Kouluruokailun tietävät kaikki Suomessa maksuttomaksi -tai ainakin kutsuvat sitä ilmaiseksi. Moni ei tiedä miten ainutlaatuista hyvin järjestetty maksuton kouluruokailu maailmalla on. Siitä kertova video saa (oikean henkilön jakamana) maailmanlaajuisesti parissa päivässä 700 000 katselua!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maailmalta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maailmalta. Näytä kaikki tekstit
2.6.13
WFP lehdistötiedote: Kouluruoan rooli on elintärkeä
Maailman ruokaohjelma (WFP) julkaisi maailman kouluruokailun tilaa arvioivan raportin toukokuussa 2013.
7.10.12
Kansainvälinen kouluruokakirja
Kouluruokablogosfäärissä kohistaa kirjasta "What's for lunch"? (Andrea Curtis). Esittelyjen mukaan kirja kertoo erilaisista kouluruokailusta niin kehitysmaissa, länsimaissa kuin Aasiassa. Mainintaa suomalaisesta kouluruokailusta en ole nähnyt.
3.10.12
Suomalaista kouluruokaa modernin taiteen museossa New York:ssa
MOMA New York:ssa tarjoaa suomalaista kouluruokaa kävijöilleen lokakuussa.
16.8.12
Meidän kouluruoasta maailmalle kerrottua
Kirjoitukseni suomalaisen kouluruokailun ajankohtaisista aiheista julkaistiin Yhdysvaltalainen kouluruokailun ammattilaisten School Nutrition Service-järjestön uutiskirjeessä.
14.7.12
Kesän kouluruokablogi-hitti
Kesän 2012 tarina skotlantilaisen koulutytön kouluruokablogista on näkynyt Suomessakin.
24.4.12
Farm to Fork - seminaari
Kasvisten lisääminen on monitahoinen ja yleismaailmallinen teema ravitsemuksessa. Yhdysvalloissa yksi kouluruokailun kasvisten käytön sekä nauttimisen edistämismenetelmistä on Farm to Fork-ohjelma kalifornialaisessa koulupiirissä.
18.4.12
Kouluruoka maailmalla
Näistä linkeistä löytää tietoa millaista, miksi ja miten kouluruokaa muissa maissa syödään
29.2.12
Kouluruokakeskusteluita Suomessa ja Usassa
Kouluruokaa koskevien tutkimustulosten lisäksi seuraan ajankohtaista mutu-tietoon perustuvaa keskustelua.
16.12.11
Lähettäkää kuvia koulu-joulu-lounaasta!
Blogini on saanut paljon käyntejä ulkomailta* viime viikon aikana vieraskirjoitukseni saaman huomion vuoksi. Ko. vieraskirjoituksen kommenteissa toivottiin tietoa millaista ruokaa Suomen kouluissa nykyään tarjotaan.
Joten nyt olisi tilaisuus mainostaa kansainvälisesti oman koulun jouluruokaa, joka varmaan on maailmalla harvinainen niin käytäntönä kuin ruokalajeiltaan.
LÄHETÄ kuvia kouluruokatietopankki@gmail.com. Mukaan tiedot koulusta ja ruokailijoiden määrästä. Sekä tiedot tarjottavasta (kääntelen niitä englanniksi, mutta jos tiedät jo / tarjolla on jotain ei-perinteistä, niin valmis käännös otetaan toki vastaan)
Julkaisen kuvia blogissani ilahduttamaan ulkomaan lukijoita sekä toivottavasti myös herättämään uteliaisuutta ja kiinnostusta suomalaista kouluruokailukäyntöä kohtaan.
Rauhaisaa ja maistuvaa joulun aikaa!
*Joulukuussa (16.12. mennessä) vierailijoita on ollut:
| |||
| |||
| |||
| |||
| |||
| |||
| |||
| |||
| |||
|
8.12.11
Guest blogger: Finnish School Lunches
Fed Up With Lunch- blogin pitäjä pyysi minulta vieraskirjoitusta suomalaisesta kouluruoasta lähetettyäni hänelle lyhyen esittelyviestin aiheesta sekä itsestäni. Teksti ilmestyi 7.12.2011.
21.11.11
Fed Up With Lunch
Fed Up With Lunch on blogi, joka muodostui kun chicagolainen erityisopettaja päätti tammikuussa 2010 anonyymisti raportoida mitä hänen oppilaansa saivat koulussa lounaaksi. Vuoden ajan opettaja osti, valokuvasi ja söi joka päivä koululounaan ja kirjoitti kokemuksestaan blogiin.
Hänen tekonsa herätti arvostetun ravitsemuspolitiikkaan keskittyvän bloggaajan Marion Nestlen huomion ja blogi tuli pian tunnetuksi laajalle yleisölle. Lokakuussa 2011 Mrs Q:na esiintynyt opettaja julkaisi kirjan "Fed up with Lunch" paljastaen samalla oikean henkilöllisyytensä. Kirja ei ole koottu blogipostaus vaan valoittaa kirjoittajan tuntemuksia kirjoitusten takaa sekä ajatuksia koulun mahdollisuuksista edistää oppilaidensa hyvinvointia.
Projetinsa aikana opettaja havahtui huomaamaan miten lyhyt ruokatunti vaikutti sekä tarjottavaan ruokaan että lasten tarjoittimelta syömiin aterian osaisiin. Lapsiystävälliset ruoat muokattiin nopeasti ja usein sormin syötäviksi, esim. peruna muokkaantui uppopaistetuiksi kroketeiksi (tater tots). Vaikka tarjottimella olisi omena, sitä ei kerkeisi syödä lyhyen ruokatunnin aikana eikä sitä saanut myöskään ottaa mukaan evääksi. Hätkähdyttävimpänä tulee ehkä tieto ettei hänen koulussaan ole välitunteja ollenkaan. Erityisopettajana hänen oppilaansa ovat usein juuri niitä joilla on keskittymisvaikeuksia luokassa. Kirjassa hän käsittelee tietojaan liikkumattomuuden vaikutuksesta oppilaisiinsa, sillä ruokapainotus ja halu pysyä tuntemattomana sai hänet olemaan käsittelemättä aihetta blogissa. Kappaleen nimi olikin "Baby carrots can't go outside to play".
Kirjalla (Thank you my Chicagoan friend JR for giving this book as food for my thoughts) tai 'Fed Up with Lunch'- blogilla ei ole paljonkaan annettavaa suomalaiselle kouluruoalle. Suomalaista kouluruokaa ei ole edes mainittu koko kirjassa muutaman ulkomaan viitteen joukossa. Suomalaisesta kouluruokailusta tuntee tuntemattomuudesta huolimatta ylpeyttä kun katsoo opettajan ottamia valokuvia, lukiessa kananugetteja olleen 133 kpl vuodessa tai lukiessa kuvauksia "kahden suhde yhteen maapähkinävoi-
Kirjasta voi kuitenkin imeä muutaman sanoman suomalaiselle kouluruokailukokonaisuudelle: Itse syömiselle tulee varata aikaa kiinnittämällä huomiota kuinka paljon aikaa ruokatunnista menee jonottamiseen ennen kuin oppilas pääsee syömään. Toinen sanoma on rivien välissä kirjan lopussa "Mrs. Q's guide to quiet revolution" -osiossa, missä hän antaa vinkkejä miten vanhemmat, alakoululaiset ja yläkoululaiset, opettajat, kokit ja ravitsemustieteilijät voivat aloittaa muutoksen omassa kouluruokailussaan. Mrs Q kehottaa vaikuttamaan perehtymällä itse ongelmakohtiin ja esittämällä ratkaisuvaihtoehtoja. Koska kouluruokailu on hyvin monimutkainen kokonaisuus, on parempi hakea tukea sekä näkökulmaa ratkaisuun toisista kouluruokailuun muutosta hakevista. Suomessa ei tarvitse torjua suklaamaitoa tai sokerista jogurttihyytelöä kouluruokailusta, mutta yhtälailla Suomessa kuin Usassakin kouluruokailu hyötyisi monipuolisemmasta ja runsaammasta kasvistarjoilusta. Sen toteutuminen voisi saada vauhtia vanhemmista Suomessa?
