Kouluruokana tänään torakoita

Suomen kouluissa tarjotaan tänään torakoita. Makuammuntaa-blogi kävi tutustumassa ruokalistan tarjontaan etukäteen.

Lihapulla x 900 000 ja instituutioiden ruokataju

"Usean kaupungin kouluruoassa epäterveellisen paljon lihaa" tiedottaa WWF. 

Markkinointi on löytänyt kouluruokailun

Vaikka suomalainen kouluruokailu on maksutonta, se tarvitsee markkinointia ollakseen myyvää oppilaille. 

Allergia-ruokavalio harkintaan koulujen alkaessa

Allergia-asiaa kannattaa katsoa sillä silmällä, että on lapsen etu ettei ruokavaliota rajoiteta turhaan.

Kouluruokapäivä @ Teurastamo 11.11.2014 klo 17

Helsingissä järjestetään kaupunkilaisten oma kouluruokapäivä 11.11.2014 klo 17-20 Teurastamon alueella. Tapahtumaa tekemässä Helsingin kaupungin opetusvirasto, ELO-säätiö, Palmia, Ruokatieto, Tukkutori sekä Flavour Studio

Uudet ravitsemussuositukset, kouluruokailun työkalu

Suomessa laki edellyttää, että koululaiselle tarjotaan maksuton ja täysipainoinen ateria. Täysipainoisuuden arviointiin antavat työkalun kansalliset ravitsemussuositukset. 

Tämä äiti ei eväitä koululounaalle tee!

Olen pakannut kahden vuoden ajan koululounaan lapsilleni kun asuimme Yhdysvalloissa. Olen myös hakenut kahden vuodan ajan lapset kotiin lounaalle kun asuimme Ranskassa. Nämä kokemukset ovat kuitenkin vain pieni syy miksi "äitien pitäisi tehdä eväät kouluun" kehoitus saa minut hämmästymään yhä vallitsevasta tietämättömyydestä kouluruokailun merkityksestä.

Herkkujen tarjoilu osaksi ruokakasvatusta kouluissa

Äskettäin julkaistiin käsikirja (1) keinoista miten tukea nuorten terveellisten ruokatottumusten omaksumista.

Asiakkaan vastuu palautteen antamisessa

Aistit vie ja me vikisemme. Tämän totesin taas itsekin.

Väitöksiä ruoka-asenteista

Täydenna lause: Kouluruoka on ________________________. 

Suomesta kouluruokavaikuttamisen mallimaa?

Ruokapalvelu*) on vaikuttamisen arvoista ainakin terveydellisistä syistä. Suomalaiset tutkimukset ovat todenneet, että työikäisillä järjestetyn ruokapalvelun käyttö parantaa ravitsemusvalintoja1). Iscole-tutkimus tuonee tietoa onko näin myös kouluikäisilläkin vertailemalla eri maiden kouluolojen vaikutusta terveysmittareihin 2). 

Olipa maan kouluruokailu maksutonta, ruokapalvelua tai muuten järjestettyä, siihen pyritään vaikuttamaan ulkopuolelta.

*) Ruokapalvelu on positiivinen sana joukkoruokailulle ja ruokahuollolle

Onko koulunne Kouluruokadiplomin suorittaja?

Kouluruokadiplomiin liittyy yhteisöllisyyden periaate. Tavoitteena on ruokapalveluiden sitouttaminen kestävän kehityksen toimintamalleihin, asiakas-tyytyväisyyden lisääminen ja ravitsemusvalistuksen integroiminen mm. kotitalouden-, liikunnan, terveystiedon tai ympäristöopin oppitunneille sekä yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kouluruokadiplomi-työkalu kannustaa oppilaita osallistumaan ja ottamaan vastuuta koulun yhteisistä asioista aikuisten ohjaamana ja tukemana. Kouluruokailutilanteen kehittäminen on sidoksissa opetussuunnitelman toteuttamiseen. Kouluruokailun opetus- ja kasvatustehtävä voi toteutua vasta silloin, kun koulun yhteisöllisyys on vahva. (Lähde: Ammattikeittiöosaajat ry:n tiedote 29.1.2013)

Energiajuomat K16

Vanhempainliitto haluaa kansalaisaloitteellaan saada aikaiseksi lain, joka kieltää energiajuomat alle 16-vuotiailta. Lakialoitteen saamiseksi eduskunnan käsittelyyn tarvitaan yli 50 000 kannatusilmoitusta.

