31.8.11

Kirjeen vaihtoa kouluruuasta huolestuneen vanhemman kanssa

Päivitetty 18.9.2011 lisähuomautuksella

Internethakuuni osui karppaavan isän kirjoitus kouluruokailusta: Kouluruoka by Koltta Karppaa. Hänen kirjoituksensa on mukava pohja keskustelulle yrittäessäni antaa lasten kouluruokailusta kiinnostuneille, erityisesti vanhemmille, ”kättä pidempää” ja rohkaisua lähteä ajamaan muutosta kohti entistä parempaa kouluruokailua.

Yhden hengen toimitukseni tsempiksi ”Koltta” eli Mikko lähti mukaan keskusteluun laittaessani hänelle tekstini luettavaksi ennen julkaisua. Myöskään hän ei näe tarpeelliseksi sotkea kouluruokailuun karppaamisen ja virallisten suositusten taistelua. Hänellä on myös asioita suhteuttava ote omassa kirjoituksessaan vastuuvapaudesta.

Minä itse uskon, että ruokamaailmankuvien taistelun sijaan maltillisimmilla kirjoituksilla saadaan suurempi määrä vanhempia kiinnostumaan osallistumisesta kouluruokailun parantamiseen ja vaikuttamaan kouluruokailusta päättäviin henkilöihin, joko nykyisiin tai pian taas kuntavaaleissa valittaviin. Ja ehkä myös vaikuttumaan itse huomatessaan kodin vaikutuksen kouluruokailussa.

Mikäli Mikon ja minun näpystely kirvoittaa ajatuksia niin vaikka pidän kommenttikentän suljettuna tyylini mukaisesti, kouluruokatietopankki (at) gmail.com kautta voi kommentteja lähettää. Julkaisen niitä, mikäli kirjoittaja antaa siihen luvan ja katson tekstin hyvän maun mukaiseksi ja lisäinformaatiota tuovaksi. En kannata valikoivaa sensuuria, mutta en halua ylläpitää valituskanavaakaan.
____________

Mikko: Ihan päätön ajatus että sellaista ei saa kritisoida mikä verovaroin kustannetaan.

Maarit: Niimpä on. Tykkäsin kansalaisrohkeutta osoittavasta kirjoituksestasi. 

Mikko (vastaus mailiili): Mukava kuulla että pidit kirjoituksestani. mielelläni toiki kommentoin lisää, vaikka tässä postin ohessa.

Koulu ruoka on edelleen virallisterveellistä hiilari+tärkkelys mättöä joka ei maistu juuri miltään. Näin toteutetaan opetushallituksen maukas kouluateria.

-Tuo hiilari-tärkkelys mättöksi kuvailemaasi kouluateriaa en lähde purkamaan, ettei keskustelu lähde pyörimään ympyrää, josta kouluruoka jää ulkopuollelle. Mutta komppaan tuota ironiaasi opetushallituksen tavoitteiden toteutuksessa. Siitä myöhemmin. 

Maustamiseen toivottavasti löytyy joku ratkaisu tässä mylläkässä kouluruoan puolesta, varsinkin kun allergioitakin on alettu katsoa vähän eri vinkkelistä kuin aikaisemmin.

Turha on mennä koululle vaatimaan tällaista vaihtoehtoa tarjottavaksi, eikä siinä sinänsä mitään ihmeellistä. Jos siihen tuosta vain suostuttaisiin niin sitten voisi vaatia lähes mitä tahansa ruokavaliota joka päähän juolahtaa joten ei ole karppaajat siinä mitenkään erikoisasemassa.

Tämän faktan tunnustaminen on fiksua. Erikoisruokavalion vaatimisen sijaan on parempi vaatia satsausta kaikkien ruokailijoiden ruoan laatuun. Kirjoituksesi kommenteissa useat moittivat kasvisten laatua: niihin panostaminen parantaa kaikkien erilaisten ruokamaailmankuvien noudattavien koululounasta, eikö? Proteiinia ja kylläisyyttä saa myös kasvisten kautta.

kasvisten laatu on yksi ongelma kohta mutta toisena pidän sitä että jos ruoka kokonaisuutena ei maistu hyvältä, jää ne kasvikset vielä varmemmin syömättä kuin muuten kävisi. valitettavasti ne eivät useinkaan ole lapsilla ihan kärkipäässä halutuista ja kotikasvatuksella voi siihenkin osaltaan vaikuttaa. Oma nuorin tyttäreni on oppinut kiitettävästi syömään kasviksia nyt kun isä näyttää mallia. Aikaisemmin vetosi siihen että ei hänkään ota kun isä ei tykkää.