Yhden kappaleen väliotsikkona on:
What is patriotism but the love of the food one ate as a child? -Lin Yutang
Vapaasti käännettynä: "Kouluruoalla on mahdollisuus luoda uskollisuutta kotimaista ruoantuotantoa kohtaan". Texas:ssa kasvanut vesimeloni on toki herkullisinta vesimelonia, mitä olen koskaan saanut, mutta kyllä silti kaipaan Keski-Suomen mustikkametsästä suoraan suuhun poimittuja makuja.
Jutun ulkopuolelta kerrottakoon, että olen itse käynyt vuosikymmeniä sitten usalaista "high school":a (=lukioikäisille) vuoden verran. Myös silloin aivan joka ikinen päivä ruokana oli hampurilainen ja ranskalaiset kirjan blogikuvien kaltaisen päivän erikoisen lisäksi. Siinä vaiheessa jo 10 vuotta suomalaista kouluruokaa syöneenä, en kelpuuttanut lounasta koskaan koululta vaan toin isäntäperheestäni lounaan mukanani. Thank You ER&RR for giving me then oppoturnity to deeper understand school lunch now!
20.11.11
Ranskan kouluruokailusta faktatietoja
MTV3:n nettisivut kertoivat 28.10.2011 Ranskan hallituksen vaikeuttavan kasvissyöjien koululounaan saantia. Uutinen perustui The Guardian-lehden uutiseen ja koski 3.10.2011 voimaan tullutta lakia, joka määrittelee miten paljon proteiinia, rautaa, kalsiumia ja tuoreita hedelmiä koululaisen tulee saada lounaalla. (Koululounaan ravintoainesuositus peruskouluun: 11 g hyvälaatuista proteiinia, 220 mg kalsiumia, 2.8 mg rautaa, hedelmien suositusta en näe, mutta välipalahedelmä hankkeesta löytyy tietoa tästä) (vrt. Suomessa Kouluruokasuosituksissa s. 7: 15% proteiinia, s. 9 "lihaa, makkaraa, muita lihavalmisteita ja juustoa / voidaan korvata kalalla, kananmunalla ja/tai palkokasveilla").
Laki ei siis suoraan kiellä kasvisateriaa, mutta määräämällä eläinperäistä proteiinia joka aterialle, se vaikeuttaa vain kasviksista koostuvan aterian täysipainoista tarjoamista rikkomatta lakia.
Ranskalaisia kouluruokasuosituksia yleisesti löytyy täältä (Elokuu 2011). Epävirallinen google-käännös täältä. Muutamia eroja suomen kouluruokailuun:
Ensinnä vähän yleisesti: löysin Ranskan kouluhallituksen laatiman tutkimuksen kouluruokailusta yleensä. (Bulletin Officiel du Ministère de l'Education Nationale et du Ministère de la Recherche - Le B.O. en ligne - restauration scolaire)- tekstia loytyy sivukaupalla.
Kouluruokailua ajatellen kiinnostavinta on keskipäiväruokailun koostumus: alkupala ( raakaraasteet, keitetyt vihannekset, leikkeleet...), pääruoka ( kala, liha, kananmuna ja niista koostuvat ruuat), vihannekset ( vihreät vihannekset, kuivat vihannekset, pavut, linssit jne...), juustot, jugurtit tai muut maitovalmisteet, jälkiruoka ( tuoreet hedelmat kokonaisina tai salaatissa, kuivat hedelmat sokeriliemessa, leivonnaiset, jaatelo, mehujaatelo) ja sitten tietenkin leipä ja ainoana juomana vesi. Täälla aletaan hävittää kouluista kaikki soodajuomia sisältävät automaatit .
Laki ei siis suoraan kiellä kasvisateriaa, mutta määräämällä eläinperäistä proteiinia joka aterialle, se vaikeuttaa vain kasviksista koostuvan aterian täysipainoista tarjoamista rikkomatta lakia.
Ranskalaisia kouluruokasuosituksia yleisesti löytyy täältä (Elokuu 2011). Epävirallinen google-käännös täältä. Muutamia eroja suomen kouluruokailuun:
- 20% of total energy in the morning, 40% lunch, 10% and 30% four hours in the evening. (Suomessa koululounaan tulee kattaa 1/3 ravintoaineiden tarpeesta)
- No meal is held at the school. Consumption of food by the students during recess are the choice of parents. It is their responsibility to ensure maintaining a balanced diet...
- Consultation with professional dietetic or nutrition is desirable.
- It is difficult to predict specific menus for students whose health status requires a special diet. The family ensures full responsibility for the provision of meals, packaging and transportation.
- The meal is an opportunity for students to relax and communicate. It must also be a special time of discovery and pleasure.
- Nutrition education in schools must be connected to society and reflect the diversity of models in different cultures. The taste is learned, educates, acquired over time.
Ensinnä vähän yleisesti: löysin Ranskan kouluhallituksen laatiman tutkimuksen kouluruokailusta yleensä. (Bulletin Officiel du Ministère de l'Education Nationale et du Ministère de la Recherche - Le B.O. en ligne - restauration scolaire)- tekstia loytyy sivukaupalla.
Kouluruokailua ajatellen kiinnostavinta on keskipäiväruokailun koostumus: alkupala ( raakaraasteet, keitetyt vihannekset, leikkeleet...), pääruoka ( kala, liha, kananmuna ja niista koostuvat ruuat), vihannekset ( vihreät vihannekset, kuivat vihannekset, pavut, linssit jne...), juustot, jugurtit tai muut maitovalmisteet, jälkiruoka ( tuoreet hedelmat kokonaisina tai salaatissa, kuivat hedelmat sokeriliemessa, leivonnaiset, jaatelo, mehujaatelo) ja sitten tietenkin leipä ja ainoana juomana vesi. Täälla aletaan hävittää kouluista kaikki soodajuomia sisältävät automaatit .
Tavoitteena vuodelle 2012: 20% luomutuotteita kaikista elintarvikkeista kouluruokailussa - tällä hetkellä 0,5% - ja ajoittain 45% eri teemaviikkojen yhteydessä
Sitten vähän tilastoja: ( 1400 oppilasta, joista 600 ala-asteella)
- maku: 30% ala-asteen oppilaista - ruoka ei hyvää, lapset suosivat paikan päällä valmistettuja aterioita
- kylläisyys: 30% ala-asteella olevista syö vain puolet annoksesta tai vähemman; 28% viela nälkä pöydästä poistuessa
- suosituimmat: 52% pitää ranskalaisista perunoista ; noin 9% vihanneksista; 30% haluaa pizzaa eturuokana ja leivoksia jälkiruokana.
- melu:90% lapsista valittaa kouluruokalan melutasoa.
- hinta: 2,70 euroa keskimäärin per ateria ja tämäkin on 3/4 vanhemmista liian korkea, ja yleisesti ottaen 55% pitää ruuan hintaa liian korkeana
- laatu: 53% vanhemmista pitää kouluruokia hyvänlaatuisina, mutta heidän mielestään huonolaatuinenkin kouluruokailu voittaa fast food aterian
-Yleisena toivomuksena on vahentaa rasvoja ja liian makeita jalkiruokia, erityisesti leivonnaisia, seka kehittaa ja suosia hedelmasoseita, smoothies, milkshakes.
Omakohtaista kokemustani kouluruokailusta Ranskassa löytyy täältä.
