja jäljitettävyysjärjestelmien rakentamiseen, hankintaosaamisen kehittämiseen julkisissa ruokapalveluissa sekä terveellisten ja kestävien ruokavalintojen edistämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on valmistelemassa parhaillaan myös luomu- ja lähiruokaohjelmia.
Neuvotteleva virkamies Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi valmisteilla olevasta Kuluttajapoliittisesta ohjelmasta. Ohjelma toteutetaan nykyisiä voimavaroja kohdentamalla.
"Ruokaan liittyen ohjelmaan on tulossa kohtia, jotka liittyvät erityisesti kuluttajan tiedonsaannin varmistamiseen ja kuluttajan osaamistason vahvistamiseen. Toiveena on saada muun muassa perusopetukseen lisää arjen hallintaan liittyvää osaamista, ja ruokaan liittyvää kuluttajaosaamista", Koltta-Sarkanen kertoi."


Aiheeseen liittyy Ruokatiedon uutisointi 27.2.2012, jossa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kannusti uutta Hyvää Suomesta merkkiä. 


Alkuperäinen teksti: 


Huomisen ruoka - kansallinen ruokastrategia on vilahdellut siellä täällä internet-tekstejä lueskellessani. Tässä meni hetki punaista lankaa keriessä kun aihetta ei otsikoiden mukaan heti yhdistäisi kouluruokaan, mutta tälläisen kouluruokaa koskettavan polun löysin:


Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta linkki


27.1.2011: Eduskunta hyväksyi (palautekeskustelussa) valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi selonteon johdosta ja siirtyi päiväjärjestykseen. linkki


Päätös
Eduskunta on
hyväksynyt selonteon johdosta mietinnön mukaisen kannanoton:
1. Hallitus huolehtii alkutuotannon kannattavuuden ja alkutuottajien aseman parantamisesta markkinoilla, mikä turvaa kotimaisen elintarviketuotannon ja maamme peltoalan säilymisen tuotannossa.
2. Hallitus huolehtii elintarvikkeiden jäljitettävyysjärjestelmien kehittämisestä siten, että jatkossa ruoan raaka-aineiden alkuperä ja tuotantotapa käyvät aina ilmi tuotteiden myynnin yhteydessä.
3. Hallitus edistää lähi- ja luomuruoan käyttöä julkisissa ruokapalveluissa mahdollistamalla julkisissa hankinnoissa yksiselitteisinä laatukriteereinä muun ohella tuoreuden, lisäaineettomuuden ja lyhyen kuljetusmatkan.
4. Hallitus lisää huoltovarmuutta sekä selkeyttää ruokapolitiikan hallintoa ja edistää koordinaatiota eri hallinnonalojen välillä.
Eduskunnan sivuilta löytyvä Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö antaa paljon palstatilaa kouluruokailulle 21.1.2011: linkki


