#SchoolLunchHeroDay #kiitoskeittiöön

Kouluruokailussa on sankareita Suomessakin! 

Suomesta kouluruokavaikuttamisen mallimaa?

Ruokapalvelu*) on vaikuttamisen arvoista ainakin terveydellisistä syistä. Suomalaiset tutkimukset ovat todenneet, että työikäisillä järjestetyn ruokapalvelun käyttö parantaa ravitsemusvalintoja1). Iscole-tutkimus tuonee tietoa onko näin myös kouluikäisilläkin vertailemalla eri maiden kouluolojen vaikutusta terveysmittareihin 2). 

Olipa maan kouluruokailu maksutonta, ruokapalvelua tai muuten järjestettyä, siihen pyritään vaikuttamaan ulkopuolelta.

*) Ruokapalvelu on positiivinen sana joukkoruokailulle ja ruokahuollolle

Meidän kouluruoasta maailmalle kerrottua

Kirjoitukseni suomalaisen kouluruokailun ajankohtaisista aiheista julkaistiin Yhdysvaltalainen kouluruokailun ammattilaisten School Nutrition Service-järjestön uutiskirjeessä. 

Farm to Fork - seminaari

Kasvisten lisääminen on monitahoinen ja yleismaailmallinen teema ravitsemuksessa. Yhdysvalloissa yksi kouluruokailun kasvisten käytön sekä nauttimisen edistämismenetelmistä on Farm to Fork-ohjelma kalifornialaisessa koulupiirissä.

Amerikkalaista kouluruokaa syömässä

Astuin lähes 20-vuoden tauon jälkeen Amerikkalaiseen koulukahvilaan kun pääsin vieraaksi Austinilaisen alakoulun ruokatunnille.

Pinkki lima, usalainen kouluruoka, yksi päättäväinen äiti ja kulttuurikysymys?

Maaliskuu 2012 oli melkoista mediamyrskyä Yhdysvalloissa kouluruokailussa käytetyistä raaka-aineista. Erityisesti myrskyn kohteena oli jauhelihaan lisätty "pinkki lima" eli suomeksi "lihaan verrattavat ainesosat". Huhtikuu 2012 tuo aiheeseen poliittisia käänteitä kts. jutun lopussa oleva lehtiartikkeli-listaus. 

Syö enemmän kouluruokaa. Syö parempaa kouluruokaa. Aktivoi itsesi ja muut.

Foreword afterwards: I wish to express grateful thank you to Professor Marion Nestle for listing my blog writing about the book "Why Calories count" in her blog among other commentators. 

Lounasrahojen jako ja venytys erässä kirjassa, vertailua Suomeen.

Lunch Money - serving healthy school food in a sick economy on maaliskuussa 2012 julkaistu kirja, joka pyrkii osoittamaan miten usalaista kouluruokailua voi muuttaa terveellisempään ja paikan päällä valmistettuun ruokailuun.

Kyökin kautta sisään usalaiseen kouluruokailuun

Pääsin vierailemaan yhden Austinin alueen koulupiirin keskuskeittiöllä paikallisen julkisen koulun vanhempaintoimikunnan kutsun mukana.

My summary of Sustainable Development education in Finland and in US

United Nation has named 2005-2014 as Decade of Education for Sustanable Development. The UN states: "Throughout the Decade, education for sustainable development will contribute to enabling citizens to face the challenges of the present and future and leaders to make relevant decisions for a viable world." 

Perjantaikevennys - tunnusmusiikkia kouluruokalalle ja muuta markkinointia

I Spy ... Marketing success!

Kouluruokakeskusteluita Suomessa ja Usassa

Kouluruokaa koskevien tutkimustulosten lisäksi seuraan ajankohtaista mutu-tietoon perustuvaa keskustelua.

Marathon Kids-ohjelma, empiiristä kokemusta usalaisesta terveyskasvatuksesta

Lapseni juoksivat maratonin! Varmasti moni muukin lapsi on juossut, mutta onko sitä vanhemmat tulleet huomanneeksi.