Löysin juuri (huhtikuu 2012) aivan ihanan blogin, joka on Ranskaan päätyneen amerikkalaisen äidin kirjoittama ja käsittelee mm. kouluruokailua Ranskassa: Keren le Billon. Hän on juuri julkaissut kirjan "French Kids Eat Everything: How Our Family Moved to France, Cured Picky Eating, Banned Snacking, and Discovered 10 Simple Rules for Raising Happy, Healthy Eaters"
19.11.11
28.11.2011 Jamie Oliver ja kouluruokamuutos Usassa, hakisitko oppia Suomesta?
Päivitetty 28.11.2011
Jamie Oliver on puhunut ja toiminut (!) jo pitkään kouluruoan parantamisen puolesta. Englannissa jo vuodesta 2004 ja siellä hänen tuomaa muutosta arvostetaan: Jamie Oliver's school dinners shown to have improved academic results (Guardian.co.uk 25.3.2010) Tuoreempi kouluruoka parantaa oppimistuloksia Britanniassa (Ruokatieto 19.4.2010). Yllättävää onkin lukea marraskuussa 2011, että joissain kouluissa ollaan palaamassa epäterveellisempiin vaihtoehtoihin (BBC News 25.11.2011 Thanks HS for the link)
Nyt hän on siirtynyt Usaan Food Revolution kampanjallaan, johon kuuluu myös tv-ohjelma. Kampanjan sivustolta löytyy mm. työkaluja malliksi miten vanhemmat voivat muuttaa kouluruokailua esimerkiksi kouluruokailun auditointiopas: "Before you can make any changes in the future, you need to find out what’s being offered now. Once completed, this survey will show how the system really works in your child’s school." Huom. Suomen Sydänliitto ry:n laatima suomalainen versio löytyy tästä.
Ajankohtaista kansalaisaktivismia löytyy myös. "TEXT to Tell Congress: Protect Kids, Not Pizza & Fries" liittyen marraskuu 2011 kohuun, missä kongressi hylkäsi pitsan ja perunavalmisteiden tarjoamista koululounaaksi rajoittavan lakialoitteen.
Jos pitsakasvis ei tunnu tutulta suomalaisessa kouluruokaympäristössä niin lisää perspektiiviä löytyy "The Best and The Worst school lunch photo wall" sivulta. Huomaa miten sisällöstä riippumatta suurin osa aterioista tarjotaan kertakäyttöastioista.
Kaikki eivät kuitenkaan ole innoissaan Food Revolution kampanjasta. Usalainen Kouluruoka-järjestö (SNA) uusioi aiheesta omilla sivuillaan: "... SNA will promote its own School Food Revolution, featuring the many positive things already happening in school cafeterias nationwide." sekä "Members are encouraged to direct parents and the media towww.TrayTalk.org for more information on healthy school meals."
Oliver kertoo itse haastattelussa 6.6.2011 pitäneensä haasteesta L.A.:ssa: "What do you say to school boards who respond that they’d like to serve less processed food, but it’s much more economical? I say that's (bull). We've consulted with every school-food change expert across the country who has shown us how to make the numbers work. Some districts may face one-time capital investments for equipment and training for the cooks, but then once all of the systems are in place - including getting mandatory in-classroom breakfast and changing the way they are ordering commodities — it's totally do-able.
Mikähän taho löytäisi ja laskisi ja uutisoisi paljonko maksaa "ideaalin" suomalaisen kouluruokailun toteuttaminen?
Jamie Oliver on puhunut ja toiminut (!) jo pitkään kouluruoan parantamisen puolesta. Englannissa jo vuodesta 2004 ja siellä hänen tuomaa muutosta arvostetaan: Jamie Oliver's school dinners shown to have improved academic results (Guardian.co.uk 25.3.2010) Tuoreempi kouluruoka parantaa oppimistuloksia Britanniassa (Ruokatieto 19.4.2010). Yllättävää onkin lukea marraskuussa 2011, että joissain kouluissa ollaan palaamassa epäterveellisempiin vaihtoehtoihin (BBC News 25.11.2011 Thanks HS for the link)
Nyt hän on siirtynyt Usaan Food Revolution kampanjallaan, johon kuuluu myös tv-ohjelma. Kampanjan sivustolta löytyy mm. työkaluja malliksi miten vanhemmat voivat muuttaa kouluruokailua esimerkiksi kouluruokailun auditointiopas: "Before you can make any changes in the future, you need to find out what’s being offered now. Once completed, this survey will show how the system really works in your child’s school." Huom. Suomen Sydänliitto ry:n laatima suomalainen versio löytyy tästä.
Ajankohtaista kansalaisaktivismia löytyy myös. "TEXT to Tell Congress: Protect Kids, Not Pizza & Fries" liittyen marraskuu 2011 kohuun, missä kongressi hylkäsi pitsan ja perunavalmisteiden tarjoamista koululounaaksi rajoittavan lakialoitteen.
Jos pitsakasvis ei tunnu tutulta suomalaisessa kouluruokaympäristössä niin lisää perspektiiviä löytyy "The Best and The Worst school lunch photo wall" sivulta. Huomaa miten sisällöstä riippumatta suurin osa aterioista tarjotaan kertakäyttöastioista.
Kaikki eivät kuitenkaan ole innoissaan Food Revolution kampanjasta. Usalainen Kouluruoka-järjestö (SNA) uusioi aiheesta omilla sivuillaan: "... SNA will promote its own School Food Revolution, featuring the many positive things already happening in school cafeterias nationwide." sekä "Members are encouraged to direct parents and the media towww.TrayTalk.org for more information on healthy school meals."
Oliver kertoo itse haastattelussa 6.6.2011 pitäneensä haasteesta L.A.:ssa: "What do you say to school boards who respond that they’d like to serve less processed food, but it’s much more economical? I say that's (bull). We've consulted with every school-food change expert across the country who has shown us how to make the numbers work. Some districts may face one-time capital investments for equipment and training for the cooks, but then once all of the systems are in place - including getting mandatory in-classroom breakfast and changing the way they are ordering commodities — it's totally do-able.
Mikähän taho löytäisi ja laskisi ja uutisoisi paljonko maksaa "ideaalin" suomalaisen kouluruokailun toteuttaminen?
14.11.11
10.1.2012 Opettaja vaikuttaa kouluruokailuun
Päivitetty 10.1.2012 erään opettajan kuvauksella omista entisistä ja nykyisistä kouluruokakokemuksista sekä 4.12.2011 miten suomalaisten opettajien ruokailua oppilaidensa kanssa mainostetaan maailmalla
Pro peruskoulu-blogin pitäjä, eli opettaja vantaalta, on aloittanut kouluruokasarjan kirjoituksissaan. Olen seurannut oman kirjoitteluni alusta lähtien hänen kommenttejaan, koska ne ovat tuoneet aikuisten näkemystä kouluruokailun laadusta. Lisäksi olen pitänyt siitä, että kouluruokailu on sidottu osaksi laajempaa yhteiskunnan toimintaa. Vaikka en täysin ja aina ole opettajan kanssa samaa mieltä kouluruokailun huonon laadun syistä tai yhteyksistä yhteiskuntaan, niin silti arvostan mielipiteen esille tuomista ja kouluruokailuaiheen esittelyä ja keskustelun herättämistä laajemmin kuin "kouluruoka on pahaa" kommentilla.
Kouluruokasarjan motiiviksi opettaja esittää haluavansa näyttää vanhemmille millaista kouluruokaa Suomen kouluissa tarjoillaan. Hän haluaa kumota muistot tillipihveistä ja punajuurivatkuleista. Hän tekee sitä erittäin kiitettävästi ja samalla kommentoiden monia ajankohtaisia kouluruokailuaiheita lautasen ulkopuolelta. Minun aikani ei riitä vastata hänelle eikä hänen aikansa varmaankaan riitä vastata ihan kaikille, mutta tässä olisi kouluruokailusta vastaaville (niin Vantaalla kuin muuallakin) kanava oikaista yleisimpiä virhekäsityksiä ja esitellä kouluruokailun mahdollisuuksia laajalle yleisölle. Suosittelen menemään mukaan keskusteluun. Esimerkiksi ma 14.11.2011 aiheesta miksi lapsilla on tunne ruoan loppumisesta kesken...