 Poikkivirallinen mikä poikkivirallinen, olkoon sitten miten paljon hyvänsä terveellisempi kuin se mitä noudatetaan.

-Avainsana on "noudatetaan". Noudatetaanko nyt mitään muuta kuin tiukkaa budjettia?

Samaa kysyn minäkin, taitaa se hinta mennä jo sen suosituksenkin edelle.

Eli onko sitten ainoa vaihtoehto laittaa lapselle eväät matkaan sellaisina "harvinaisina" päivinä kun kouluruoka on tehty perunasta, pastasta tai riisistä. Taitaa se käytännössä olla. Tosin sittenhän se ravitsemuksellinen ja sosiaalinen tapakasvatuskin jää siinä saamatta. Opettele vaan hiljaa nurkassa evääsi syömään kun et valtavirtaan taivu. Tähän asiaanhan EI ole odotettavissa mitään parannusta niin kauan kun viralliset suositukset ovat mitä ovat.

Totta, ruokailu on kokonaisuus lautasen ympärillä eikä ketään saisi jättää sen ulkopuolelle. Käypi pian niin, että fyysisen terveyden puolesta tehty työ valuu hukkaan henkisten kärsimysten ottaessa vallan. Koulueväistä olen sanani sanonut.

Olen useissa muissakin kirjoituksissa huomannut, että kouluruoasta kirjoitetaan kuin se olisi vain perunaa, pastaa tai riisiä. Sellainen ateria ei varmasti ole ollut kouluruokasuositusten laatijoiden tarkoitus. Jotain on kadonnut siinä matkalla lautaselle. Viimeistään siinä vaiheessa kun lapsi itse annostelee ruokansa tai valikoi mitä annetulta lautaseltaa syö. Ja se onkin oma tarinansa kodin ja kavereiden vaikutuksesta ruokamieltymyksiin.

En ole nähnyt onko kukaan tutkinut täyttyvätkö edes viralliset suositukset proteiinin saannissa. Eikä proteniiniravintoaineeseen tutkimusrahojen ja energian panostaminen kovin suurta tietoarvoa toisikaan sitten joskus tulosten valmistuessa. Hyödyllisempää olisi tehdä systemaattisempaa silmäarviota kouluruoasta ja lasten tarjottimelleen ottamista annoksista ts. käydä kirjaamassa keittäjien havainnot yhteen. Keittäjillä varmasti olisi hyvät reseptit ja toteutusmallit kouluruokailun parantamiseksi, mutta kun heillä on kädet täynnä käytännön työtä niin heitä ei näy bloggaamssa eikä varmaan monen kunnan valtuustossakaan. Ainakaan päättävässä enemmistössä. Sinänsä harmi kun ruoka kuitenkin on ihmisen tarvehierarkiassa se perusta, mistä muut tarpeet nousevat.

En osaa sanoa että miten asiaan vaikuttaisi jos yhä useamman lapsen vanhemmat alkaisivatkin laittamaan eväät kouluun ja ilmoittaisivat että kouluruokaa ei huolita. Todennäköisesti opetushallitus olisi vain tyytyväinen kun kustannukset laskisivat entisestään.

-Väärin, "
Kouluruokailun käytännön toteutus on kuntien ja koulujen itsenäisesti päättämää ja järjestämää." Eli asioihin voi vaikuttaa lähempänä kuin opetushallituksessa: omassa kunnassa. Ja jos keksii toimintamallin, mikä ei vaadi lisäkustannuksia niin asiaa varmasti sopii mennä ehdottamaan oman lapsensa kouluruokailusta vastaavalle tai ottaa puheeksi vanhempain illassa. Ja ne laskevat kustannukset kuulemma kertautuvat roskiksessa tai terveyskekuksessa... 

Tällä hetkellä mikäli vetoaa karppaamiseen tai vähähiilihydraattiseen ruokavalioon kouluruokailun parantamisessa niin se on kouluruoan rahoista ja muista resursseista päättävien tahojen (jotka eivät usein ole ravitsemuksen ammattilaisia) helppo ohittaa "hömpötyksenä" päätöksen teossa vedoten virallisten suositusten vastaisuuteen. Sinäkin tässä kirjoituksessasi korostat karppaamisen olevan vastoin virallisia suosituksia.