Kaikki syö! -kouluruokailun tuotekehitystä

Opetushallituksen kouluruokailufoorumissa (19.6.2012) pohdittiin onko kouluruokailu langennut positiivisen julkisuuden ansaan? Miksi yleisesti puhutaan kouluruoasta, ei kouluruokailusta? Foorumi tiedosti ettei kouluruokailua voi enää pitää erillisenä osana koulupäivää ja oppimista sekä perheen kotona omaksumaa ruokakulttuuria.

Kyökin kautta sisään usalaiseen kouluruokailuun

Pääsin vierailemaan yhden Austinin alueen koulupiirin keskuskeittiöllä paikallisen julkisen koulun vanhempaintoimikunnan kutsun mukana.

Marathon Kids-ohjelma, empiiristä kokemusta usalaisesta terveyskasvatuksesta

Lapseni juoksivat maratonin! Varmasti moni muukin lapsi on juossut, mutta onko sitä vanhemmat tulleet huomanneeksi.

Kouluruokailun uusi merkitys

Kuinka moni onkaan havainnut, että 30min päivittäinen ruokatauko tuottaa yhteensä 22,5 vuosiviikkotuntia? Tämä on yhtä paljon kuin koulussa on liikunnan opetusta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti julkaisi 21.2.2012 kirjan, joka antaa kouluruoalle uudenlaisen merkityksen välineenä laajemmalle oppimiselle.

Finnish School Lunch, info + photos

This is not official information page for Finnish School Lunch. But as my blog is about school lunch issues in Finland, I do get visitors from outside Finland with search term "Finnish School Lunch". Therefore I wish to provide hit-page that displays information available in English. 

For official information about Finnish School Lunch-issues, please see 

• Eating and Learning together - recommendations for school meals (2017)
• General information / School Meals in Finland by Finnish National Board of Education (2008, pdf)
• Free School Meals – A Finnish Innovation -page by Finnish National Board of Education
• ELO Foundation’s School Meal Network
• Overview of school lunch issues in Nordic coutries / Nordic Network of National Technology Platforms – Food for Life (2010)
• Current Statistics / School Health Promotion Study by National Institute for Health and Welfare 
• Study / School and workplace meals promote healthy food habits (Raulio et all. 2010)
• School lunches are mentioned in "The National Core Curriculum for Basic Education 2014" ( Section 5.5 The objectives and key principles of provision of nutrition, and food education in basic education).

For research information about free school lunch please see page "Tutkittua tietoa kouluruokailusta" >>

Overview of the laws covering school lunch can be found in school meal recommendations on page 17>>

For school lunch menu in English, please see menu from Helsinki food service group that caters over 50 000 people daily, link. 

For photos, please refer

• In Instagram with #kouluruoka
• Blog by elementary school teacher: Properuskoulu / kouluruoka, discussed items are about general school life and decisions that effect it
• In this blog:  Finnish traditional Holiday school lunch

For more information about this blog in English in here. 

Seminaarikokemus: Kasvisten tuottaminen kouluruokailuun

Yhdysvaltojen hinnat ja ravitsemustottumukset eivät vastaa Suomea, mutta kouluruokailun ohjeistamisessa erot kasvisten kohdalla maiden välillä ovat vain muodollisia. Tämän takia tuntui mielekkäältä osallistua tällä viikolla tunnin mittaiseen American Academy of Nutrition and Dietetics järjestämään seminaariin, joka käsitteli miksi ja miten toteuttaa koululaisille kustannustehokkaasti kouluruokasäädökset kasvisten osalta. Oletan käsiteltyjen aiheiden sekä tiedon esittämistapojen kiinnostavan suomalaisia kouluruoka-asiantuntijoita kaikilla tasoilla koululaisen vanhemmasta ruokalistojen suunnittelijoihin sekä päättäjiin. Valitettavasti lupaa esityksessä käyttettyjen hyvien havainnollistavien kuvien julkaisulle ei ole. 

Seminaari järjestettiin webnair:na eli siihen osallistuttiin omalta tietokoneelta. Esitys koostui kahdesta luennosta ja lyhyestä kyselyjaksosta lopussa. Osallistujina oli yli 250 kouluruokailun ammattilaista ympäri Yhdysvaltoja (ilmoittautuminen tapahtui ainoastaan Academy of Nutrition and Dietetics jäsenjärjestön School Nutrition Services kautta). Seminaari oli jäsenille ilmainen (jäsenmaksu $25 + pääjärjestön jäsenmaksu). Tapahtumaa sponsoroi Alliance for Potato Research and Education. 