Lasten ja nuorten ruokakasvatus
Kouluruokailu
Valiokunta pitää tärkeänä panostamista lasten ja nuorten ruokakasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Valiokunta viitaten sivistysvaliokunnan lausuntoon korostaa, että osana koulun yleisiä kasvatustavoitteita tulee kouluruokailun roolia vahvistaa. Suomessa on pitkään ollut ainutlaatuinen, lailla turvattu kouluruokailujärjestelmä. Maksuton kouluruokailu on keskeinen hyvinvointipalvelu, jota myös kansainvälisesti arvostetaan.
Kouluruoka on monille lapsille ainoa lämmin ateria päivässä. Tästä syystä ruoan laatuun ja turvallisuuteen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Laadukkaalla kouluruoalla vaikutetaan osaltaan huono-osaisuuden ehkäisemiseen. Koulun oppilaiden lounasaikoihin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Ruokailulle tulee varata riittävän pitkä aika eikä ruokatunti saa olla liian aikaisin, jotta lapset ja nuoret jaksavat koko pitkänkin koulupäivän.
Selonteossa pidetään tärkeänä mm. sitä, että parannetaan joukkoruokailupalveluiden laatua, houkuttelevuutta ja saatavuutta. Tavoitteena on herättää kiinnostus ruokaan ja ruokailuun kouluissa ja päiväkodeissa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. Erityisesti kouluruokailussa myös houkuttelevuus on tärkeää. Ruoan ulkonäkö on lapsille ja nuorille tärkeä. Valiokunta pitää huolestuttavana tietoja, joiden mukaan yläkoululaisista vain noin 70 prosenttia syö kouluruokaa. Tulevaisuudessa on keskeistä parantaa kouluruokailun laatua ja pitää huoli, että tarjolla olevia ruokia myös syödään ja hävikki saadaan vähäiseksi.
Luomu- ja lähiruoka kouluissa
Luomu- ja lähiruokaan siirtyminen ei tapahdu pelkällä päätöksen tekemisellä vaan on ymmärrettävä myös sen vaikutukset ruokapalveluille ja annettava mahdollisuudet käytännön toteuttamiselle. Ruokalistat ja reseptiikka on muokattava lähi- ja luomuruokaan sopivaksi. Pelkkä raaka-aineiden muuttaminen lähiraaka-aineiksi ei riitä vaan on tehtävä kokonainen tuotekehitysprojekti, minkä lisäksi asiakkaat on totutettava pikkuhiljaa ruuan oikeaan, aitoon makuun. Alkuvaihe todennäköisesti vaatii lisätyövoimaa. Henkilöstö tarvitsee usein lisäkoulutusta lähi- ja luomuruuasta.
Tärkeää on, että kilpailutus tapahtuu oikein ja sillä saavutetaan tavoiteltava päämäärä eli onnistutaan hankkimaan hyviä, tuoreita ja koulujen käyttöön sopivia raaka-aineita kustannustehokkaasti lähialueilta. Valiokunta korostaa yhteistyön merkitystä niin kunnan eri hallinnonalojen kesken kuin myös alueen tuottajien ja yrittäjien kanssa. Myös pienillä yrittäjillä on oltava aidosti mahdollisuus osallistua kilpailutukseen.
Valiokunta pitää valitettavana niitä tietoja, että huonon raaka-aineen makua peitetään lisäaineilla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että laadukas ruoka ei välttämättä lisää kustannuksia merkittävässä määrin. Sivistysvaliokunta toteaa lausunnossaan, että peräti 80 prosenttia aterian hinnasta muodostuu palkkauskustannuksista. Lähiraaka-aineet maksavat siten ainoastaan hieman bulkkiraaka-aineita enemmän, mutta tämä on merkittävä panostus väestön terveyteen. Eri osapuolien yhteistyötä tiivistämällä ja lähiruuan ostamiseen ja käyttöön liittyvän osaamisen karttuessa hintaero lähiruuan ja muun ruuan välillä tulee pienenemään, minkä lisäksi lähiruuan eduksi voidaan laskea lähialueen taloudelle koituva hyöty.
Ruokakasvatus opetuksessa
Valiokunta yhtyy hallituksen selonteossa esittämään kantaan siitä, että on tärkeää varmistaa kotitalouden ja terveystiedon opetukselle riittävät opetustuntimäärät sekä lisätä ruokakasvatusta tukevaa kerhotoimintaa. Valiokunta painottaa, että varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ohjatussa ruokailussa lapsella ja nuorella on mahdollista oppia aterioimaan yhdessä, syömään terveellisesti, kohtaamaan uusia ruokalajeja sekä laajentamaan makutottumuksiaan.
Valiokuntaa toteaa, että moni suomalainen on vieraantunut elintarvikkeiden alkutuotannosta. Ruokakasvatustavoitteiden toteutuminen edellyttää ruokakasvatuksen ja ravitsemuksen nykyistä perusteellisempaa käsittelyä opetus- ja päiväkotihenkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Ruokakasvatuksessa tulee myös alkutuotannon tuntemusta lisätä.


kts. ketkä ovat ottaneet osaa "Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa" mietinnön lopussa
______________
Ruokatieto uutisoi 3.2.2011: Elintarviketeollisuus: Kasvuun tähdännyt ruokastrategia ei huomioi kilpailukykyä linkki 