Suosittelen vanhaa sanontaa "tunne vihollisesi" ja iske hänen heikoimpaan kohtaan omaksi hyväksesi. Tutustu lastesi kouluruokailuun. Pyydä päästä käymään esim. vanhempaintoimikunnan edustajana. Selvitä missä ruoka valmistetaan, pyydä ruokalistoja ja kysy ruoan toimittajista. Kysy budjetista. Kysy millaista henkilökuntaa on, saadaanko sijaisia tarvittaessa. Kerro tuloksistasi muille vanhemmille.

Täyttyvätkö nykyiset suositukset? Jos eivät niin mitä voisi tehdä ilman budjetin nostoa? Tässä kohdassa voi keksiä oman ruokamaailmankuvan mukaisia ratkaisuja (jälleen kerran varoisin karppauksen käyttämistä perusteina ettei vastarinta nouse) ja tuoda niitä esiin suoraan keittiölle. Olen aika varma, että vanhemmilta tulevia ideoita kuunnellaan keittiössä mielellään mikäli ne esitetään realistisesti toteutettavassa muodossa. Myös mikäli niihin ei tarvita kunnan päätöstä niin ruokapalveluista vastaavatkin voivat tehdä muutoksia vanhempien ehdotuksesta. Esim. Helsingissä tälläistä keskustelua on jo käyty

En oikeastaan halua karppaamista edes tyrkyttää kouluille eikä kirjoitukseni ollut alunperin oikeastaan karppaamisen kannalta ajateltu vaan lähinnä huolestuneena isänä. Vaikka ruoka pysyisi nykyisten suositusten mukaisena, pystyn sen hyväksymään vielä jotenkin mutta mauton ja heikkolaatuinen teollisesti manipuloitu ja lisäaineilla höystetty mössö ei minusta täytä minkään valtakunnan laatuvaatimuksia. Jos ruoka on sellaista ettei sitä saisi syöttää edes eläimille, ei sitä saisi kyllä syöttää lapsillekkaan ;)

Lisäaineet ovat ehkä saaneet liian suuren huomion ottaen huomioon, että kouluruokailun maistumiseen vaikuttavat useat muutkin tekijät kuin itse ruoka. Kirjoituksesi antoi hyvää näkemystä rakentavammalle suunnalle, mitä itse kukin lastensa kouluruokailusta huolestunut voisi tehdä osaltaan.

Työniloa Mikko ja muut

t. Maarit

Koltan koko tekstin voi lukea täällä

Lisähuomautus: Löysimme Koltan kanssa yhteistä säveltä ainoastaan kouluruoka-aiheesta. En ole hänen kannallaan henkilökohtaisuuksiin menevissä kommenteissa missään aiheessa enkä kannata henkilöä ivaavaa blogikirjoittelua yrityksenä muuttaa yhteiskunnan asioita.

24.8.11

Eväistä kouluun

Ihan sen kunniaksi, että oma koulueväs-urakkani alkoi tällä viikolla. Ja siltä varalta, että on vielä vanhempia, jotka suunnittelevat laittavansa lapsensa suomalaiseen kouluun eväiden kanssa välttääkseen tarjotun kouluruoan haitat.

Kerään tähän linkkejä mitä täällä Usassa kirjoitetaan koulueväistä. Ja niistä kirjoitetaan paljon sekä suuren yleisön nettipalstoilla että kouluja ja ravitsemusta käsittelevillä palstoilla.

-Julkinen tavoite on vähentää eväiden tuomista kotoa. Syitä tähän on monia:
  • Koululounas on usein terveellisempi kuin kotoa tuotu, varsinkin alhaisten tuloluokkien perheissä. 
  • Koululounasta pidetään osasyyllisenä, mutta myös yhtenä ratkaisukeinona lihavuusepidemiaan.
  • Lisäksi monet tahot toimivat paikallisten ruoantuottajien kanssa sekä terveellisempien vaihtoehtojen saamiseksi kouluun että parantaakseen tuottajien asemaa markkinoilla.
-Koulun tarjoamaa koululounasta kehitetään ja hintaa tuetaan valtion puolesta. Useat saavat jo ilmaisen lounaan.

-Tavoite on vielä saavuttamatta kaikkialla, joten eväistä ohjeistetaan yhä paljon. Myös koululounaan hinta saa monet heistä, jotka eivät ole oikeutettuja ilmaiseen lounaaseen, pakkaamaan eväät.

-Eväiden kestoaihe on sisältö ja miten saada siihen vaihtelua: If you're sick of carrot sticks — you, the trans-fat-shunning, sodium-watching grown-up — it's safe to assume your kids are even more so.

