29.4.11

Ääri-ilmiö kouluruokailussa

Päivitetty 20.6.2011
Aamulehti 28.4.2011
Kuntapäättäjän raju linjaus: Kiellän lastani syömästä kouluruokaa
"Laitan evästä leipälaukkuun. Tähän haastan muidenkin lasten vanhemmat, jotka ovat tietoisia ja huolissaan lapsillemme tarjottavan ruoan alkuperästä ja laadusta."

Entäpä ne lapset joiden vanhemmat eivät ole "tietoisia ja huolissaan"? Miltä heistä tuntuu mennä syömään? Vai jättävätkö he syömättä tämänkin aterian? Ja riittääkö kaikkien "tietoisten ja huolissaan" olevien vanhempien aika mikrobiologisestikin turvallisten eväiden laittoon? (Tällä tarkoitan eväiden pakkaamista niin, että ruoka säilyy lounaaseen asti ilman jääkaappia)

Löysin Aamulehdestä tekstiä tämän isän lapselleen tekemistä eväistä:
– Smoothieen tulee mustikkaa, mansikkaa, vadelmaa, mustaherukkaa, banaania, levää, macajuurta, mahlaa ja hampunsiemenrouhetta, Köppä kertoo.

Kenen vanhemman tietotaito riittää arvioimaan kotoa laitettujen eväiden ravitsemuksellisuutta ja "kemikalisoitua, geenimanipuloitua, prosessoitua, köyhdytettyä, säteilytettyä ravintoa tai torjunta-, lannoite-, hormoni- ja lääkeainejäämiä" vrt. päivän kouluruoka?

Näin kohta yhden lukuvuoden kahta lasta alakouluun evästäneenä uskallan käytännön kokemuksen äänellä (ja vähän ravitsemustietoakin taustalla) vannoa, että eväiden laittaminen kotoa ei ole nykyistä parempi ratkaisu kouluruokailussa. Ei ravitsemuslaadullisesti, ei terveydellisesti, ei vanhempien ajankäytön kannalta ja ennenkaikkea se ei ole hyvä ratkaisu lapsille. Ei edes niille lapsille, joiden vanhemmat "ovat tietoisia ja huolissaan".

Toivottavasti moni muu "tietoinen ja huolestunut" vanhempi jaksaa hakea yhtä eväslaukkua laajemmalti vaikuttavia tapoja parantaa kouluruokailun laatua. Kouluruokailu ja terveys ovat molemmat muutakin kuin ruokaa. 

Jälkeenpäin näen, että alueen vanhemmat kaikkien koululaisten onneksi ovat ottaneet kouluruokailun laajemman merkityksen puheeksi alueen koulujen vanhempainyhdistysten yhteistapaamisessa: "Meille vanhemmille tämä on ensisijaisesti terveys- ja arvokysymys. Keskustelimme hiilijalanjäljestä, ekologisuudesta, eettisyydestä ja kotimaisen työn arvostamisesta. Emme tavoittele kuuta taivaalta, vaan peräänkuulutamme tilanteen tarkistusta. Toivomme valveutunutta ja ammattitaitoista otetta ruokapalveluilta em. mahdollisuuksien puitteissa." Keskustelu löytyi Kangasalan palautekanavan sivuilta.


Tempaus on herättänyt yleisempääkin kirjoittelua ja keskustelua. Parviälyn ilmentyminä haluan mainita nämä: Suppea kouluruuan ravinto-oppi ja Properuskoulu -blogikirjoitukset. Itse tekstit eivät ole yllättäviä, mutta yllättävästi niitä seurannut keskustelu on monipuolista ja tuo esille sellaisia näkökulmia, mihin minä en ollut ennen kouluruokaa koskevissa asioissa törmännyt. (En ole jaksanut kahlata läpi kaikkea yleisökommentointia Helsingin kasvisruokapäivän ajoilta)

21.4.11

Vanhemmat, miten kouluruoasta tiedotetaan teille?