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman päätöstilaisuudessa 28.2.2011 Sirkka-Liisa Anttilan mainitsi pitämässään puheessa selonteon tulevaisuudesta: linkki tekstiin 

Tiivistetysti: ..."Nykyisen hallituksen aikana, ex-pääministeri Vanhasen aloitteesta, tehtiin kautta aikain ensimmäinen ruokapoliittinen selonteko."... " Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma sai ensimmäistä kertaa ruokaan liittyvät ministeriöt saman pöydän ääreen." ... "Minulta kysytään mitä tapahtuu jatkossa? Seuraavan hallituksen ohjelmasta kukaan ei vielä tiedä, mutta olen vakuuttunut että työtä tullaan jatkamaan, muodossa tai toisessa. Sille on nyt mitä suurin sosiaalinen tilaus."... 


Edellä olevasta eduskunnan linkistä löytyy Valtioneuvoston eduskunnalle antama selonteko ruokapolitiikasta linkki selontekoon  Selonteolla ei ole kirjoittajaa eikä päivämäärää, hallinnollinen numerointi on VSN 6/2010 vp. Tiivistetysti (18 sivuinen dokumentti)


3.3 Joukkoruokailu ohjaa ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymistä

Suomessa joukkoruokailu on poikkeuksellisen suosittua verrattuna moniin Euroopan maihin. Julkinen ruokapalvelusektori sekä muut ammattikeittiöt ohjaavat osaltaan suomalaisten ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymistä. Siksi laadukas ja maittava ruoka on pystyttävä takaamaan julkisissa organisaatioissa, kuten kouluissa ja laitoksissa. Laadukkaan joukkoruokailun ja ruokapalvelujen saatavuutta eri väestöryhmissä on syytä parantaa. Tarjoamalla maukasta, tuoretta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa säilytetään suomalaisen ruoan suosio. Myös ravitsemuskriteerien toteutuminen tulee varmistaa julkisissa ruokapalveluissa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota suolan, rasvan ja kuidun määrään sekä rasvan laatuun. Myös esimerkiksi kasvisten, marjojen ja hedelmien tarjontaan sekä laatuun on panostettava. 
Ammattikeittiöillä on merkittävä tehtävä kestävien elintarvikevalintojen edistämisessä. Ruokalistasuunnittelulla ja elintarvikevalinnoilla voidaan tukea alueellista ja ympäristön hyvinvointia sekä maaseudun elinvoimaisuutta. Julkisen joukkoruokailun raaka-aineiden ja palveluiden kilpailuttamisessa voidaan painottaa kokonaistaloudellisuutta, tuotteiden laatua, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia. Tavoitteet luonnonmukaisesti tuotetun ruoan, kasvisten ja sesonginmukaisen ruoan käytön lisäämisestä on asetettu valtioneuvoston periaatepäätöksessä (Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa). Ravitsemuskriteerit ovat valmistuneet osana joukkoruokailun kehittämistyöryhmän työtä (Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa, STM:n selvityksiä 2010:11). Suurimpia esteitä vastuullisten ruokavalintojen, lähi- ja luomuruoan edistämiselle sekä ravitsemuksellisen laadun varmistamiselle ovat strategisen päätöksenteon, hankintoihin liittyvän tiedon, osaamisen ja koulutuksen puute sekä kehittymättömät, yksinomaan hintaan painottuvat hankintaprosessit. 
  
Hallitus pitää tärkeänä, että: 

  • Parannetaan joukkoruokailupalveluiden laatua, houkuttelevuutta ja saatavuutta.
  • Turvataan julkisen sektorin ruokapalveluille ja erityisesti kouluruokailulle riittävät resurssit sekä lisätään julkisen sektorin hankintaosaamiseen liittyvää neuvontaa.
  • Parannetaan ammattikeittiöiden osaamista lähi- ja luomuruoan käytön sekä terveellisempien valintojen edistämiseksi.
  • Edistetään ympäristövastuullisia toimintatapoja julkisissa ruokapalveluissa. 