-Viimeaikaiset ruokamyrkytysepidemiat ovat kiinnittäneet huomiota siihen miten koulueväät ovat erityisen alttiita ruokamyrkytysten lähteiksi.

Kielitaidottomuudesta johtuen omat lapseni ovat yksityisessä kansainvälisessä koulussa, jossa lounaan voi tilata katering-yhtiöltä hintaan $4.50 pieni annos (päiväkotilaisille) / $5.50 isoannos (koululaisille). Maito (1%, n. 2dl) maksaa $0.25 lisää. Syyskuun menu on kyllä aika houkutteleva varsinkin kun uusi tarjoaja lupaa "We are proud to use local sustainable ingredients as often as possible and avoid all preservatives and additives in our production". Ruoka tulee koululle lämpimänä lämpökaapissa muovitarjotinkipoissa, josta kouluavustajat jakavat sen oppilaille. Koululla ei ole uunia eikä hellaa edes opettajien roukailutiloissa "turvallisuussyistä". Kotitalousluokkaakaan ei ole kun aihetta ei opeteta (viimeisen koulupäivän päätteeksi tyttären luokassa leivotut pikkuleivät tulivat meille paistettavaksi).

Koska koulumme on pieni, 160 oppilasta, jännitämme nyt saako uusi tarjoaja houkuteltua asiakkaaksi 60 oppilasta päivässä (lounaspäivät voi valita listasta) ja jääkö palvelu koululle. Viime vuoden tarjoaja lopetti kun "erikoisruokavalioiden määrä kasvoi liikaa". Jotkut vanhemmat ovat sanoneet suoraan, että tilaavat sitten lounaan mäkistä tai noutopitsana mikäli tämäkin lopettaa. Eväitä he eivät rupea lapselleen tekemään JOKA aamu. (Pizza Day on vanhempaintoimikunnan varainkeruuta, ei katering palvelua)

Ja loppukommenttina: Täällä Texas:ssa en tee kuten saarnaan. Lapseni saavat eväät kotoa: $5.50 x 2 x 165 on mielestäni kotiäidille aika pätevä syy. Onneksi lapseni ovat olleet tyytyväisiä äidin tarjontaan. Ohessa valokuva yhdeltä päivältä (kun aikaa aamulla valokuvaamiseen oli)
 Makaronilaatikko valmistuu täälläkin. Lounaan lisäksi tulee olla klo 10 (koulu alkaa klo 8) ja klo 14 välipala (koulu päättyy15.30). Fruit snacks ovat käytännössä sama kuin nallekarkit ja taustalla on suolatikkuja. Ehkä joskus kerkeän kuvata sellaisen lounaan, josta voin olla ylpeämpi. Tämä kuva on viime huhtikuulta, jolloin alkoi turnauskestävyys olla jo vähissä. Mukaan pitää tietysti pakata haarukka, servetti sekä kylmäpakkaus (vesipullokin on usein pakastumassa aamupalan ajan).

Joskus kouluavustaja kaataa ruoan kertakäyttölautaselle, joskus lämmittää säilytyskipossa mikroaaltouunissa. Joskus neiti kaataa lounaan lattialle, joskus kaveri napostelee parhaat palat. Useimmiten eväät menevät omiin suihin (varsinkin kun älähdin). Eikä eväät ole unohtuneet kuin kerran kotiin.

Toivottavasti tämä sivu antaa "kokeneen" varmuudella miettimisen aihetta eväslounasta Suomen kouluun harkitseville. 

Jälkikirjoitus Norjalaisesta kouluruokailusta suomalaisäidin kertomana: Norjassa koululounas on eväsleipä / Parempaa kouluruokaa-sivusto

10.8.11

16.9.2011 Monta kisaa kouluruokailu-teemalla

Päivitetty 16.9.2011
Suomessa kilpaillaan tänä syksynä parhaasta kouluruokareseptistä sekä Suomen että Usan kouluruokailua ajatellen.

Suomen parhaan kouluruokaresepti-kilpailun järjestäjänä ilmoittajasta riippuen on Elo - suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö (entinen Gastronomie Finlande) tai elintarvikkeiden tuottajat. 