Seminaarikokemus: Kasvisten tuottaminen kouluruokailuun

Yhdysvaltojen hinnat ja ravitsemustottumukset eivät vastaa Suomea, mutta kouluruokailun ohjeistamisessa erot kasvisten kohdalla maiden välillä ovat vain muodollisia. Tämän takia tuntui mielekkäältä osallistua tällä viikolla tunnin mittaiseen American Academy of Nutrition and Dietetics järjestämään seminaariin, joka käsitteli miksi ja miten toteuttaa koululaisille kustannustehokkaasti kouluruokasäädökset kasvisten osalta. Oletan käsiteltyjen aiheiden sekä tiedon esittämistapojen kiinnostavan suomalaisia kouluruoka-asiantuntijoita kaikilla tasoilla koululaisen vanhemmasta ruokalistojen suunnittelijoihin sekä päättäjiin. Valitettavasti lupaa esityksessä käyttettyjen hyvien havainnollistavien kuvien julkaisulle ei ole. 

Seminaari järjestettiin webnair:na eli siihen osallistuttiin omalta tietokoneelta. Esitys koostui kahdesta luennosta ja lyhyestä kyselyjaksosta lopussa. Osallistujina oli yli 250 kouluruokailun ammattilaista ympäri Yhdysvaltoja (ilmoittautuminen tapahtui ainoastaan Academy of Nutrition and Dietetics jäsenjärjestön School Nutrition Services kautta). Seminaari oli jäsenille ilmainen (jäsenmaksu $25 + pääjärjestön jäsenmaksu). Tapahtumaa sponsoroi Alliance for Potato Research and Education. 

All Fruits and Vegetables Really Do Fit on MyPlate

Puhujina

Joanne Slavin, PhD, RD

Professor, Department of Food Science and Nutrition, University of Minnesota

-osallistunut mm. vuoden 2010 amerikkalaisten ravitsemussuositusten laadintaan

Adam Drewnowski, PhD
Director, Center for Public Health Nutrition & Professor of Epidemiology
School of Public Health, University of Washington

Professor Slavin selosti mikä osuus kasviksilla (sisältäen siis vihannekset sekä hedelmät) on ravintoainesuositusten täyttymisessä. Tärkein sanoma oli, että kasvisten avulla monet ravintoainesuosituksista pystytään täyttämään ylittämättä kalorisuositusta. Esimerkkinä olivat kuitu ja kalium, joita molempia amerikkalaiset saavat huomattavan vähän suosituksiin nähden. Hän myös pohjusti pitkään millaista näyttöä haetaan ravitsemussuosituksia muodostettaessa, Yhdysvalloissa joka viides vuosi. Hän selvitti kasvisten suurta osuutta suosituksissa, siitä  huolimatta ettei näyttö terveysvaikutuksista esim. syöpää suojaavista tekijöistä ole täysin yhtenevää määrän kanssa. Kasvikset ovat kuitenkin "se parempi vaihtoehto" ruokavalion muille vaihtoehdoille ja juurikin sen kalorikokonaisuuden hallinnassa. Yksi mielenkiintoisista kuvista vertaili kaliumin ja kuidun saantilähteitä per kalori osoittaen banaanin ja perunan olevan samanarvoisia. Asiaa ei esitetty suoraan, mutta oletan tämän olevan viittaus Yhdysvaltojen kouluruokasäädösten valmistelun aikana käytyyn kiistaan tuleeko tärkkelyspitoisten kasvisten, eli perunan, käyttöä rajoittaa kouluruokailussa. 

Yksikään hänen dioistaan ei maininnut marjoja, mutta mustikat olivat kuvituksena useissa kuvissa kuten ovat vuoden 2010 Yhdysvaltalaisissa ravitsemussuositusten kannessakin. Kysyinkin siis onko marjoilla osuutta ravitsemussuositusten toteuttamisessa vai ollaanko väestöä ohjaamassa käyttämään enemmän marjoja. Suositusten valmisteluun osallistunut professori kertoi, että asiantuntijat vastaavat vain suositusten laatimisesta. Visualisointi sekä suositusten käyttöönoton ohjeistus ovat maatalous- ja terveysministeriöiden vastuulla. Hän ei nähnyt marjoilla olevan Yhdysvalloissa osuutta suositusten toteuttamisessa korkean hinnan sekä rajoitetun saatavuuden takia. Hän myös esitti kommentin ettei kasvisten värillä ole aina tekemistä niiden ravitsemuksellisuuden kanssa vaan esim. useat hyvin värittömät kasvikset, kuten peruna, ovat hyviä lähteitä esim. C-vitamiinille ja kaliumille. Adam Drewnowski osallistui vastaukseen pohtimalla, miten kasvisten värien kontrastit (i.e. kasvisten monipuolinen käyttö, oma tarkennus) ovat tärkeitä kasvisten käyttettävyydelle sekä jos oikein kuulin niin myös kasvisten ravintoaineiden käytettävyydelle (vastaukset annettiin suullisesti, ilman diatukea). 