Tämä Valtioneuvoston selonteko puolestaan perustui "Huomisen ruoka - esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi" vihkoseen, joka on julkaistu 18.6.2010. Tästä löytyy jo laajemmaltikin uutisointia sekä valmistelun että julkaisun ajalta esim. 


-Iltalehti 22.3.2010 (eli jo vuosi sitten!): Kouluruoasta vastaavat vaativat: Lapsille parempaa ruokaa linkki
-Kuntaruokailun asiantuntijat nettisivut: linkki
-ETP Food for Life (ei pvm): Kansallinen ruokastrategia - tavoitteena kilpailukykyinen ruokasektori. linkki (Valitettavasti tässäkin linkissä puhutusta valtiohallinnon "ota kantaa"-keskustelun yhteenvetoa ei löydy mistään)
-Ruokatieto 18.6.2010: Ruokastrategia 2020: Suomen ruokatuotannon arvo kaksinkertaistuu 20 miljardiin euroon linkki
-Maa ja metsatalousministeriön tiedote 18.6.2010: Tulevaisuuden kuluttaja haastaa koko ruokajärjestelmän linkki


HUOMISEN RUOKA - Esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi onkin sitten kouluruoan tulevaisuuteen uskoa luovaa tekstiä linkki. Koulun merkitys korostuu raportin tekstissä: 



5) Kunnon ateriat ja kiinnostus ruokaan terveellisen syömisen perusta 

...Ruokapalvelujen piirissä päiväkodeissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja sairaaloissa on päivittäin 75 prosenttia suomalaisista, joten niiden merkitys sekä ravitsemuksellisesti että kasvatuksellisesti on huomattava. Tulevaisuudessa on  keskeistä turvata ja parantaa joukkoruokailun laatua pitäen huoli siitä, 
että tarjolla oleva ruoka myös syödään. Esimerkiksi 
kouluruuan suosio on nyt laskussa. Elämänrytmien muutokset ovat myös sekoittaneet perinteisiä ateriarytmejä, minkä seurauksena napostelu on saanut sijaa. Tämän kehityksen pysäyttäminen ja kääntäminen on välttämätön terveellisen ruokavalion pohja. 
Toimenpiteet, jotka kannustavat rauhallisten ateriahetkien mahdollistamiseen ja joukkoruokailun aistinvaraisen ja ravitsemuksellisen laadun parantamiseen, ovat tarpeen...




Mm. toimenpiteissä vastuualueena: 
  • Opetushallitus: Liitetään ruokakasvatus osaksi opettajainkoulutusta ja sisällytetään kouluruokailu osaksi opettajien työtä
  • Kunnat: Vahvistetaan lähiruokaa osana julkista ruokapalvelua –> paikallisen ja sesonginmukaisen ruuan arvostaminen. 
  • Elintarvike- ja opetushallinto, kunnat: Aktivoidaan päivähoitolapsia ja koululaisia osaksi kouluruokailun valmistamista ja tarjoilua, vahvistetaan myös ruuan itse ottoa mahdollisuuksien mukaan.
  • Sosiaali- ja terveyshallinto sekä opetushallinto ja kunnat: Varmistetaan joukkoruokailun - etenkin päiväkoti- ja kouluruuan sekä vanhusten ruuan – aistinvaraisen ja ravitsemuksellisen laadun toteutuminen Suomessa. Parannetaan kouluruokailun laatua ja rahoitusta tavoitteena lisätä kouluruokaa syövien oppilaiden määrää. Varmistetaan joukkoruokailun sopiva ajoitus (päiväkodit, koulut, sairaalat, vanhainkodit). Tarjotaan välipalaa kouluissa pitkän koulupäivän aikana.
Ruokastrategian taustaraportti 18.6.2010 linkki
Tiivistetysti: s. 23 ...Keskimäärin suomalainen syö vuodessa 153 ammattikeittiön valmistamaa ateriaa. Erilaisia ateriapalveluja käyttää päivittäin noin kolmasosa väestöstä. Suurin osa aterioista, yli neljäsosa, tarjoillaan kouluissa...