En tiedä onko tämä opettaja tietoinen (nyt on) yhden usalaisen opettajan blogista nimeltä "Fed up with Lunch". Opettaja söi, kuvasi ja bloggasi nimettömänä vuoden ajan kaikki kouluruokalassa tarjotut ateriat. Hänen blogistaan nousi yksi usalaisen kouluruokailun uudistuksen haara vanhempien herättyä todella huomaamaan millaista ruokaa heidän lapsilleen tarjotaan kouluaikana.
Toivon, että Pro peruskoulu-blogin kirjoitukset herättävät Suomessa vanhempia huomaamaan nimenomaan kouluruokailun hyvät puolet tällä hetkellä, mutta myös mahdollisuudet tulevaisuudessa vaikuttaa esim. ympäristöön. Suomessa ollaan kuitenkin hyvin erilaisella reitillä kouluruokailussa Usaan verrattuna. Meillä on jo Kouluruokasuositukset, joiden perusteella kouluruokailua voi arvioida. Arviointia ei vielä tehdä valtakunnallisesti, mutta ehkäpä opetusministeri valoittaa aikataulusta Tv-keskustelussa ti 15.11.2011 (ei valoittanut). Sitä ennen aktiivinen vanhempi voi tarttua toimeen ja tarkistaa asian oman koulunsa kohdalla ja tuoda epäkohdat tietoon, muistaen epäkohtien korjausmahdollisuuksien olevan useimmiten keittiön ulkopuolella. Kouluruokailu on kuntien vastuulla ja usein kouluruokailu on ostopalvelua. Kouluruokailijat tarvitsevat ruokarauhaa syödäkseen, joten joukkohysterian ruokkiminen olkoon kiellettyä.
Toinen hyvin suuri ero on, että ainakin tämä opettaja ruokailee koululaistensa kanssa. Myös joulukuussa 2011 ilmestynyt kanadalainen dokumentti suomalaisesta opetussysteemistä huomioi opettajien ruokailun eikä sivuuta kouluruokailua vain mainostamalla sen erikoisuutena ilmaisuutta. Tampereella opettajat eivät ruokaile, joten näin olemme saaneet nähdä opettajien merkityksen kouluruokailulle uutisten kertoessa häiriköinnin ja sottaamisen lisääntyneen valvojien puuttuessa. Opettajilla viihtyvyyskysymyksen lisäksi suuri vaikutusmahdollisuus pitää oppilaat pöydässä ja esimerkkinsä lisäksi houkutella oppilaat toteuttelemaan uusiin makukokemuksiin. Olisi siis mielenkiintoista jos joku oikeaa käytännön kokemusta omaava kirjoittaisi jossain opettajien kokemuksista ruokakasvatuksessa. Kiinnostaisi tietää millä eväillä he sitä tekevät. Toki maalaisjärkikin riittää, mutta kotiäitikokemuksella paljastan teoriatiedon auttavan paljon kun pöydässä kuuluu "yök". Veikkaan et tarvitaan paljon teoriatietoa selviytymään kymmenestä "yök"-huudosta kerralla... Itse pystyin vain riipaisemaan aihetta ruokakasvatuksesta koulussa.
Erään opettajan kokemuksia omista kouluaikaisista sekä nykyisistä opettajan asemassa syödyistä kouluaterioista voi lukea Ässän käkenä-blogin kirjoituksesta Euron lounas: mäkkäriä vai näkkäriä? "Vähiten ilahtunut olen kouluruokailussa pyttipannusta ja vyötärömakkarasta. Lienee sanomattakin selvää, että varsinkin pyttipannu on oppilaiden suuressa suosiossa. No, maailmamme eivät aina kohtaa, vaikkei siihen ole kai tarvettakaan. En minä ainakaan olisi yläkouluiässä halunnut samaistua vaikkapa kuusikymmenvuotiaaseen historianopettajaan."
Hiireni tavoitti uutisen Tampereen opettajien paluusta ruokapöytään rauhoittamaan kouluruokailua. Mutta toki kouluruokailun menestykseen vaikuttaa myös mitä lautasen päälle tulee. Joten seuratkaapa Pro peruskoulu blogin kuvia ja käykää kannustamassa sekä levittäkää sanomaa miten hyvää kouluruoka jo on. Ja ottakaa osaa keskusteluun miten sitä voisi vieläkin parantaa. Olemme maailmanlaajuisesti edelläkävijöitä kouluruokailussa, miksei siis myös sen kehittämisessä ja sitomisessa osaksi yhteiskunnan laajempaakin toimintaa. Usassa on kyllä kova kiri menossa...
Pro peruskoulu-blogin pitäjä, eli opettaja vantaalta, on aloittanut kouluruokasarjan kirjoituksissaan. Olen seurannut oman kirjoitteluni alusta lähtien hänen kommenttejaan, koska ne ovat tuoneet aikuisten näkemystä kouluruokailun laadusta. Lisäksi olen pitänyt siitä, että kouluruokailu on sidottu osaksi laajempaa yhteiskunnan toimintaa. Vaikka en täysin ja aina ole opettajan kanssa samaa mieltä kouluruokailun huonon laadun syistä tai yhteyksistä yhteiskuntaan, niin silti arvostan mielipiteen esille tuomista ja kouluruokailuaiheen esittelyä ja keskustelun herättämistä laajemmin kuin "kouluruoka on pahaa" kommentilla.
Kouluruokasarjan motiiviksi opettaja esittää haluavansa näyttää vanhemmille millaista kouluruokaa Suomen kouluissa tarjoillaan. Hän haluaa kumota muistot tillipihveistä ja punajuurivatkuleista. Hän tekee sitä erittäin kiitettävästi ja samalla kommentoiden monia ajankohtaisia kouluruokailuaiheita lautasen ulkopuolelta. Minun aikani ei riitä vastata hänelle eikä hänen aikansa varmaankaan riitä vastata ihan kaikille, mutta tässä olisi kouluruokailusta vastaaville (niin Vantaalla kuin muuallakin) kanava oikaista yleisimpiä virhekäsityksiä ja esitellä kouluruokailun mahdollisuuksia laajalle yleisölle. Suosittelen menemään mukaan keskusteluun. Esimerkiksi ma 14.11.2011 aiheesta miksi lapsilla on tunne ruoan loppumisesta kesken...
En tiedä onko tämä opettaja tietoinen (nyt on) yhden usalaisen opettajan blogista nimeltä "Fed up with Lunch". Opettaja söi, kuvasi ja bloggasi nimettömänä vuoden ajan kaikki kouluruokalassa tarjotut ateriat. Hänen blogistaan nousi yksi usalaisen kouluruokailun uudistuksen haara vanhempien herättyä todella huomaamaan millaista ruokaa heidän lapsilleen tarjotaan kouluaikana.
Toivon, että Pro peruskoulu-blogin kirjoitukset herättävät Suomessa vanhempia huomaamaan nimenomaan kouluruokailun hyvät puolet tällä hetkellä, mutta myös mahdollisuudet tulevaisuudessa vaikuttaa esim. ympäristöön. Suomessa ollaan kuitenkin hyvin erilaisella reitillä kouluruokailussa Usaan verrattuna. Meillä on jo Kouluruokasuositukset, joiden perusteella kouluruokailua voi arvioida. Arviointia ei vielä tehdä valtakunnallisesti, mutta ehkäpä opetusministeri valoittaa aikataulusta Tv-keskustelussa ti 15.11.2011 (ei valoittanut). Sitä ennen aktiivinen vanhempi voi tarttua toimeen ja tarkistaa asian oman koulunsa kohdalla ja tuoda epäkohdat tietoon, muistaen epäkohtien korjausmahdollisuuksien olevan useimmiten keittiön ulkopuolella. Kouluruokailu on kuntien vastuulla ja usein kouluruokailu on ostopalvelua. Kouluruokailijat tarvitsevat ruokarauhaa syödäkseen, joten joukkohysterian ruokkiminen olkoon kiellettyä.