Olen siteerannut paljon sanomaa: Kouluruuan arvonnousu alkaa minusta. Minusta tuo lause ottaa hienosti esille, että samalla ku vanhemmat ovat vastuussa kouluruoan resurssien puolustamisesta, vanhemmat ovat myös suoraan vastuussa kouluruoan arvostuksesta. "Jo" vuonna 2005 on sanottu: Vanhempien on tuettava lapsia kouluruoan nauttimisessa

Mutta miten arvostaa tuntematonta? Yleisin kouluruokatiedotus on kai vieläkin paikallislehdessä lueteltu viikon kouluruokalista. Se ei taida riittää asennemuokkaukseen jos vanhemman muu kouluruokatietous on median kirjoitusten, lapsen tai omien kouluruokamuistojen varassa. Kaikki nämä tahot ovat antaneet negatiivisen sävyn kouluruoasta viimeaikoina sekä ennen nettiaikaa. Viidakkorummun jylinässä on vaikea edes löytää mitä arvostaa kouluruoassa saati siirtää arvostusta lapselle.

Tampereella ja Turussa on havaittu että kouluruoan tie vanhemman arvostukseen löytyy vatsan kautta. Tampereen ruokapalvelu Ateria tarjosi 1.-7. luokkien vanhempainiltojen yhteydessä Ruokajuhlat, jossa tarjottiin vanhemmille päivän kouluruoka sekä tietoisku ruoasta ja ravitsemuksesta. Turun ruokapalvelu Katerinki on puolestaan tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden käydä maistamassa kouluruokaa aidoissa olosuhteissa pistokokeina. Tälläinen panostus vanhempien huomioimiseen kouluruoan mielipiteen muokkaajina tuo varmasti myös tulosta jatkossa kotien ja koulujen välisen tiedonkulun ja palautteen antamisen parannuttua kun yhteistyötä tehdään "tuttujen kesken" yhteisöllisesti. 

Kouluruokatietopankki antaa tilaisuuden kertoa miten vanhempia muuallakin Suomessa on informoitu kouluruoasta. Saiko jokin asia saadussa informaatiossa arvostamaan kouluruokaa entistä enemmän? vai vähemmän? Information arvoa lisää jos kerrot koulun koon ja sijainnin haluamallasi tarkkudella. Katsotaan saadaanko parviälyllä vastaukseksi miten saataisiin mahdollisimman monta vanhempaa kouluruoan kannattajiksi.

Jälkikirjoitus 23.8.2011: Kiitos Johanna kommentistasi ja huomion kiinnittämisestä siihen, mistä ei ehkä ole edes osattu tiedottaa. Otin aiheen käsittelyyn blogikirjoituksessani "Pieniä ihmeitä, millä taikasauvalla..."

19.4.11

Teko: Kouluruokailu osana Suomen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa

Uutinen Julkaistu Sre:n sivuilla 19.4.2011

"Päättymässä oleva Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre) jättää perinnökseen konkreettisia työkaluja kouluruokailun ja lasten ruokaosaamisen parantamiseksi. "

"Kehitettävääkin jäi. Kouluruokailun toteutus ja taso vaihtelevat kunnittain, ja suosituksia noudatetaan eri tavoin. Kouluruokailun arvioimiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan kansalliset arviointikriteerit ja tutkimusmenetelmät”, sanoo Marja Innanen.

Lue myös 
- Operation skolmat, Finlandssvenska Marthaförbundet
- Kouluruoka tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille, Tampereen Ateria
- Hyvän mielen ruoka, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
- Sapere-menetelmän levittäminen päivähoitoon, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
- Makukoulun ABC – Makukoulun levittäminen alakouluihin, Kotitalousopettajien liitto
- Makukoulu-konseptin levittäminen koulujen kerhotoiminnassa, Kerhokeskus
- The Veges, Film Magica Oy
- Koulumarjahanke 2009–2010, Arktiset Aromit
- Sämpyläsäpinät – viljaketju elämään tuoksulla ja tunteella, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
- Ympäristöpassi-hanke, EkoCentria / Savon ammatti- ja aikuisopisto___________________

Olisiko niin, että kriteereitä ja tutkimusmenetelmien valmistumista nopeammin nämä kehitetyt kouluruokailun muutostyökalut tulevat käyttöön tiedottamalla kouluruokailun merkityksestä tasa-arvossa, päivittäisessä terveydessä sekä pidemmällä ajanjaksolla. Ja tiedottamalla erityisesti vanhemmille. Työkalut kun ovat työkaluja, ne eivät tee mitään itsestään ilman energiaa...