Tämän kasvisten tärkeydestä kalorisaannin vähentäjänä muistuttavan johdannon jälkeen Dr Adam Drewnowski johdatteli pohtimaan mitä maksaa "My Plate", eli ravintosuositusten visuaalinen malli käytännössä. 

Dr Drewnowski aloitti laskemalla osuuksien grammamäärät ruokavaliossa (kaava ei jäänyt mieleen), muuntamalla grammat kaloreiksi ja viimein keskiarvohinnoiksi. Ei ole yllättävää, että kasvikset ovat kalleimpia per kalori. 

Tämän jälkeen hän esitti tuloksia vielä julkaisemattomista laskelmistaan, missä vertailtiin eri kasviksia asteikolla hinta per 10% ravintoaineiden saantisuosituksista (i.e. monipuolisen ruokavalion perusteena on ettei ravintoaineen saanti ole yhden lähteen varassa, oma tarkennus). Useille eri ravintoaineille oli omat kaavionsa, mutta kouluruokailua ajatellen mielenkiintoisin oli kaavio missä oli yhteenlaskettu 7 eri ravintoaineen (mm. c-vitamiini, folaatti, kuitu...) kustannustehokkuus. Tuottavimmiksi avainravintoaineet per hinta sisältäväksi kasvikseksi osoittautuivat kuivatut pavut sekä perunat. Mustikat taisivat olla kalleimpia. Dr Drewnowski huomautti useissa kohdin, että kustannustehokkuutta katsottaessa on huomioitava myös lasten mieltymykset ja halukkuus syödä kutakin kasvista. Ja muistutti, että tutkitusti lapset suosivat energiarikkaita vaihtoehtoja luontaisen taipumuksen takia ja siksi suklaa maistuu paremmin kuin omena vaikka omena on ravintotiheämpää ruokaa. 

Loppukysymyksissä kysyttiin tullaanko jatkolaskelmissa huomioimaan myös eri "My Plate"-osuuksien kustannukset ympäristölle tarkoittaen ilmeisesti hiilijalanjälkeä. Tämä arvio tullaan kuulemma tekemään, mutta Ranskalaisesta aineistosta, koska vastaavia ei ole Yhdysvalloissa saatavilla. Toinen loppukysymys oli huomioidaanko eri kasvisten kustannuksissa, mitkä ovat niiden vaikutukset työvoimakustannuksiin tarjolle asettelussa. En valitettavasti kuullut vastausta, mutta kysymys on aiheellinen pohdittavaksi tutkimustuloksia sovellettaessa.  

Lopuksi Dr Drewnoskin lausahdus: Vesi on kallein raaka-aine, koska sitä sisältävät elintarvikkeeet tarvitsevat eniten säilytystilaa sekä säilyvyyden suojausta esim. viilennystä. Kasvikset ovat hyvin vesipitoisia ja siksi kalliita. 

Usan uudet kouluruokamääräykset

Otsikkoa ja sisältöä täsmennetty 29.1.2012. Päivitän listaa sitä mukaan kun ruudulle osuu.

Usassa julkistettiin ke 25.1.2012 uudet kouluruokamääräykset. Ne eivät ole suosituksia vaan säädöksiä ja niiden noudattamatta jättäminen vie valtion kouluruokailutuen. Porsaanreikänä on ettei koulun tarvitse tarjota kouluruokailutukea eikä siis noudattaa uusia säännöksiä. Esim. yksityiskoulut eivät saa kouluruokatukea ja siten säädökset eivät koske niitä.

Korostan, että Suomen uutisointi (THL, Ruokatieto) antaa virheellisen kuvan Yhdysvaltalaisen järjestetyn kouluruokailun olevan tarkoitettu vain vähävaraisten perheiden lapsille. Kyllä tavoite on, että uudistettua kouluruokatarjontaa myös ostettaisiin, koska kotoa tuotujen eväiden on todettu sisältävän usein epäterveellisiä vaihtoehtoja ja hyvin vähän tuoreita kasviksia. Myös mikrobiologinen säilyvyys on eväissä riskitekijä. (aikaisempia kirjoituksiani lue täällä ja täällä)

Säädösteksti löytyy tästä. Konkreettisemman kuvan muutoksesta saa taulukosta sekä vertailemalla ennen ja jälkeen ruokalistoja (kuva alla)

Lähde USDA.gov

Lyhyesti:

-Tämä on ainoa uudistus Usa:n kouluruokailussa 15 vuoteen

-Ruokalistan arviointi perustuu ruokaperusteisesti vs. ravintoarvoihin.