Toinen hyvin suuri ero on, että ainakin tämä opettaja ruokailee koululaistensa kanssa. Myös joulukuussa 2011 ilmestynyt kanadalainen dokumentti suomalaisesta opetussysteemistä huomioi opettajien ruokailun eikä sivuuta kouluruokailua vain mainostamalla sen erikoisuutena ilmaisuutta. Tampereella opettajat eivät ruokaile, joten näin olemme saaneet nähdä opettajien merkityksen kouluruokailulle uutisten kertoessa häiriköinnin ja sottaamisen lisääntyneen valvojien puuttuessa. Opettajilla viihtyvyyskysymyksen lisäksi suuri vaikutusmahdollisuus pitää oppilaat pöydässä ja esimerkkinsä lisäksi houkutella oppilaat toteuttelemaan uusiin makukokemuksiin. Olisi siis mielenkiintoista jos joku oikeaa käytännön kokemusta omaava kirjoittaisi jossain opettajien kokemuksista ruokakasvatuksessa. Kiinnostaisi tietää millä eväillä he sitä tekevät. Toki maalaisjärkikin riittää, mutta kotiäitikokemuksella paljastan teoriatiedon auttavan paljon kun pöydässä kuuluu "yök". Veikkaan et tarvitaan paljon teoriatietoa selviytymään kymmenestä "yök"-huudosta kerralla... Itse pystyin vain riipaisemaan aihetta ruokakasvatuksesta koulussa.
Erään opettajan kokemuksia omista kouluaikaisista sekä nykyisistä opettajan asemassa syödyistä kouluaterioista voi lukea Ässän käkenä-blogin kirjoituksesta Euron lounas: mäkkäriä vai näkkäriä? "Vähiten ilahtunut olen kouluruokailussa pyttipannusta ja vyötärömakkarasta. Lienee sanomattakin selvää, että varsinkin pyttipannu on oppilaiden suuressa suosiossa. No, maailmamme eivät aina kohtaa, vaikkei siihen ole kai tarvettakaan. En minä ainakaan olisi yläkouluiässä halunnut samaistua vaikkapa kuusikymmenvuotiaaseen historianopettajaan."
Hiireni tavoitti uutisen Tampereen opettajien paluusta ruokapöytään rauhoittamaan kouluruokailua. Mutta toki kouluruokailun menestykseen vaikuttaa myös mitä lautasen päälle tulee. Joten seuratkaapa Pro peruskoulu blogin kuvia ja käykää kannustamassa sekä levittäkää sanomaa miten hyvää kouluruoka jo on. Ja ottakaa osaa keskusteluun miten sitä voisi vieläkin parantaa. Olemme maailmanlaajuisesti edelläkävijöitä kouluruokailussa, miksei siis myös sen kehittämisessä ja sitomisessa osaksi yhteiskunnan laajempaakin toimintaa. Usassa on kyllä kova kiri menossa...
27.10.11
Kouluruoka on yksi osa suomalaisten koulumenestystä
Suomalaista koulumenestystä vientituotteena maailmalle levittävät uskovat tasa-arvoisen kouluruoan olevan yksi osa suomalaisten koulumenestystä eri maiden välisessä vertailussa. Tämä hieno sanoma esitettiin YLE:n Aamu-tv:n koosteessa kouluruokailuaiheesta.
Kooste alkaa vierailulla Washingtonissa, missä pohjoismaista kouluruokaa tarjoiltiin paikallisille koululaisille 125 julkisessa koulussa.
Ritva Koukku-Ronde, Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs, oli mukana YLE:n kuvaamassa kohteessa mainostamassa mitä Suomella on annettavaa usalaisten tavoitteeseen kouluruoan kautta parantaa lasten terveyttä. Mikko Kosonen, Suomen Washingtonin lähetystön keittiömestari ehdotti usalaiseen kouluruokailuun enemmän ja monipuolisemmin kalaa, marjoja ja jopa sieniä sekä pelkästään kasviksista koostuvaa ateriaa säännöllisesti. Tosin oli itsekin epäileväinen sienten menestyksestä.
Raili Koroma, Suomen Gastronomien seuran puheenjohtaja, muistutti studio-osuudessa kouluruoan olevan sosiaalinen innovaatio ja toteutettu ensimmäisenä maailmassa Suomessa. Suomalainen kouluruoka sisältäen riittävät ravintoaineet ja oikein koulupäivän rytmitettynä sekä tapakasvatuksella lisättynä tulisi nostaa opintomenestyksen rinnalle vientituotteeksi Opetushallituksen ja Finpro toimesta. Ja antaakseen parhaan hyödyn käyttäjilleen, tämä innovaatio olisi kuitenkin hyvä sopeuttaa toteutettavaksi kunkin maan tavalla.
Raili Koroma jatkoi hienosti mitä haasteita suomalaisella kouluruoalla on kotonaan: Tiivistetysti hänenkin sanomansa oli, että kouluruualta puuttuu arvostus. Tarjotusta kolmasosan päivittäisen ravinnontarpeen täytteestä käytetään noin viidennes, Koroman tuntuman mukaan jopa vähemmänkin. Osa syy on koulun tavoissa tarjota ateria sopimattomaan aikaan, mutta enemmänkin syytä syömättömyyteen on syntyneessä joukkohysteriassa.
Koroma esittää, että valitukset huonosta kouluruoasta tulisi huomioida ja käsitellä kotona. Mutta sillä ajatuksella, että on olemassa perinteinen rakennettu malli missä kouluruoasta kuuluu valittaa. Vanhemmille ei tuskin silti lasten kautta muodostu todellista kuvaa kouluruoasta ja siten arvostuksen noidankehä pyörii kouluruokaa vastaan. Muutoksen saamiseen tarvitaan yhteistyötä vanhempien kanssa opettajilta ja kouluruoan valmistajilta.
YLE ottaa hienosti esille kouluruoan ympäriltä laajemman kuvion eli kuntien taloudelliset säästöt kouluruoassa. Koroma tiesi kertoa kouluruoan tuottajien ammattiylpeyden olevan nousussa ja näki sen sitä kautta luovan tietä kouluruoan arvostukselle.
Kritisoin keskustelussa mielikuvaa mikä jää puheesta koulujen omien versus isojen keittiöiden tasosta kouluruoan laatuun vaikuttavana tekijänä. Tosin arvokeskusteluna loppupainotus lähiruoan käytöstä ansaitsi saada tältä aiheelta aikaa itselleen.
LISÄÄ tälläistä kouluruokailuaiheen käsittelyä ja ottaen mukaan itse koululaiset, niin uskon arvostuksen lähtevän nousuun. Kouluruokailu on julkisesti rahoitettua. Luulisi siis olevan paljon tahoja, joita kiinnostaisi edistää panostuksen täysimääräistä täyttymistä muokkaamalla kouluruokailusta olevaa mielipidettä. Nälkäinen lapsi ei opi. Tasa-arvoinen kouluruoka on varmasti yksi osa koulumenestystä.
Tasa-arvoisen kouluruokailun kannattajat ja aiheesta kommentoijat voivat jättää talletuksen tämän tekstin kommentointikenttään. Säilyköön ne siellä luettavaksi heille, joilla on hetki ja mahdollisuus tehdä konkreettisia muutoksia oman lapsensa tai kuntansa kouluruokailussa mm. kunnallisvaaleissa 28.10.2012.