13.4.11

17.1.2012 Lasten vs. aikuisten päätäntävalta kouluruokailussa

Päivitetty 17.1.2012 YK:n lähettämillä terveisillä


"Aikuisen tehtävänä on huolehtia ateria-ajoista ja siitä, mitä perheessä syödään. Lapsella itsellään on taas lupa päättää, kuinka paljon hän syö"

Tämä pitkään hoettu periaate tuli taas esille viimeaikaisen näkyvän kouluruoka-kampanjan vetäjien haastattelussa sekä Yle:n sivustolla ohjelmasta käytävässä keskustelussa. Myös karppauskeskustelu on tuonut aiheeseen oman piirteensä vanhempien vaatiessa kouluihin vähähiilihydraattista ruokaa.

Mutta voiko "Aikuiset päättää"-periaate olla voimassa koulussa? Lasten ääni lautasella-kampanjassa kehoitetaan keittiöitä kysymään lasten toiveita ja Lastenasiavaltuutettukin ihmettelee "Miten nuo pienet ossaa ajatella nuin fiksusti?" sekä toi YK:n lapsen oikeuksien komitean kannustavat terveiset selvittää myös Suomessa lasten omat näkökulmat kouluviihtyvyyteen.

Jos otetaan lähtökohdaksi "vain syöty ruoka on terveellistä" (viittaan maalaisjärkeen) niin miten "Mitä lapsesi söi koulussa tänään?" -kampanjan tavoite lisäaineiden vähentämisestä kouluruoassa sovitetaan yhteen kouluruoan kuluttajien toi-vei-den kans-sa? Ettei mennä ojasta allikkoon kasvattamaan biojätettä. 50 000 päivittäisen kouluruoka-asiakkaan ja aiheen parissa vuosikymmeniä työskennellen ruokapalvelupäällikön käytännönkokemus on, että vain oppilaille mieluisa ruoka voi täyttää tavoitteen 1/3 päivän ravinnontarpeesta. Hot dogeja ei toiveista huolimatta kuitenkaan listoille tule. Tai ei ainakaan ihan perinteisessä snagari-muodossa kouluruokasuositusten asettaessa rajat ravintoaineköyhälle ruoalle.

Yhtälön toteutumiseksi muistutan, että kouluruokailua on vaikeaa edistää jos kodit eivät ole asiassa mukana. Vanhemmat ovat avaintekijöitä. Suomalaisaineistosta tehty tutkimus osoittaa miten monipuoliset ja terveelliset kodin ruokailututtomukset heijastuvat kouluruokailussa monipuolisena ja terveellisenä syömisenä.  Kouluruokailu toden totta haastaa kotia ja koulua yhteistyöhön. 

Lopuksi kotiläksyksi Maku-koulu Saperen ohjeistusta s.8:
Ravitsemusasiantuntija Ulla-Kaisa Hursti Ruotsin elintarvikevirastosta herättelee aikuisia kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin lasten ruokailutilanteissa:
- aikuisen olisi hyvä syödä lasten kanssa samanaikaisesti samaa ruokaa (esim. vanhemmat, päiväkodin työntekijät)
- aikuisen tulisi osoittaa kiinnostusta lasten syömistä kohtaan
- aikuisen tehtävänä on rohkaista lasta maistamaan
- ruokapöydässä keskustellaan mukavista asioista, ruokailutilanteiden tulisi olla miellyttäviä ja positiivisia
- aikuisen ei kannata luovuttaa, vaikka lapsi kieltäytyy syömästä ensimmäisellä kerralla
- lasta ei saa pakottaa syömään
- lasta ei lahjota syömään
- aikuinen päättää mitä tarjotaan – lapsi päättää kuinka paljon syö (vai syökö ollenkaan)
- lapselle ei anneta ruokaa ”tilauksesta” (ei aina sitä, mitä lapsi tahtoo)
- lapsella on mahdollisuus ja häntä rohkaistaan osallistumaan ruuanlaittoon, pöydän kattamiseen ja kaikkiin ruokapuuhiin kykyjensä mukaan