-Rajoittavina tekijöinä on edelleen kuitenkin ravintotekijöitä kuten kalorit (min/max), suola, trans-rasvat, tyydyttynyt rasva

-Suositus tulee lisäämään kouluissa tuoreiden hedelmien ja vihannesten tarjontaa sekä valikoimaa ja kokojyvätuotteiden käyttöä

-Tarjottavan maidon tulee olla 1% tai alle

-Vain rasvaton maito voi olla maustettua

Mitä eroa Suomen Kouluruokasuosituksiin (2008)? 
Kysyin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan sihteeriltä Raija Karalta ollaanko suomalaisia kouluruokasuosituksia uusimassa samalla kun uudet ravitsemussuositukset julkaistaan 2013. Aikataulua kouluruokasuositusten uusimiselle ei ole asetettu, mutta päivittämisen tarvetta seurataan koko kansaa koskevien suositusten valmistelun ohessa.

Suurin ero nykyisten suomalaisten kouluruokasuositusten ja Usan uusien suositusten välillä on, että Usassa suositusten toteutumista tarkastellaan ilmeisen aktiivisesti, koska valtion tuki riippuu miten hyvin suositukset toteutuvat kouluruokalassa. Eroa on myös tavassa ilmaista suositeltava määrä esim. kasvisten väreillä tai tärkkelyspitoisuudella. Ravitsemuksellisesti erot suosituksissa ovat muuten pieniä, mutta mikäli laskuni ovat oikein niin maksimi suolan määrä on tuplaten Usassa verrattuna Suomeen. 

• Kalorit esiopetus - 6lk 550-650 Kcal = Suomi, Yläkoulu 600-700 kcal vs. Suomi 740 kcal, toinen aste 750-850 kcal vs. Suomi 860 kcal
• tyydyttynyt rasva alle 10% kokonaisenergiasta
• sama kuin Suomessa. Suomalainen ruokavalio ei sisällä niin paljoa transrasvaa, että sitä tarvitsisi erikseen rajoittaa kouluruokasuosituksissa. Usassa uusi suositus asettaa 0g / annos (tuotetietoihin perustuen).
• Suola: Usassa natriumin maksimi raja menee iän mukaan 1230-1420 mg (3.1 -3.6 g suolaa,  kts laskuperusteet Evira ) 
• Suomessa yhtenäinen maksimisaanti kaikille ikäluokille 2.1g / 1000 kcal (ts. max 1.2-1.8 g suolaa). 
• Usassa lain voimaan tullessa puolet viljatuotteista tulee olla täysjyvää ja kahden vuoden sisällä kaikki.
• Suomessa täysjyvätuotteet ovat kuuluneet suosituksiin muodossa "tulee olla mahdollisimman runsaasti kuitua (ja vähän suolaa) sisältäviä".
• Kasviksista Usassa on viikoittainen tarjoiluvaatimus erikseen tummanvihreille, punaisille/oransseille, palkokasveille, tärkkelyspitoisille ja muille kasviksille (2010 Ravintosuositusten mukaisesti). 
• Suomessa on ohjeistettu määrällisesti "Täysipainoinen kouluateria sisältää päivittäin lämpimän ruoan, kasvislisäkkeen, ruokajuoman (maito/piimä), leivän ja levitteen. Puuro- ja keittoateriaa täydennetään leikkeleellä sekä marjoilla, hedelmillä tai kasvislisäkkeellä." / "Malliateria koostetaan siten, että lautasesta puolet täytetään kasviksilla"
• Ja laadullinen ohjeistus: "Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tarjotaan vaihtelevasti ja monipuolisesti. Hedelmät tarjoillaan sellaisenaan tai lohkoina. Juurekset tai vihannekset tarjotaan sellaisenaan tai pilkottuina, raakoina raasteina, salaatteina ja/tai kypsennettyinä tai ruokien osana, leivän päällä tai sämpylän välissä. Vuodenajan sesongit tulee hyödyntää ja käyttää kotimaisia vaihtoehtoja mahdollisuuksien mukaan. Etikkaan säilötyt kasvikset, kuten etikkapunajuuret tai maustekurkut eivät korvaa tuoreita kasviksia. Eriväriset kasvikset, hedelmät ja marjat lisäävät ruoan houkuttelevuutta."