Olen tietysti vähän uutispimennossa Suomen suhteen täällä Texas:ssa, mutta silti on hieman ihmetyttänyt miten näin montaa haarukan heiluttajaa koskeva päätös on mennyt näin vähällä uutisoinnilla. Jos uutisointia oli otan sen mielelläni kouluruokatietopankki (@) gmail.com

21.3.11

Kouluruoka & toimeentulo & raha

Sen enempää kommentoimatta laitan aiheesta kouluruoka & toimeentulo & raha linkkejä yhteen. Jokainen tehköön asiasta omat johtopäätöksensä.

Perusturvan riittämättömyys osasyy terveyseroihin
(Aamiainen ruohikolla blogin kirjoitus 1.3.2011) linkki
-ehdottomasti kannattaa lukea kommentit tämän kirjoituksen perässä
Linkki alkuperäiseen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen julkaisuus



Aamiainen ruohikolla on kirjoittanut rahan merkityksestä kouluruoassa aikaisemminkin Kalapuikkofarssin taustaa linkki

Kouluruokaa kuluu maanantaisin enemmän
Näitä otsikoita olisi löytynyt enemmänkin, mutta laitan nyt Yle:n 25.10.2010 linkin
-Asian toisesta puolesta kirjoitti Anette Palssa SannaSoppa-blogin kouluruokakeskustelussa linkki: ..varmasti osa saa kotona liian vähän ruokaa, mutta osa maanantain suuresta ruokahalusta ei johdu siitä, että on nälkä vaan siitä, että on tottunut syömään viikonloppuna enemmän ja vatsa vaatii myös maanantaina isompia annoksia. Tämä huomaa ihan omassakin lounasseurueessa ja itsessänikin. Maanantaisin mennään aina ajoissa syömään, enkä varmasti (itse ainakaan) ole viikonloppuna syönyt vähän. Ruokahalu jää helposti päälle kun syö pari päivää enemmän tai muuten toisella tapaa. Kokemuksen mukaan moni syö viikonloppuna harvemmin ja siten isompia annoksia. Joskus asiat eivät ole ihan sitä miltä näyttävät.

Ja kirjoitus byrokratian kukkasista kouluruoan rahoitukseen liittyen:
Pitääkö lääkärin päättää maidostakin?
Mediuutisten blogi-kirjoitus 2.2.2011 linkki

Sekä juuri tänään 21.3.2011 Ruokatieto uutisoi:
Julkiset ammattikeittiöt haluavat selvittää sopiiko D-vitaminoimaton luomumaito lapsille ja nuorille linkki
Tiivistetysti: Maitomäärissä ja verovaroissa kyse on jo nyt satojen tuhansin litrojen ja eurojen asiasta.

Turun sanomat uutisoi 22.5.2009 Pekka Puskan mielipiteen (huom. ei siis tutkittu tieto):
Kouluruoassa säästetään jopa laittoman paljon
Tiivistetysti: Kunnilla ei ole lakisääteistä velvoitetta käyttää tiettyä rahamäärää kouluruokaan, mutta lain mukaan ruoan on täytettävä tietyt laatuSUOSITUKSET.

Ja yksi esimerkki Usassa käytävästä kouluruoka-kampanjasta:
A Path to end Childhood Hunger linkki

Jos mielestäsi joku uutisointi aiheesta kuuluu tähän listaan niin pistä tiedoksi: kouluruokatietopankki (@) gmail.com

17.3.11

Teko: Let's move-kampanja, Usassa 6cnt / ateria lisää valtion tukea

Päivitetty 7.6.2011: "People think because they aren't paying for it now they can save money..."
Eli jonkun muun kuin ranskalaisten tarjoaminen koululounaaksi on niin kallista ettei muutosta voi toteuttaa nyt... KVUE.com

Ei varsinaisesti kouluruokailuun liittyvää, mutta hyvä muistaa et asioista tehdään aina monta tulkintaa. The Daily Beast uutisoi nettisivuillaan 17.3.2011 linkki: Michelle Obama's Let's Move Campaign Is Helping Bullies. Tiivistetysti: The campaign is in effect arguing that the way to stop the bullying of fat kids is to get rid of fat kids.
___________

Aikaisempi kirjoitukseni Let's Move-kampanjasta:

Teko: Usassa 6cnt / ateria lisää valtion tukea maksulliseen kouluruokailuun
Lähde: Obama Foodorama-blogi

Jälleen huomattavan korkeatasoista tukea kouluruokailun parantamiselle:

"The reality is that our schools are on the frontlines of our efforts to fight childhood obesity," Mrs. Obama told the educators.