All Fruits and Vegetables Really Do Fit on MyPlate

Puhujina

Joanne Slavin, PhD, RD

Professor, Department of Food Science and Nutrition, University of Minnesota

-osallistunut mm. vuoden 2010 amerikkalaisten ravitsemussuositusten laadintaan

Adam Drewnowski, PhD
Director, Center for Public Health Nutrition & Professor of Epidemiology
School of Public Health, University of Washington

Professor Slavin selosti mikä osuus kasviksilla (sisältäen siis vihannekset sekä hedelmät) on ravintoainesuositusten täyttymisessä. Tärkein sanoma oli, että kasvisten avulla monet ravintoainesuosituksista pystytään täyttämään ylittämättä kalorisuositusta. Esimerkkinä olivat kuitu ja kalium, joita molempia amerikkalaiset saavat huomattavan vähän suosituksiin nähden. Hän myös pohjusti pitkään millaista näyttöä haetaan ravitsemussuosituksia muodostettaessa, Yhdysvalloissa joka viides vuosi. Hän selvitti kasvisten suurta osuutta suosituksissa, siitä  huolimatta ettei näyttö terveysvaikutuksista esim. syöpää suojaavista tekijöistä ole täysin yhtenevää määrän kanssa. Kasvikset ovat kuitenkin "se parempi vaihtoehto" ruokavalion muille vaihtoehdoille ja juurikin sen kalorikokonaisuuden hallinnassa. Yksi mielenkiintoisista kuvista vertaili kaliumin ja kuidun saantilähteitä per kalori osoittaen banaanin ja perunan olevan samanarvoisia. Asiaa ei esitetty suoraan, mutta oletan tämän olevan viittaus Yhdysvaltojen kouluruokasäädösten valmistelun aikana käytyyn kiistaan tuleeko tärkkelyspitoisten kasvisten, eli perunan, käyttöä rajoittaa kouluruokailussa. 

Yksikään hänen dioistaan ei maininnut marjoja, mutta mustikat olivat kuvituksena useissa kuvissa kuten ovat vuoden 2010 Yhdysvaltalaisissa ravitsemussuositusten kannessakin. Kysyinkin siis onko marjoilla osuutta ravitsemussuositusten toteuttamisessa vai ollaanko väestöä ohjaamassa käyttämään enemmän marjoja. Suositusten valmisteluun osallistunut professori kertoi, että asiantuntijat vastaavat vain suositusten laatimisesta. Visualisointi sekä suositusten käyttöönoton ohjeistus ovat maatalous- ja terveysministeriöiden vastuulla. Hän ei nähnyt marjoilla olevan Yhdysvalloissa osuutta suositusten toteuttamisessa korkean hinnan sekä rajoitetun saatavuuden takia. Hän myös esitti kommentin ettei kasvisten värillä ole aina tekemistä niiden ravitsemuksellisuuden kanssa vaan esim. useat hyvin värittömät kasvikset, kuten peruna, ovat hyviä lähteitä esim. C-vitamiinille ja kaliumille. Adam Drewnowski osallistui vastaukseen pohtimalla, miten kasvisten värien kontrastit (i.e. kasvisten monipuolinen käyttö, oma tarkennus) ovat tärkeitä kasvisten käyttettävyydelle sekä jos oikein kuulin niin myös kasvisten ravintoaineiden käytettävyydelle (vastaukset annettiin suullisesti, ilman diatukea). 

Tämän kasvisten tärkeydestä kalorisaannin vähentäjänä muistuttavan johdannon jälkeen Dr Adam Drewnowski johdatteli pohtimaan mitä maksaa "My Plate", eli ravintosuositusten visuaalinen malli käytännössä. 

Dr Drewnowski aloitti laskemalla osuuksien grammamäärät ruokavaliossa (kaava ei jäänyt mieleen), muuntamalla grammat kaloreiksi ja viimein keskiarvohinnoiksi. Ei ole yllättävää, että kasvikset ovat kalleimpia per kalori. 