Usassa uudet Kouluruokasuositukset ovat saaneet paljon uutisointia

• Usan maatalousminiseriön blogi elokuussa 2013: Schools Around the Country Successfully Implementing New Meal Standards.
• Usan maatalousministeriön virallinen tiedote (25.1.2012): First Lady to Announce New Nutrition Standards for Meals Served in America's Schools
• Ruoka-aktivisti Marion Nestlen hyvä yhteenveto asiasta (26.1.2012): Cheers for USDA'a new nutrition standards (sisältää paljon linkkjeä aiheeseen)

"Good work. Now let’s get busy on the next challenges:

• Set nutrition standards for competitive foods in schools—those sold outside of the lunch program as snacks and meal replacements.

• Teach kids where food comes from  

• Teach kids to cook" 

• Education Week 25.1.2012: New USDA School Meal Rules Cut Calories, Salt; Not Potatoes

"Some school districts, which have been adjusting their lunches to boost the amount of whole-grain items served, adding more fruits and vegetables, and serving low-fat and fat-free milk, have said the new meals will be too expensive to prepare, and despite a required boost in school-meal prices charged to students and more money from the USDA per meal, they will struggle to pay for all the the new requirements... Others have found that students aren't fans of healthier meals."

Näin yhdessä yleisökommentissa (Micheal Pollan FB) kerrottavan miten epäterveellisistä kouluruokavaihtoehdoista on kasvanut kouluissa valtavat pimeät markkinat.

• Obama Foodorama (Valkoisen talon virallinen blogi) 25.1.2012: First Lady Michelle Obama Calls on America To Embrace Healthier School Lunch Standards

"When we send our kids to school, we have a right to expect that they won’t be eating the kind of fatty, salty, sugary foods that we're trying to keep from them when they're at home," Mrs. Obama said. "We have a right to expect that the food they get at school is the same kind of food that we want to serve at our own kitchen tables."

• USA Today 25.1.2012: Goverment requires more fruits, veggies for school lunches

"Schools must meet the standards to get federal reimbursements for meals"

• Time 25.1.2012: School Lunches Are About to Get Healthier

"School districts also objected to some of the requirements, saying they go too far and would cost too much."

Varmaan erottuvin oli lakialoitteen valmistelun aikaisen kommentin "viranomaisten ei pitäisi sanella lapsillemme mitä heidän tulee syödä" toistaminen (Time magazine 25.1.2012). Valmistelun ajoilta Suomeenkin uutisoitiin pitsan laskeminen kasvisannoksena sekä perunan käytön rajoittamisesta käyty keskustelu. Maustetusta maidosta ei haluta luopua, koska se vähentäisi maidon käyttöä oppilaiden siirtyessä vapaastiostettavien virvoitusjuomien ja hedelmämehujen juojiksi.

• The New York Times 31.1.2012: Finally, Good News About School Lunches

"The school lunch program is at the forefront of the uphill battle to feed kids well in this country, and — one way or the other — it will set an example for them five days a week, probably until that example spreads to society at large."

Blogi-keskustelua

• The Lunch Tray-blogi 14.1.2012: This is Really BIG Deal, People: More on the New School Food Regulations

"The second (i.e. now former) method, called “Nutrient Standard Menu Planning” allows a school district pay less attention to the foods served, so long as the requisite number of nutrients are offered over the course of an entire week. ... One consequence of using the Nutrient Standard method is the increased reliance by school districts on manufactured products and meals. Manufacturers can fortify and tweak their products so that they are compliant with the nutrient standard and can also offer what’s called a “CN Label” that indemnifies the school district should it later be found noncompliant with federal nutrition regulations. The Nutrient Standard can also lead to some bizarre results: my own school district served graham crackers — essentially cookies — to kids at breakfast because they contain iron (due to fortification) and that helped the district meet the nutrient standard for iron. Crazy."

• Fed Up With Lunch 26.1.2012: News: New School Lunch Regulations (Paljon linkkejä uutisointiin)

"Sodium to decrease over a ten year period — Thumbs up: I wish this could happen a little faster than ten years… Let’s put this in perspective. My son Charlie is 3 years old and in ten years he’ll be in the 8th grade. Um, that’s a long time."