Kooste alkaa vierailulla Washingtonissa, missä pohjoismaista kouluruokaa tarjoiltiin paikallisille koululaisille 125 julkisessa koulussa.
Ritva Koukku-Ronde, Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs, oli mukana YLE:n kuvaamassa kohteessa mainostamassa mitä Suomella on annettavaa usalaisten tavoitteeseen kouluruoan kautta parantaa lasten terveyttä. Mikko Kosonen, Suomen Washingtonin lähetystön keittiömestari ehdotti usalaiseen kouluruokailuun enemmän ja monipuolisemmin kalaa, marjoja ja jopa sieniä sekä pelkästään kasviksista koostuvaa ateriaa säännöllisesti. Tosin oli itsekin epäileväinen sienten menestyksestä.
Raili Koroma, Suomen Gastronomien seuran puheenjohtaja, muistutti studio-osuudessa kouluruoan olevan sosiaalinen innovaatio ja toteutettu ensimmäisenä maailmassa Suomessa. Suomalainen kouluruoka sisältäen riittävät ravintoaineet ja oikein koulupäivän rytmitettynä sekä tapakasvatuksella lisättynä tulisi nostaa opintomenestyksen rinnalle vientituotteeksi Opetushallituksen ja Finpro toimesta. Ja antaakseen parhaan hyödyn käyttäjilleen, tämä innovaatio olisi kuitenkin hyvä sopeuttaa toteutettavaksi kunkin maan tavalla.
Raili Koroma jatkoi hienosti mitä haasteita suomalaisella kouluruoalla on kotonaan: Tiivistetysti hänenkin sanomansa oli, että kouluruualta puuttuu arvostus. Tarjotusta kolmasosan päivittäisen ravinnontarpeen täytteestä käytetään noin viidennes, Koroman tuntuman mukaan jopa vähemmänkin. Osa syy on koulun tavoissa tarjota ateria sopimattomaan aikaan, mutta enemmänkin syytä syömättömyyteen on syntyneessä joukkohysteriassa.
Koroma esittää, että valitukset huonosta kouluruoasta tulisi huomioida ja käsitellä kotona. Mutta sillä ajatuksella, että on olemassa perinteinen rakennettu malli missä kouluruoasta kuuluu valittaa. Vanhemmille ei tuskin silti lasten kautta muodostu todellista kuvaa kouluruoasta ja siten arvostuksen noidankehä pyörii kouluruokaa vastaan. Muutoksen saamiseen tarvitaan yhteistyötä vanhempien kanssa opettajilta ja kouluruoan valmistajilta.
YLE ottaa hienosti esille kouluruoan ympäriltä laajemman kuvion eli kuntien taloudelliset säästöt kouluruoassa. Koroma tiesi kertoa kouluruoan tuottajien ammattiylpeyden olevan nousussa ja näki sen sitä kautta luovan tietä kouluruoan arvostukselle.
Kritisoin keskustelussa mielikuvaa mikä jää puheesta koulujen omien versus isojen keittiöiden tasosta kouluruoan laatuun vaikuttavana tekijänä. Tosin arvokeskusteluna loppupainotus lähiruoan käytöstä ansaitsi saada tältä aiheelta aikaa itselleen.
LISÄÄ tälläistä kouluruokailuaiheen käsittelyä ja ottaen mukaan itse koululaiset, niin uskon arvostuksen lähtevän nousuun. Kouluruokailu on julkisesti rahoitettua. Luulisi siis olevan paljon tahoja, joita kiinnostaisi edistää panostuksen täysimääräistä täyttymistä muokkaamalla kouluruokailusta olevaa mielipidettä. Nälkäinen lapsi ei opi. Tasa-arvoinen kouluruoka on varmasti yksi osa koulumenestystä.
Tasa-arvoisen kouluruokailun kannattajat ja aiheesta kommentoijat voivat jättää talletuksen tämän tekstin kommentointikenttään. Säilyköön ne siellä luettavaksi heille, joilla on hetki ja mahdollisuus tehdä konkreettisia muutoksia oman lapsensa tai kuntansa kouluruokailussa mm. kunnallisvaaleissa 28.10.2012.
28.9.11
4.12.2011 Suomalainen kouluruoka menee ulkomaille
On jo aikakin, että myös suomalainen kouluruoka kulkee PISA-menestyksen hehkutuksen mukana maailmalla. Sillä on aivan varma, että koululounaalla on osansa menestyksen takana.
Ulkoasiainministeriö uutisoi omilla sivuillaan 22.9.2011 Kouluruokaa YK-väelle
"Tapahtumaan osallistuneet YK-viikon kouluruokailijat olivat lounaaseensa selvästi tyytyväisiä. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että vaikka ruokailu on läheisesti sidoksissa kulttuuriin, periaatteen tulisi olla sama kuin seinää koristaneessa opetuskuvassa: "Jos haluat Suomen ensimmäiseksi astronautiksi, suuntaa ensiksi pöytään. Jos syöt terveellisesti, urheilet, nukut tarpeeksi ja et tupakoi, pystyt mihin vaan."
Kadalaisessa Suomen koulutusjärjestelmästä tehdyssä dokumentissa vilahtaa (1min 50sek) kouluruokailu, jossa oppilaiden keskellä syömässä ovat "School Improvement activist" Pasi Salhberg, hänen usalainen kollegansa Diane Ravitch sekä ruokailun isäntänä toiminut Espoolaisen alakoulun rehtori Martti Hellström. Veikkaan, että Usassa tai tuskin Kanadassakaan noin arvovaltaista väkeä ei vietäisi kouluruokalaan syömään. Hieno veto isänniltä, harmi vaan ettei asiaan kiinnitetty enempää huomiota tekijöiden puolelta itse dokumentissa.
Kohdassa 4min 20 sek kiinnitetään huomiota miten opettajat ruokailevat oppilaidensa kanssa. Ei muuten kovin yleistä maailmalla sekään, vaikka yleensä suomalaisesta kouluruokailusta mainitaan erikoisuutena vain ruokailun ilmaisuus. Dokumentissa esitellään muitakin harvinaisuuksia suomesta: koko perhe syömässä yhdessä illallista koulupäivän jälkeen (5min 30 sek).
HYVÄ SUOMI!
p.s. vuodelta 2008 löytyy hyvä esite, jota sopii levittää jos lukijoilla on kouluruokailusta kiinnostuneita tuttuja Suomen ulkopuolella. School meals in Finland - investment in learning. (viesti esitteen tekijöille: saisikos tämän nettisivuksi. Olisi miellyttävämpi lukea. Ei osunut ainakaan minun googlelointiini).
Ulkoasiainministeriö uutisoi omilla sivuillaan 22.9.2011 Kouluruokaa YK-väelle
"Tapahtumaan osallistuneet YK-viikon kouluruokailijat olivat lounaaseensa selvästi tyytyväisiä. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että vaikka ruokailu on läheisesti sidoksissa kulttuuriin, periaatteen tulisi olla sama kuin seinää koristaneessa opetuskuvassa: "Jos haluat Suomen ensimmäiseksi astronautiksi, suuntaa ensiksi pöytään. Jos syöt terveellisesti, urheilet, nukut tarpeeksi ja et tupakoi, pystyt mihin vaan."
Kadalaisessa Suomen koulutusjärjestelmästä tehdyssä dokumentissa vilahtaa (1min 50sek) kouluruokailu, jossa oppilaiden keskellä syömässä ovat "School Improvement activist" Pasi Salhberg, hänen usalainen kollegansa Diane Ravitch sekä ruokailun isäntänä toiminut Espoolaisen alakoulun rehtori Martti Hellström. Veikkaan, että Usassa tai tuskin Kanadassakaan noin arvovaltaista väkeä ei vietäisi kouluruokalaan syömään. Hieno veto isänniltä, harmi vaan ettei asiaan kiinnitetty enempää huomiota tekijöiden puolelta itse dokumentissa.