12.4.11

"Mitä_lapsesi_söi_koulussa_tänään"-kampanja etenee

Jälkipyykki päivitetty 12.7.2011:
-Kouluruokaan voi siis vanhemmatkin vaikuttaa ottamalla selvää ja perustelemalla valituksensa. Ja ennenkaikkea esittämällä myös ratkaisuehdotuksia ja keskustelemalla ruoantuottajan kanssa. Mediahuomiosta ja itsensä likoon pistämisestäkään tuskin oli haittaa tavoitteen saavuttamisessa.
-Raiteiden oikeaa ja väärää kulkua pohtiessa ja mörkojä paikallistaessa haluan itse tuoda tekstistä esille muutaman pointin:
  • Kotien ruokailutottumuksia muokkaavat useat, joskus irrationaalisetkin seikat terveellisen ruokavalioon pyrkimisen sijaan, esimerkiksi lähikaupan tarjoustiski tai aterian helppo valmistettavuus.
  • Mikäli poliittinen tahto on se, että perheiden vastuuta lasten terveydestä on siirrettävä yhteiskunnan kannettavaksi, tarvitaan myös päätöksiä siitä, miten tähän tavoitteeseen pääseminen rahoitetaan.
-Toivottavasti joskus jossain tulee vastaan tietoa mitä itse koululaiset ajattelevat lisäaineiden vähentämisestä kouluruoassa. Lisäaineet eivät toki ole koululaisten vastuulla, mutta onko edes mielessä heidän syödessään? Olisi mielenkiintoista tietää ihan vaan uteliaisuudesta. Ja voisiko mahdollisen tiedostamisen siirtää makeisten puolelle jotenkin...

______________
12.4.2011 Ylen päiväntasaaja esitteli laajemmin "Mitä_lapsesi_söi_koulussa_tänään"-kampanjan taustaa (Kiitos JH vinkistä). Kampanjan vetäjinä toimivien äitien haastattelu sisältää E-koodien sallivuutta kompromisseina sekä esittää sellaisia muutosvaihtoehtoja, jotka voi toteuttaa nopeammalla aikataululla kuin kunnanvaltuuston päätöksellä. Toivottavasti tehty työ sekä tavoitteet tulevat jossain näkyville mustaa valkoisella eivätkä häviä kun Yle Areenan kuunteluaika umpeutuu.

Aiheesta laajemmin sekä keskustelumahdollisuus

Hienoa, että näiden äitien kampanja on saanut liikkeelle näin laajan prosessin kouluruoan puolesta! Täältä kaukaa valtavat aplodit tehdylle työlle!

Ylen kautta voi kuunnella myös muuta materiaalia kampanjasta. 

Ravintoterapeutti Sinikka Pakeman on yksi Mitä_lapsesi_söi_koulussa_tänään? -kouluruokakampanjan tukijoista ja asiantuntijoista. Hän on myös omalta osaltaan arvioinut helsinkiläisten koululaisten menuuta. Hän ihmettelee missä ruokalistalta ovat kuidut, hedelmät ja marjat. Päiväntasaajassa Pakeman kertoi omat arvionsa suomalaisen kouluruoan tasosta verrattuna esimerkiksi Ranskaan, jossa hän tällä hetkellä työskentelee.