• FoodServiceDirector 26.1.2012: The New meal pattern regulations: What they mean to you (Yksityiskohtaista selvitystä uusista säännöistä)

"Water must be available in the service area, but water may not be offered in place of fluid milk for a reimbursable meal." ... " Students are, however, allowed to take ½ cup of a fruit or vegetable, rather than the full component, to make a reimbursable meal under offer versus serve. Students are still allowed to decline up to two food components at lunch. "

• FoodServiceDirector 1.2.2012: Schools react to new meal regulations in Healthy, Hunger-free Kids Act (Kokoelma linkkejä uutisointiin aiheesta)
• International Food Information Council Foundation (30.1.2012): Next Steps in the Evolution of School Meals: Dedication, Innovation, and Collaborarion.

"While these are the first new school meal patterns in more than a decade, they are not news to school nutrition professionals. Improving school meals has been an ongoing process in districts large and small long before TV chefs made it a headline issue. The district where First Lady Michelle Obama and Secretary of Agriculture Tom Vilsack made the announcement last Wednesday is, in fact, an outstanding example of excellence in school nutrition."

• Instute of Food Technologist / Food Technology magazine March 2012 : Making school foods healthier 

"The Cornell center’s Smarter Lunchrooms project conducts research to determine how cost-effective, easy-to-implement changes in school lunchrooms can encourage kids to make healthier food choices. The Smarter Lunchrooms tagline is “food’s not nutrition until it’s eaten.”
In their piece, Just and Wansink cite Cornell research showing that when kids are asked to choose either carrots or celery, 89% will choose and eat carrots. However, if they are given carrots without a choice, only 69% will eat them. “Instead of taking away choice, a better solution is to guide a child’s choice,” they write."

Uutisointia aiheesta Suomessa

• Ruokatieto 10.2.2012: Yhdysvallat antoi tarkat kouluruokasuositukset

"Lokerointi johtaa myös epäloogisuuksiin. Yhdysvaltojen uutta suositusta on arvosteltu joistakin linjauksista, kuten siitä, että pizzan sisältämä tomaattikastike lasketaan yhdeksi kasvisannokseksi. Aiemmassa ehdotuksessa myös hiilihydraattirikkaiden lisäkkeiden, kuten perunan tarjoamista olisi rajoitettu kahteen kertaan viikossa. Ruoka-alan lobbauksen seurauksena rajoitus poistettiin."

• THL uutiset 7.2.2012: Yhdysvaltain kouluruokasuositukset vastaavat suomalaisia suosituksia

"Yhdysvalloissa kouluja ja päiväkoteja kehotetaan tarjoamaan sekä hedelmiä että kasviksia vaihtelevasti jokaisella aterialla erillisenä aterian osana. Hedelmiä on suosituksen mukaan tarjottava aamiaisella vähintään 240 g ja lounaalla ikäryhmästä riippuen 120–240 g päivässä. Kasviksia on tarjottava lounaalla yhteensä vähintään 140–180 g päivässä ikäryhmästä riippuen, määrä jakautuu kasvisten laadun mukaan kuuteen alaluokkaan, joista jokaisesta on tarjottava jotain kasvista joka viikko. "

• Nelosen uutiset / Savon Sanomat 28.1.2012: Amerikkalaisten kouluruoasta tulossa terveellisempää

"Los Angeles Times -lehden mukaan kalifornialaisoppilaat kantoivat uudet ruuat roskiin ja aloittivat mustan pörssin roskaruokakaupan. Erityisen paljon kouluun salakuljetettiin kiellettyjä virvoitusjuomia ja sipsejä."

• Verkkouutiset 28.1.2012: Amerikkalaislasten kouluruoka kohenee - pizza lasketaan yhä kasvisruoaksi

"Suklaamaito on yhä sallittua, mutta se on valmistettava joko rasvattomasta tai vähärasvaisesta maidosta."  (Väärä tieto. Vain rasvaton maito saa olla maustettua)

Lähettäkää kuvia koulu-joulu-lounaasta!

Blogini on saanut paljon käyntejä ulkomailta* viime viikon aikana vieraskirjoitukseni saaman huomion vuoksi. Ko. vieraskirjoituksen kommenteissa toivottiin tietoa millaista ruokaa Suomen kouluissa nykyään tarjotaan.

Joten nyt olisi tilaisuus mainostaa kansainvälisesti oman koulun jouluruokaa, joka varmaan on maailmalla harvinainen niin käytäntönä kuin ruokalajeiltaan. 