"As You may know, USDA's HealthierUS School Challenge (HUSSC) is a voluntary national certification program that recognizes excellennce in nutrition and physical activity. The Challenge is designed to bring schools closer to compliance with the Dietary Guidelines for Americans and the Institute of Medicine's (IOM) recommendations for school meals and foods in schools."

Porkkana tavoitteet saavuttaville kouluille: Kutsu Valkoisen talon juhliin ja lisää käyttörahaa.

Thursday, March 03, 2011

USDA Announces $5.5 Million In Grants For Michelle Obama's Let's Move! Campaign

First Lady, Cabinet Secretaries host White House conference call to encourage school officials to join HealthierUS School Challenge...
On Wednesday afternoon, childhood obesity and the economics of healthier school meals were the topic of conversation when First Lady Michelle Obama, Agriculture Secretary Tom Vilsack, Education Secretary Arne Duncan, and Melody Barnes, Director of the Domestic Policy Council and chair of the White House Task Force on Childhood Obesity spoke on a national conference call from the Map Room at the White House. More than 260 school leaders and administrators from across the US were on the party line, according to the East Wing. (Above: Mrs. Obama, center, during the call, with Barnes, l, and Duncan, R)

"The reality is that our schools are on the frontlines of our efforts to fight childhood obesity," Mrs. Obama told the educators.

The goal of the call was to encourage schools to join the HealthierUs School Challenge (HUSSC), a key Let's Move! initiative that's run by USDA. And it had a bit of a Let's Make A Deal! flavor: Mrs. Obama and the Secretaries promised cash and prizes--and a party--to schools that meet the Challenge requirements.

"As you all know, this challenge is a great way for schools to create healthier environments for kids," Mrs. Obama said. "It sets concrete goals for more nutritious school food. It creates goals for regular physical activity and for sound nutrition education to help kids make better choices."

These goals are all included in the Healthy, Hunger-Free Kids Act, the legislative cornerstone of the Let's Move! campaign, which President Obama signed into law last December. Currently, there are 552 schools in America that have been certified HealthierUS Schools. By June of this year, there is a Let's Move! goal of having 1,250 schools certified. And Mrs. Obama announced a new goal on Wednesday.

"We want every school in this country to be a HealthierUS School," Mrs. Obama said.

But how can that be accomplished? That's where Let's Make A Deal! comes in.

"Schools that complete this challenge can earn monetary rewards," Mrs. Obama said. "Let me repeat that: Schools that complete this challenge can earn monetary rewards."

HUSSC cash incentive prizes range from $500 to $2000 for schools, depending on what level of success they've have had in meeting the goals. Schools also receive a lovely banner and a bronze, silver, or gold plaque. And Sec. Vilsack told the school leaders that there is even more of an economic incentive to join: He announced $5.5 million in Team Nutrition Training Grants for Healthy Meals to provide technical and training assistance to schools, to help them meet the Challenge.

Approximately $2.5 million will be set aside to provide non-competitive grants, Vilsack said, with states competing with each other to receive the rest of the funding. States can apply for as much as $350,000. The grants will be awarded next September, with applications for intent to apply due on March 15. Schools and day care settings are eligible.

"The USDA has hit the ground running on implementation," Sec. Vilsack said, noting that his agency understands the many barriers that schools face to changing long-standing practices that might not promote health, including a lack of trained staff, a lack of kitchen equipment, and a lack of space for kids to engage in physical activity.

Vilsack also said he'd be sending a letter to Governors "of all fifty states," asking them to encourage their schools to enroll in the Challenge. The Secretary and his deputies toured the US last year, visiting schools that had met the qualifications to be certified for the Challenge.