Tämän jälkeen hän esitti tuloksia vielä julkaisemattomista laskelmistaan, missä vertailtiin eri kasviksia asteikolla hinta per 10% ravintoaineiden saantisuosituksista (i.e. monipuolisen ruokavalion perusteena on ettei ravintoaineen saanti ole yhden lähteen varassa, oma tarkennus). Useille eri ravintoaineille oli omat kaavionsa, mutta kouluruokailua ajatellen mielenkiintoisin oli kaavio missä oli yhteenlaskettu 7 eri ravintoaineen (mm. c-vitamiini, folaatti, kuitu...) kustannustehokkuus. Tuottavimmiksi avainravintoaineet per hinta sisältäväksi kasvikseksi osoittautuivat kuivatut pavut sekä perunat. Mustikat taisivat olla kalleimpia. Dr Drewnowski huomautti useissa kohdin, että kustannustehokkuutta katsottaessa on huomioitava myös lasten mieltymykset ja halukkuus syödä kutakin kasvista. Ja muistutti, että tutkitusti lapset suosivat energiarikkaita vaihtoehtoja luontaisen taipumuksen takia ja siksi suklaa maistuu paremmin kuin omena vaikka omena on ravintotiheämpää ruokaa. 

Loppukysymyksissä kysyttiin tullaanko jatkolaskelmissa huomioimaan myös eri "My Plate"-osuuksien kustannukset ympäristölle tarkoittaen ilmeisesti hiilijalanjälkeä. Tämä arvio tullaan kuulemma tekemään, mutta Ranskalaisesta aineistosta, koska vastaavia ei ole Yhdysvalloissa saatavilla. Toinen loppukysymys oli huomioidaanko eri kasvisten kustannuksissa, mitkä ovat niiden vaikutukset työvoimakustannuksiin tarjolle asettelussa. En valitettavasti kuullut vastausta, mutta kysymys on aiheellinen pohdittavaksi tutkimustuloksia sovellettaessa.  

Lopuksi Dr Drewnoskin lausahdus: Vesi on kallein raaka-aine, koska sitä sisältävät elintarvikkeeet tarvitsevat eniten säilytystilaa sekä säilyvyyden suojausta esim. viilennystä. Kasvikset ovat hyvin vesipitoisia ja siksi kalliita. 

Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma vuosille 2012-2015

Hämmästelen miten vähän kouluruokailua mainitaan päivittäisenä työkaluna nykyisen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa seuraavalle neljälle vuodelle. Tämän piti olla jälkikirjoitus oppilashuoltoa koskevaan kirjoitukseeni, mutta tekstin venyessä julkaisen sen omana osiona.

Valtioneuvosto on tehnyt istunnossaan 8.12.2011 periaatepäätöksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta vuosille 2012-2015. Tähän ohjelmaan on valittu kolme kärkitavoitetta: osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta. Tavoitteet on jaettu neljään kokonaisuuteen ja yhdeksään strategiseen tavoitteeseen. "Seurataan ja valvotaan arjen rakentumista"-kokonaisuudessa strateginen tavoite numero kahdeksan (s.35) on "Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä." Kohdasta 8.1 "Terveelliset elämäntavat" löytyy maininta kouluruokailusta: 

   
2011-2015 hallituksen Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kohta "Oppilashuolto" ei kouluruokailua mainitse vaan tavoitteeksi asetetaan "Varmistetaan terveydenhoitajien, koulupsykologien ja koulukuraattorien palveluiden riittävyys. " 

Kouluruokailu on osa myös opetusta sekä ravitsemuspolitiikkaa. Joten oletin aiheen löytyvän otsikon "Kehittämisohjelman suhde muihin ohjelmiin"-alta (s.45). Ilmeisesti kouluruokailussa ei nähdä "selkeästi" olevan lapsi-ja/tai nuorisopoliittista näkökulmaa kun sitä ei tästä kohdasta kehittämisohjelmaa löydy. Kun kouluruokaa ei mainita edes kesäkuun 2011 hallitusohjelman neuvottelutuloksessa niin aiheen on katsottu ilmeisesti tässä hallituksessa olevan "so last season"... 

Sitähän kouluruoka ei ole, joten kuntavaaleja odotellessa ja kun nyt oppilashuoltoon ollaan kiinnittämässä huomiota yleisestikin niin pidän meteliä, että kouluruokailun ei unohdeta olevan osa perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainittua "hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa" eli oppilashuoltoa. 


Vaikka ei mainitsekaan kouluruokailua, nykyhallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma antaa kyllä mandaatin käyttää kouluruokailua päivittäisenä työkaluna kolmen kärjen iskemisessä eteenpäin arkielämässä.