LÄHETÄ kuvia kouluruokatietopankki@gmail.com. Mukaan tiedot koulusta ja ruokailijoiden määrästä. Sekä tiedot tarjottavasta (kääntelen niitä englanniksi, mutta jos tiedät jo / tarjolla on jotain ei-perinteistä, niin valmis käännös otetaan toki vastaan)

Julkaisen kuvia blogissani ilahduttamaan ulkomaan lukijoita sekä toivottavasti myös herättämään uteliaisuutta ja kiinnostusta suomalaista kouluruokailukäyntöä kohtaan. 

Rauhaisaa ja maistuvaa joulun aikaa!

*Joulukuussa (16.12. mennessä) vierailijoita on ollut:

Finland 770

Russia 158

United States 133

Germany 26

United Kingdom 23

Ukraine 12

Malaysia 11

Canada 5

Singapore 5

Netherlands 4

Guest blogger: Finnish School Lunches

Fed Up With Lunch- blogin pitäjä pyysi minulta vieraskirjoitusta suomalaisesta kouluruoasta lähetettyäni hänelle lyhyen esittelyviestin aiheesta sekä itsestäni. Teksti ilmestyi 7.12.2011.

28.11.2011 Jamie Oliver ja kouluruokamuutos Usassa, hakisitko oppia Suomesta?

Päivitetty 28.11.2011

Jamie Oliver on puhunut ja toiminut (!) jo pitkään kouluruoan parantamisen puolesta. Englannissa jo vuodesta 2004 ja siellä hänen tuomaa muutosta arvostetaan: Jamie Oliver's school dinners shown to have improved academic results (Guardian.co.uk 25.3.2010) Tuoreempi kouluruoka parantaa oppimistuloksia Britanniassa (Ruokatieto 19.4.2010). Yllättävää onkin lukea marraskuussa 2011, että joissain kouluissa ollaan palaamassa epäterveellisempiin vaihtoehtoihin (BBC News 25.11.2011 Thanks HS for the link)

Nyt hän on siirtynyt Usaan Food Revolution kampanjallaan, johon kuuluu myös tv-ohjelma. Kampanjan sivustolta löytyy mm. työkaluja malliksi miten vanhemmat voivat muuttaa kouluruokailua esimerkiksi kouluruokailun auditointiopas: "Before you can make any changes in the future, you need to find out what’s being offered now. Once completed, this survey will show how the system really works in your child’s school." Huom. Suomen Sydänliitto ry:n laatima suomalainen versio löytyy tästä.  

Ajankohtaista kansalaisaktivismia löytyy myös. "TEXT to Tell Congress: Protect Kids, Not Pizza & Fries" liittyen marraskuu 2011 kohuun, missä kongressi hylkäsi pitsan ja perunavalmisteiden tarjoamista koululounaaksi rajoittavan lakialoitteen.

Jos pitsakasvis ei tunnu tutulta suomalaisessa kouluruokaympäristössä niin lisää perspektiiviä löytyy "The Best and The Worst school lunch photo wall" sivulta. Huomaa miten sisällöstä riippumatta suurin osa aterioista tarjotaan kertakäyttöastioista.

Kaikki eivät kuitenkaan ole innoissaan Food Revolution kampanjasta. Usalainen Kouluruoka-järjestö (SNA) uusioi aiheesta omilla sivuillaan: "... SNA will promote its own School Food Revolution, featuring the many positive things already happening in school cafeterias nationwide."  sekä "Members are encouraged to direct parents and the media towww.TrayTalk.org for more information on healthy school meals."

Oliver kertoo itse haastattelussa 6.6.2011 pitäneensä haasteesta L.A.:ssa: "What do you say to school boards who respond that they’d like to serve less processed food, but it’s much more economical? I say that's (bull).  We've consulted with every school-food change expert across the country who has shown us how to make the numbers work. Some districts may face one-time capital investments for equipment and training for the cooks, but then once all of the systems are in place - including getting mandatory in-classroom breakfast and changing the way they are ordering commodities — it's totally do-able.

Mikähän taho löytäisi ja laskisi ja uutisoisi paljonko maksaa "ideaalin" suomalaisen kouluruokailun toteuttaminen? Olisi vanhemmilla selvää tietoa mihin verrata kysyessään oman kuntansa panosta asiaan. Ja sitä paitsi, eiköhän Jamie Oliver:llakin olisi paljon opittavaa Suomen tavasta toteuttaa kouluruokailua! Kouluruoka on varmasti yksi osa suomalaisten koulumenestystä. 