More money...and a White House party
The Healthy, Hunger-Free Kids Act was considered a big win not only in terms of the sweeping changes it provides for school nutrition environments, but also because it increases the money that schools participating in the National School Lunch program receive. For the first time in thirty years, schools will now get an additional six cents per meal from the federal government. And while that six cent increase might not sound like a lot--what can six cents actually buy, you might wonder--the federal feeding program supplies meals for more than 31 million students. It's a lot of cash.

But there's a caveat: In order to get the additional funding per meal, schools must meet the new nutrition standards that are now mandated by the Secretary of Agriculture in the legislation (the proposed new standards are here). Schools that continue to serve less healthy foods will suffer an economic hit. During the conference call, Vilsack explained that schools that meet the HUSSC requirements will qualify far more rapidly for that extra six cents per meal, because they'll already be serving foods that comply with the new standards. These standards will become final when a public comment period ends, and be in effect by next Fall.

"I know that right now a lot of school districts are struggling just to provide the basics," Mrs. Obama told the educators. "One of our missions of "Let's Move" is to do everything that we can to give folks like all of you the support you need to do your jobs."

She added that that is why she started the Let's Move Salad Bars To Schools initiative, which helps schools get salad bars, and the Chefs Move To Schools initiative, which marries professional chefs to their local public schools. And that's why she's promoting the President’s Active Lifestyle Award, which rewards kids who exercise for 60 minutes a day, five days a week for six consecutive weeks.

"Kids always respond to an award," Mrs. Obama said.

So do adults, apparently, because Mrs. Obama promised the school leaders an extra-special reward for participating in the Challenge, in addition to the cash.

"We’ll also be inviting representatives from every award-winning school to a very special reception at the White House," Mrs. Obama said.

That will be one huge reception, if America's schools meet Mrs. Obama's goals.

*Read about the HUSSC cash incentives here. Schools may submit applications for the HealthierUS School Challenge by US mail or online. A simplified district application process is available if there are two or more schools applying from one school district. The White House released a sample menu for healthier school lunch meals.

>The White House fact sheet about the Healthy, Hunger-Free Kids Act [PDF]

12.3.11

Teko: Kouluruokakampanja kodin ja koulun yhteisvoimin: Espoo


Espoolaisessa Järvenperän koulussa on keväällä 2010 pyörinyt Energinen-kouluruokakampanja.
Tässä toiminnassa on ollut näkyvästi mukana julkisuudessa toimimiseen tottunut henkilö, jolla luultavasti on myös paljon kontakteja ko. jutussa mainittujen julkisuuden henkilöiden paikalle saamiseksi. Oletan, että monelle kouluruokailusta huolestuneelle vanhemmalle tämä aiheuttaa turhautumista: "Hyvähän heidän on".


Toivon, että esimerkiksi tämän kouluruokatietopankin kautta muutkin vanhempaintoimikunnat löytäisivät juuri heidän koululleen sopivia työkaluja tuoda esille kouluruokaa koskevia asioita ja löytää ratkaisuja niihin. Tai miksei myös syyn viedä kiitosta koululle hyvin tehdystä työstä! Kaikesta lisäaine - laatu - yms. keskusteluista huolimatta, kouluruoka on kuitenkin se TÄMÄN hetkinen paras vaihtoehto ruokailulle koulupäivän aikana. Ja taatusti parempi kuin olla syömättä ollenkaan... Perusteluja löytyy alla olevista linkeistä ja kuten myös esimerkkiä miten tulevaisuus on muokattavissa.

Toivon, että Kouluruokatietopankin tekstit ja linkit myös auttavat näkemään kodin mahdollisuuksia vaikuttaa kouluruokailuun oman lapsen kohdalla jo tänään ja viimeistään heti huomenna.

Energinen-kouluruokakampanja on saanut alkunsa koululta, mutta vanhempaintoimikunta on ollut voimalla ja energialla mukana mm. vanhempainyhdistys Himakka internetsivujen kautta. Minun internetistä löytämäni tieto kampanjasta loppui tähän. Talletuksia tuloksista toivotaan.