Kohdassa 4min 20 sek kiinnitetään huomiota miten opettajat ruokailevat oppilaidensa kanssa. Ei muuten kovin yleistä maailmalla sekään, vaikka yleensä suomalaisesta kouluruokailusta mainitaan erikoisuutena vain ruokailun ilmaisuus. Dokumentissa esitellään muitakin harvinaisuuksia suomesta: koko perhe syömässä yhdessä illallista koulupäivän jälkeen (5min 30 sek).
HYVÄ SUOMI!
p.s. vuodelta 2008 löytyy hyvä esite, jota sopii levittää jos lukijoilla on kouluruokailusta kiinnostuneita tuttuja Suomen ulkopuolella. School meals in Finland - investment in learning. (viesti esitteen tekijöille: saisikos tämän nettisivuksi. Olisi miellyttävämpi lukea. Ei osunut ainakaan minun googlelointiini).
12.9.11
Ruokamaastrategiat Ruotsissa ja Suomessa korostavat kouluruokaa
Ruokatieto uutisoi (12.9.2011) Ruotsin ruokamaastrategian painottavan kouluruokailua kun tavoitellaan hyvän ruoan arvostusta. Logiikan mukaan ruokaa arvostavat lapset ovat aikuisina motivoituneita monenlaisiin ruokaketjun asiantuntijatöihin ja myös maksamaan ruuastaan käyvän hinnan.
Uutinen kertoi miten Tukholman alueen kouluissa on jo vuodesta 2002 toteutettu niin kutsuttua "Ät S.M.A.R.T"- mallia, joka pyrkii osoittamaan, miten ruotsalaisia voi ruokkia ravitsemuksellisesti ja ympäristön kannalta hyvin tekemällä pieniä muutoksia joukkoruokailun toteutustavoissa.
Suomesta vastaavaa ruokamaastrategiaa on harjoitettu edellisen hallituskauden aikana toimineessa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa (Sre). Tämäkin ohjelma nosti kouluruokailun avaimeksi kasvattamaan ruokaa arvostavaa sukupolvea. Yksi väline ohjelmassa oli koululaiset itse ja heidän osallistaminen: Kun kouluruokailua halutaan parantaa, koululaiset kannattaa ottaa osallisiksi valitsemiseen, kehittämiseen ja tekemiseen. Sre oli mukana Suomen Lasten Parlamentin "Lasten ääni lautaselle" -kouluruokakampanjassa, joka tarjoaa kunnille konkreettisen välineen, jolla lapsia voidaan kuulla kouluruokailun suunnittelussa.
Muutama tuorein koululaisten osallistamista kouluruokailuun kannustava juttu:
Loppumainintana, että myös Usassa korostetaan kouluruokailun olevan avainasemassa lasten terveyden ja terveellisten ruokavalintojen parantamisessa.
Uutinen kertoi miten Tukholman alueen kouluissa on jo vuodesta 2002 toteutettu niin kutsuttua "Ät S.M.A.R.T"- mallia, joka pyrkii osoittamaan, miten ruotsalaisia voi ruokkia ravitsemuksellisesti ja ympäristön kannalta hyvin tekemällä pieniä muutoksia joukkoruokailun toteutustavoissa.
Suomesta vastaavaa ruokamaastrategiaa on harjoitettu edellisen hallituskauden aikana toimineessa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmassa (Sre). Tämäkin ohjelma nosti kouluruokailun avaimeksi kasvattamaan ruokaa arvostavaa sukupolvea. Yksi väline ohjelmassa oli koululaiset itse ja heidän osallistaminen: Kun kouluruokailua halutaan parantaa, koululaiset kannattaa ottaa osallisiksi valitsemiseen, kehittämiseen ja tekemiseen. Sre oli mukana Suomen Lasten Parlamentin "Lasten ääni lautaselle" -kouluruokakampanjassa, joka tarjoaa kunnille konkreettisen välineen, jolla lapsia voidaan kuulla kouluruokailun suunnittelussa.
Muutama tuorein koululaisten osallistamista kouluruokailuun kannustava juttu:
- Ylen areena on aloittanut ohjelmasarjan "Tehtävä koulussa", jossa ratkotaan koulumaailman ongelmia. Syyskyyn 6. päivä esitetyssä osassa kokki Harri Syrjänen sai tehtäväksi valmistaa parempaa kouluruokaa Töölön yhteiskoulun 9-luokkalaisten kanssa. Valitettavasti katseluoikeus on rajattu Suomeen, joten en näe mitä Harri ja nuoret saivat aikaan. Kuulostaa vähän "Jamie Oliver" tai "Chefs move to schools"-toiminnalta Suomen malliin eli hyvältä imagonnostolta.
- Elintarviketeollisuusliitto järjestää yläasteikäisille "Maistuva makuhetki"-kilpailun, jossa yhtenä kysymyksenä on "Millainen on onnistunut kouluruokailu?". Pisteet kysymyksen laatijalle ettei keskity kilpailun järjestäjän tuotevalikoiman arvosteluun vaan kehoittaa ottamaan kokonaisuuden huomioon.
Loppumainintana, että myös Usassa korostetaan kouluruokailun olevan avainasemassa lasten terveyden ja terveellisten ruokavalintojen parantamisessa.
7.9.11
Kouluruoan laatua aletaan seurata - Ruotsissa
Ruotsi alkaa sertifioida koulujen tarjoaman ruuan laatua ja tekee siitä ensimmäisen valtakunnallisen selvityksen uutisoi Ruokatieto 6.9.2011.
Muutama poiminta tekstistä:
Muutama poiminta tekstistä:
- Suomessa ei ole järjestelmää, joka tuottaisi koko maata koskevaa tietoa kouluruuan ravitsemuksellisesta laadusta.
- Kerättyjen tietojen pohjalta sekä koulut itse että viranomaiset voivat verrata kouluruuan laatua eri kouluissa, paikkakunnilla ja lääneissä.
- Toivottavasti tämä tuo tasapuolisuutta koulujen välille. Ja niin, että häntäpää kirii eikä kärkipää laske tasoaan huomatessaan vähemmänkin panostuksen "riittävän".
- Palveluun annetaan tietoja myös koulun mahdollisesti tarjoamasta aamupalasta, välipalasta ja koulukahvion valikoimasta.
- Koululounas kun on ilmaisenakin vain osa päivän ruokatarpeesta ja miten se muu osa tyydytetään vaikuttaa lounaan maistumiseen.
11.4.11
11.1.2012 Usan kouluruokamuutos
Päivitetty 11.1.2012 huomiolla ettei Usan maatalousministeriö näytä tuntevan suomalaista kouluruokailua ja 9.9.2011 Food Politics -blogi julkaisi Usan kouluruokamuutoksesta hyvän yhteenvedon "New school nutrition law takes youths' health to heart" (4.9.2011): " I have much sympathy for what school food professionals are up against, financially and bureaucratically."
Kokoan tähän linkkejä koskien Usan kouluruokamuutosta. Vaikka asiasisältö poikkeaa useissa kohdin Suomesta, yhteisenä tekijänä on tavoite lisätä kasviksia kouluruokailuun niin eväiden kuin ostetun / tarjotun koululounaan kautta. Suomalaisilla opittavaa on ehkä kouluruokailun muutoksen näkyvyydestä, "järjestäytyneisyydestä" (monta tahoa järjestäytyneenä) ja vanhempien osallistamisesta.
Huomioitavaa on miten Usassa (julkista) kouluruokailua ollaan nimenomaan siirtämässä pois kotoa tuoduista eväistä kohti ruokalasta ostettua / saatua ateriaa. Tämä siksi, että evästys kotoa on usein monella tapaa epäterveellisempää kuin koulun tarjoama ateria. (voileipä-sipsi-keksi, vähemmän kasviksia, mikrobiologinen hygienia).