Golden fork Award

Pääsin vierailemaan paikallisessa julkisessa koulussa (Austin, Texas). Käytävällä kulkiessani silmiini osui luokan oven vieressä ollut kunniakirja.

Luokka oli siis saanut kunniamaininnan hyvästä käytöksestä koulun ruokalassa. Tekstissä luki 

"Voices off when music is on & Voices soft when music is off

Lunch card & Walk quietly & talk quietly & Use Manners & Raise Hand & Clean table

Clean table (all wrappers, utensils, and food items)

Walk to dismissal & Sit in 1 or 2 straight lines & Wait quietly"

Kun ihmettelin tuota musiikki-juttua niin lapset sanoivat, että meidänkin koulussa soi nykyään lounastunnilla taustamusiikki. Se soi niin hiljaa, että peittyy helposti. Joten ruokailijoiden on helpompaa mitata itse volyymitasoa ja valvojat vetoavat siihen sanomalla etteivät kuule enää musiikkia, olkaapa hiljempaa.

Kerron tämän vaan kuulumisina täältä. Se kun ei ole vain lautasella, mikä vaikuttaa ruokahaluun.

Kiitospäivä 24.11.2011

Täällä Usassa vietetään torstaina 24.11.2011 kiitospäivää.

Ehdotan, että siellä Suomessakin vietettäisiin kiitospäivää silloin ja sanottaisiin KIITOS koulun keittiön henkilökunnalle.

Edes se kiitos.

Usassa, jossa erilaiset "customer/employee/neighbour/city worker Appreciation Day" ovat kansallisperinnettä, vietetään keväisin valtakunnallista "School Nutrition Employee"-viikkoa. Silloin järjestetään tapahtumia missä keittiöhenkilökunnan työtehtäviä ja työn merkitystä tuodaan esille oppilaille sekä vanhemmille. Lisäksi kouluruoka-järjestö ohjeistaa valmiilla kaavoilla ja kanavilla miten ja mitä kautta kehua oman koulunsa henkilökuntaa.

Kiitospäivään (eng. Thanksgiving) kuuluu kiitosten antamisen lisäksi olennaisesti ruoka ja yhdessä syöminen. Meidän pienellä koululla ei ole keittiötä vaan ruoka tulee yksityiseltä pitopalvelulta, pitseriasta lähetillä joka perjantai tai eväinä kotoa. Joten ei ole keittiöhenkilökuntaa ketä kiittää. Kiitospäivää ennen koulun vanhemmat kuitenkin tarjoavat nyyttärilounaan koulun opettajille ja henkilökunnalle "Teacher and staff Thanksgiving lunch". Muutama päivä ennen tapahtumaa koulun seinälle ilmestyy listat, missä voi ilmoittautua tuomaan kalkkunaa, salaattia, lisukkeita, jälkiruokaa, tavallista parempaa kahvia ja teetä jne. jne. Tapahtuma-aamuna vanhemmat jättävät tuomisensa keittiöön, jossa vapaaehtoiset asettavat ne tarjolle buffeepöytään taukotilaan ja kutsuvat henkilökuntaa lounas- ja kahvitauon aikaan syömään. Vapaaehtoiset myös tiskaavat tarjoiluastiat ja siivoavat paikat jälkeenpäin sekä pakkaavat ylijäävän ruoan jääkaappiin nautittavaksi vielä seuraavinakin päivinä. Hieman tässä "liikaa" hygieniasta tietävää hirvittää, mutta ainakin viime vuonna selvittiin ilman vatsatautiepidemiaa opettajien joukossa.

Keväällä on lisäksi vielä "Teacher and staff appreciation Day", missä vanhempaintoimikunta myy etukäteistilauksia kukista, jotka tapahtuma-aamuna lapset saavat noutaa vapaaehtoisilta vanhemmilta koulun aulassa ja viedä omille opettajilleen heille nimettyihin maljakoihin. Useat lapset ovat askarrelleet kukkiin kiinnitettäviä kortteja, joihin ovat kirjoittaneet kiitoksensa. Tapahtuma on rahankeräystä, mutta myös aidosti lasten puolelta kiitoksien välittämistä opettajilleen sekä kouluavustajille kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Ja henkilökunta arvostaa elettä. 

Minä jätän tähän yhden kanavan auki, missä voi käydä kehumassa koulunsa keittiöhenkilökuntaa.