Vanhempainyhdistyksen toiminnassa mukana ollut Anja Nysten kertoo Kemikaalikimara-blogissaan kampanjasta: linkki

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Maria Jungner, Elastinen ja Energinen

Tiesitkö, että Elastinen ei jättänyt kouluaikoina koskaan kouluruokaa väliin ja että Maria Junger on ollut energiajuomakoukussa? Nämä ja paljon muutta ruokailuun liittyvää asiaa kuultiin Järvenperän koulussa Energinen-kouluruokakampanjan aloitustilaisuudessa, jossa teemana oli kouluruokailun tärkeys. Kampanja lähti liikkeelle koulun rehtorin Sisko Savolaisen sekä koulun keittiön huolesta kouluruokailun vähäisyydestä, josta kirjoitin aiemmin postauksessa Elämää lihiksellä ja karkilla - tai syömättä mitään? Maria Jungner ja Elastinen toimivat Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman SRE:npuhemiehinä ja jotka suureksi iloksemme saimme koulullemme vieraiksi avaamaan kampanjaa.
Lisää tekstiä blogissa
sekä linkki
___________________

Opetushallituksen uutiskirje Spektri 14.7.2010 linkki
Kouluruokakampanja kodin ja koulun yhteisvoimin
Espoolaisessa Järvenperän yläkoulussa on käynnissä Energinen - kouluruokakampanja. Sen teemoina ovat ruokailun ja ravinnon vaikutus jaksamiseen, vireyteen, keskittymiseen ja yleiseen hyvinvointiin. Kampanjan järjestävät yhdessä vanhempainyhdistys Himakka, Järvenperän koulu ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma SRE.
Yhdessä ruokailemisen pitäisi olla iloinen asia. Lautasialaskettaessa on kuitenkin havaittu, että joinakin päivinä jopa puolet oppilaista jättää kouluruoan kokonaanväliin. Kuinka moni yrittää pärjätä päivän kioskiantimilla tai kokonaan syömättä, vaikka pitäisijaksaa työskennellä ryhmässä ja oppia uutta? Onko ryhmän paine niin suuri, että vaatii erityistärohkeutta käydä koululounaalla?
Yhdessä ruokailulla on terveyden ja hyvinvoinnin parantamisen lisäksi myös tärkeä sosiaalinen merkitys. Miksi kannattaa syödä kouluruoka sen sijaan, että suuntaa kaupan karkkihyllylle tai kioskille? Annammeko kouluruoalle sellaisen arvostuksen kuin sille kuuluu vai annammeko karkkien, energiajuomien ja sipsien viedä voiton?
Energinen-kampanjalla nostetaan kouluruoan statusta niin oppilaiden, vanhempien kuin päättäjien keskuudessa. Vanhemmille kerrotaan kampanjasta koulun tiedotteissa ja tulevana syksynä järjestetään vanhempainilta aiheena nuorten ruokailu. Näin halutaan herättää yleistä keskustelua ruokailun ja ravinnon merkityksestä. Mikä on nopeuden, tehokkuuden ja säästöjen takia syntyneen välipalakulttuurin hinta?
Kampanjaan sisältyy luokkien välinen kilpailu, jossa oppilas saa ateriapassiinsa leiman palauttaessaan tarjottimen kouluruokailun jälkeen. Luokkakohtaiset ruokailuprosentit lasketaan kahden viikon ajalta. Aktiivisimmin kouluruokaan osallistuvan luokan oppilaat saavat palkinnoksi elokuvaliput. Aihetta pidetään esillä myös opetuksessa ja päivänavauksissa.
Yhteyshenkilöt
Anja Nystén, Vanhempainyhdistys Himakan puheenjohtaja,
Minna Kartano, apulaisrehtori,
(Näiden henkilöiden yhteystiedot löytyvät alkuperäisestä tekstistä linkin kautta. Poistin ne tästä yhteydestä, koska uutinen on vuoden vanha enkä tarkistanut ovatko henkilöt enää mukana toiminnassa)
__________

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman Sanoja Lautaselta-blogi on käsitellyt asiaa 14.4.2010: Tarjolla ilmainen lounas ja leffa - kiinnostaako? linkki