Erityisesti itse tykkäsin kuunnella jonkun toisenkin kertovan kokemuksiaan Ranskalaisesta kouluruokailusta. Hän(kin?) antaa ruokailusta hyvin kadehdittavan kuvan, joten muistutan kouluruokailun olevan maksullista perheille. Kotikylämme perjantain kasvistoria minäkin ikävöin, mutta toisaalta Ranskassa ikävöin Suomalaista marjametsää. 

11.4.11

11.1.2012 Usan kouluruokamuutos

Päivitetty 11.1.2012 huomiolla ettei Usan maatalousministeriö näytä tuntevan suomalaista kouluruokailua ja  9.9.2011 Food Politics -blogi julkaisi Usan kouluruokamuutoksesta hyvän yhteenvedon "New school nutrition law takes youths' health to heart" (4.9.2011): " I have much sympathy for what school food professionals are up against, financially and bureaucratically."

Kokoan tähän linkkejä koskien Usan kouluruokamuutosta. Vaikka asiasisältö poikkeaa useissa kohdin Suomesta, yhteisenä tekijänä on tavoite lisätä kasviksia kouluruokailuun niin eväiden kuin ostetun / tarjotun koululounaan kautta. Suomalaisilla opittavaa on ehkä kouluruokailun muutoksen näkyvyydestä, "järjestäytyneisyydestä" (monta tahoa järjestäytyneenä) ja vanhempien osallistamisesta.

Huomioitavaa on miten Usassa (julkista) kouluruokailua ollaan nimenomaan siirtämässä pois kotoa tuoduista eväistä kohti ruokalasta ostettua / saatua ateriaa. Tämä siksi, että evästys kotoa on usein monella tapaa epäterveellisempää kuin koulun tarjoama ateria. (voileipä-sipsi-keksi, vähemmän kasviksia, mikrobiologinen hygienia). 

Lisäksi kouluruokailulla on havaittu olevan mahdollisuus vahvistaa paikallisten tuottajien asemaa elintarvikkeiden tuotannossa ja näkyvyydessä suurelle yleisölle. 


Koululounaan tarjoaminen ilmaiseksi tai alennettuun hintaan myös tasoittaa lasten hyvinvointieroja.

Usalaisen kouluruokailun historiasta 1790-luvulta alkaen kertoo tämä artikkeli: "The first school lunches actually took off in Europe in the 1790s.." Huom. linkistä aukeavassa Usan maatalousministeriön tuottamassa tekstissä ei ole sanaakaan Suomesta! 