Kilpailijoiden tulee suunnitella 100 hengelle toteutettava ateria. Yhden ateriakokonaisuuden raaka-aineet saavat maksaa yhden euron, mikä on keskiarvo Suomen kuntien koululaisille tarjoamaansa ruokaan sijoittamasta summasta. Summa sisältää salaatin, leivän, rasvan ja juoman, jotka pysyvät kaikille samoina. Joten osallistujilla "on mahdollisuus näyttää millaista on todellinen osaaminen, kun pienillä määrärahoilla loihditaan herkullisia ja houkuttelevia aterioita."

Voittajan valitsee tuomaristo, jossa edustettuina ovat lapset ja opettajat. Voittajatiimi pääsee Brysseliin, mutta todellisia voittajia ovat tietenkin kouluruokailun asiakkaat. Kilpailuesite mainostaa sivua www.parempaakouluruokaa.fi, josta löytyy lisätietoa kisasta ja säännöistä. 

"Oman koulun edustajan kannustaminen kilpailussa olkoon koko koulun väelle, oppilaiden vanhemmille ja parhaimmillaan koko kunnalle jännittävä ja iloinen tapahtuma. Kannatetaanhan kuorojakin, miksei siis myös kouluruuan ammattilaisia!"

Raaka-aineista osa on määrätty, ja tiimi saa suunnitella niiden pohjalta reseptiikan ja valmistusmenetelmät. Ehdotan silti, että kilpailevan ruokalajin raaka-aineeksi voisi valita kalan. MTV3.fi sivujen ja Ruokatiedon uutisoinnin mukaan koululaisten kalansyönnin vähyyteen syynä oli tarjonnan puute. Pro Kala ry:n sivuilla on tietoa syksyllä 2010 kalaruokien listaamiseen keskittyneen kilpailun tuloksista vinkiksi siitä millaiset kalaruoat lapsille ovat maistuneet. Simppelisti kalan syönnin eduista löytyy tietoa Pro Kala ry:n sivuilta, siitä kalareseptien vierestä.

Entäpä kouluruoka luomu- ja lähiruuasta?

Nordiska Innovationin nuorille kokeille, kokkioppilaille sekä kotikokeille järjestämässä kisassa voittajat saavat valmistaa terveellistä ruokaa 30 000 yhdysvaltalaiselle oppilaalle Washington DC:ssä. (Ruokatieto 16.9.2011)

Kouluruokakilpailuja on ollut myös Usassa: Recipes for Healthy Kids. "Cooking with California food"-keittokirja on kouluruoka-aiheesta: Cooking with California Food introduces the concept of the dynamic 6-5-4 School Lunch Matrix, based on six dishes students know and love, five ethnic flavor profiles, and four seasons. It offers ideas for adding more fresh, local, healthy foods to school lunches; helps meal services devise an appealing variety of menus around dishes that children already prefer; honors California’s rich history and cultural heritage; and describes a tested plan for effective professional development for food services staff. Kirjan voi ladata sivuilta, en saa itse auki suuren koon vuoksi. Voisi olla ettei lataaminen maksa.

8.8.11

Kesäloma OHI. Mitäs syötiin ja missä?


Tervetuloa koneen ääreen itse kukin. Ennen kesälomia kutsuin miettimään miten kouluikäisten ruokailu järjestetään kesällä kun sekä kustannuksesta että usein toteutuksestakin vastaavat vanhemmat. Joko suoraan tai sitten maksamiensa leirien ja kesäkerhojen kautta. 


No, millaista lounastarjonta oli? Oliko kesälomaruokailussa mahdollista tyydyttää ruokamaailmankuvan mukaisia vaatimuksia? Millaisilla kustannuksilla / vaivannäöllä? Jäikö lounaan jälkeen nälkä harvemmin kuin koulussa? Miksi?

Löytyykö ideoita tai esimerkkejä kouluikäisten lasten joukkoruokailusta, joita voisi käyttää myös kouluruokailun kehittämisessä?


Jätän kommenttikentän ideariihen käyttöön. Parhaat ideat todennäköisesti palkitaan käyttöön ottamisella ja entistä paremmin ravituilla lapsilla aluksi jossain kouluissa, myöhemmin monessa muussakin koulussa. Palkinnon arvoa nostat kertomalla ideasi suoraan myös oman kuntasi kouluruokailusta vastaaville.

(Tämä ei ole virallinen "kilpailu", palkinnon arvo on antimateriaalista hyvää mieltä. Ja siitäkin vastaa osallistuja itse)

5.8.11

Olisiko kouluaamupalasta apua koululounaan maistumiseen?

Ateriarytmi on tärkeää koululaisen sekä päivittäiselle hyvinvoinnille että pidempiaikaisesti koetulle terveydelle