Lisäksi kouluruokailulla on havaittu olevan mahdollisuus vahvistaa paikallisten tuottajien asemaa elintarvikkeiden tuotannossa ja näkyvyydessä suurelle yleisölle.
Koululounaan tarjoaminen ilmaiseksi tai alennettuun hintaan myös tasoittaa lasten hyvinvointieroja.
Ajankohtaista uutisointia kouluruokailusta löytyy täältä
Kokoamiani otteita:
Kokoan tähän linkkejä koskien Usan kouluruokamuutosta. Vaikka asiasisältö poikkeaa useissa kohdin Suomesta, yhteisenä tekijänä on tavoite lisätä kasviksia kouluruokailuun niin eväiden kuin ostetun / tarjotun koululounaan kautta. Suomalaisilla opittavaa on ehkä kouluruokailun muutoksen näkyvyydestä, "järjestäytyneisyydestä" (monta tahoa järjestäytyneenä) ja vanhempien osallistamisesta.
Huomioitavaa on miten Usassa (julkista) kouluruokailua ollaan nimenomaan siirtämässä pois kotoa tuoduista eväistä kohti ruokalasta ostettua / saatua ateriaa. Tämä siksi, että evästys kotoa on usein monella tapaa epäterveellisempää kuin koulun tarjoama ateria. (voileipä-sipsi-keksi, vähemmän kasviksia, mikrobiologinen hygienia).
Lisäksi kouluruokailulla on havaittu olevan mahdollisuus vahvistaa paikallisten tuottajien asemaa elintarvikkeiden tuotannossa ja näkyvyydessä suurelle yleisölle.
Koululounaan tarjoaminen ilmaiseksi tai alennettuun hintaan myös tasoittaa lasten hyvinvointieroja.
Usalaisen kouluruokailun historiasta 1790-luvulta alkaen kertoo tämä artikkeli: "The first school lunches actually took off in Europe in the 1790s.." Huom. linkistä aukeavassa Usan maatalousministeriön tuottamassa tekstissä ei ole sanaakaan Suomesta!
Ajankohtaista uutisointia kouluruokailusta löytyy täältä
Kokoamiani otteita:
- Uudistuksen ravitsemukselliset tarvoitteet löytyvät tiivistetysti täältä.
- Tavoitteet ruoka-aineperusteisia vs. ravintoaine, esim. vihannes / kasvisannos joka aterialla.
- Lisäksi suola, tyydyttynyt- ja transrasva ja kalorirajoituksia
- Koulujen ei tarvitse suorittaa ravintoaineanalyysejä ja valvonta perustuu ruokalistaan ja sen toteutumiseen.
- Kouluravitsemussuosituksille pyydettiin näkyvästi yleisökommentteja
- Usan maatalousministeriön "Farm to School" loppuraportti tiivistetysti: "...serving local food items in school meals and the various ways in which communities are using local food systems to educate children about where food comes from, how it is produced, and how these foods can play an integral role in supporting a healthy and nutritious diet." (kalvo #73). Vastaavaa Suomessa käsitelty täällä.
- Käytännön toteutuksesta Ecoliteracy.org -sivustolla
- Koulu voi anoa ilmaista koululounasta kaikille koulun oppilaille, jos 40% oppilaista saa jo lounastukea: ...the program will ease schools' paperwork burden and eliminate the stigma often associated with taking a free cafeteria meal.
- Ja toisaalta kouluruokailun rahoitusta ollaan vähentämässä: Improving School Food: Do It Now or Pay the Price Later: With many children consuming as much as half their daily calories at school, strengthening school nutritional standards is the surest way to reduce future health care costs.
- First Lady Michelle Obaman valtakunnallinen Let's Move! kampanja tähtää yleiseen lasten elintapojen parannukseen, mutta painottaa koulun merkitystä asiassa. Combining comprehensive strategies with common sense, Let’s Move! is about putting children on the path to a healthy future during their earliest months and years. Giving parents helpful information and fostering environments that support healthy choices. Providing healthier foods in our schools. Ensuring that every family has access to healthy, affordable food. And, helping children become more physically active. Kampanja on näkyvästi esillä Valkoisen Talon "Obama Foodorama" blogin sivuilla.
- Let's Move Salad Bars to Schools is an initiative of the Food Family Farming Foundation, National Fruit and Vegetable Alliance, United Fresh Produce Association Foundation, and Whole Foods Market to support First Lady Michelle Obama's Let's Move! initiative. (HUOM! Tuottajien itsensä aloittama+ kaupalliset tukijat)
- Let's Move kampanja on saanut vastustusta: "Well-intentioned efforts spark furor over fueling weight discrimination against kids"
- School Nutrition Association. The School Nutrition Association is continuously involved in investigating the latest trends, factors and issues impacting school nutrition. This research is designed and conducted to meet needs of Association members and the general public. The Association also conducts secondary research and literature reviews to monitor the external environmental factors influencing the profession.
- Sivulta löytyy mm. Resource Center tietopaketti muutosta hakevan tueksi.
- Järjestö myös organisoi School Nutrition Employee Week: "That's why the School Nutrition Association has designated one week a year to remind everyone -- directors, managers, parents, teacher,school administrators -- that school nutrition employees work hard year round. And of course, to let these professionals know you're thinking of them."
- Tray talk (School Nutrition Assosiation): School Nutrition Success Stories
- Osavaltioilla on omia julkisten koulujen ruokailua ohjeistavia sivustojaan. Esimerkkinä Texas
- Smarter Lunchrooms-nettisivusto, Yliopistotason tutkimusta ja käytännön paikallista neuvontaa kouluruokailun parantamisesta "kaupallisena myyntitapahtumana" yleishyödyllinen ja ravitsemuksellinen näkökulma päätavoitteena.
- Mainostuloon pohjautuva "School menu"-sivusto.
- Lunch Lady Ann Cooper ja hänen Food Family Farming-järjestönsä tekevät työtä kouluruokailun puolesta.
- Ruoka-aktivisti, New York:n yliopiston mm. ravitsemustieteen professori Marion Nestle (taustatiedot) on kirjoittanut Food Politics blogissaan paljon usalaisesta kouluruokailusta. Jutut päivittyvät tiheään, mutta aihepiireistä klikkaamalla saa koottua kouluruokailun yhteen. 12.4.2011 on koottuna kokoelma kouluruoan muutosta tukevista tahoista.
- Michael Pollan (Oikean ruoan puolesta-kirja) antaa katsauksen kouluruoan valtiontuki-kiemuroihin, jotka eivät ole aina tukeneet terveellistä vaihtoehtoa: The school-lunch program began at a time when the public-health problem of America’s children was undernourishment, so feeding surplus agricultural commodities to kids seemed like a win-win strategy. Today the problem is over-nutrition, but a school lunch lady trying to prepare healthful fresh food is apt to get dinged by U.S.D.A. inspectors for failing to serve enough calories; if she dishes up a lunch that includes chicken nuggets and Tater Tots, however, the inspector smiles and the reimbursements flow. We are essentially treating our children as a human Disposall for all the unhealthful calories that the farm bill has encouraged American farmers to overproduce.
- Osuipa silmiini juttu vuodelta 2009 siitä, miten Usasta halutaan tulla ihan Presidentin kiinnostuksesta katsomaan miten Suomen kouluruokailu on järjestetty ja mikä on sen yhteys Suomen menestykseen PISA-oppimistuloksissa. Vielä ei ainakaan ole reissu toteutunut kuin osittain ja sekin varapresidentin toimesta. Yksi lehtijuttu väittää Obaman halunneen välttää kylmää säätä.
- Lopuksi historian havinaa: Kun ketsuppi laskettiin kasvisannokseksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)