Ajankohtaista uutisointia kouluruokailusta löytyy täältä

Kokoamiani otteita:
  • Uudistuksen ravitsemukselliset tarvoitteet löytyvät tiivistetysti täältä
    • Tavoitteet ruoka-aineperusteisia vs. ravintoaine, esim. vihannes / kasvisannos joka aterialla.
    • Lisäksi suola, tyydyttynyt- ja transrasva ja kalorirajoituksia
    • Koulujen ei tarvitse suorittaa ravintoaineanalyysejä ja valvonta perustuu ruokalistaan ja sen toteutumiseen.
    • Kouluravitsemussuosituksille pyydettiin näkyvästi yleisökommentteja
  • Usan maatalousministeriön "Farm to School" loppuraportti tiivistetysti: "...serving local food items in school meals and the various ways in which communities are using local food systems to educate children about where food comes from, how it is produced, and how these foods can play an integral role in supporting a healthy and nutritious diet." (kalvo #73). Vastaavaa Suomessa käsitelty täällä
  • Koulu voi anoa ilmaista koululounasta kaikille koulun oppilaille, jos 40% oppilaista saa jo lounastukea: ...the program will ease schools' paperwork burden and eliminate the stigma often associated with taking a free cafeteria meal.
  • Ja toisaalta kouluruokailun rahoitusta ollaan vähentämässä: Improving School Food: Do It Now or Pay the Price Later: With many children consuming as much as half their daily calories at school, strengthening school nutritional standards is the surest way to reduce future health care costs.
  • First Lady Michelle Obaman valtakunnallinen Let's Move! kampanja tähtää yleiseen lasten elintapojen parannukseen, mutta painottaa koulun merkitystä asiassa. Combining comprehensive strategies with common sense, Let’s Move! is about putting children on the path to a healthy future during their earliest months and years. Giving parents helpful information and fostering environments that support healthy choices. Providing healthier foods in our schools. Ensuring that every family has access to healthy, affordable food. And, helping children become more physically active. Kampanja on näkyvästi esillä Valkoisen Talon "Obama Foodorama" blogin sivuilla.
  • Let's Move Salad Bars to Schools is an initiative of the Food Family Farming Foundation, National Fruit and Vegetable Alliance, United Fresh Produce Association Foundation, and Whole Foods Market to support First Lady Michelle Obama's Let's Move! initiative. (HUOM! Tuottajien itsensä aloittama+ kaupalliset tukijat)
  • Let's Move kampanja on saanut vastustusta: "Well-intentioned efforts spark furor over fueling weight discrimination against kids" 
  • School Nutrition AssociationThe School Nutrition Association is continuously involved in investigating the latest trends, factors and issues impacting school nutrition. This research is designed and conducted to meet needs of Association members and the general public. The Association also conducts secondary research and literature reviews to monitor the external environmental factors influencing the profession.  
    • Sivulta löytyy mm. Resource Center tietopaketti muutosta hakevan tueksi.
    • Järjestö myös organisoi School Nutrition Employee Week: "That's why the School Nutrition Association has designated one week a year to remind everyone -- directors, managers, parents, teacher,school administrators -- that school nutrition employees work hard year round. And of course, to let these professionals know you're thinking of them."
      • Tray talk (School Nutrition Assosiation): School Nutrition Success Stories
      • Osavaltioilla on omia julkisten koulujen ruokailua ohjeistavia sivustojaan. Esimerkkinä Texas
      • Smarter Lunchrooms-nettisivusto, Yliopistotason tutkimusta ja käytännön paikallista neuvontaa kouluruokailun parantamisesta "kaupallisena myyntitapahtumana" yleishyödyllinen ja ravitsemuksellinen näkökulma päätavoitteena. 
      • Mainostuloon pohjautuva "School menu"-sivusto. 
      • Lunch Lady Ann Cooper ja hänen Food Family Farming-järjestönsä tekevät työtä kouluruokailun puolesta.
      • Ruoka-aktivisti, New York:n yliopiston mm. ravitsemustieteen professori Marion Nestle (taustatiedot) on kirjoittanut Food Politics blogissaan paljon usalaisesta kouluruokailusta. Jutut päivittyvät tiheään, mutta aihepiireistä klikkaamalla saa koottua kouluruokailun yhteen. 12.4.2011 on koottuna kokoelma kouluruoan muutosta tukevista tahoista.
      • Michael Pollan (Oikean ruoan puolesta-kirja) antaa katsauksen kouluruoan valtiontuki-kiemuroihin, jotka eivät ole aina tukeneet terveellistä vaihtoehtoa: The school-lunch program began at a time when the public-health problem of America’s children was undernourishment, so feeding surplus agricultural commodities to kids seemed like a win-win strategy. Today the problem is over-nutrition, but a school lunch lady trying to prepare healthful fresh food is apt to get dinged by U.S.D.A. inspectors for failing to serve enough calories; if she dishes up a lunch that includes chicken nuggets and Tater Tots, however, the inspector smiles and the reimbursements flow. We are essentially treating our children as a human Disposall for all the unhealthful calories that the farm bill has encouraged American farmers to overproduce. 
      • Osuipa silmiini juttu vuodelta 2009 siitä, miten Usasta halutaan tulla ihan Presidentin kiinnostuksesta katsomaan miten Suomen kouluruokailu on järjestetty ja mikä on sen yhteys Suomen menestykseen PISA-oppimistuloksissa. Vielä ei ainakaan ole reissu toteutunut kuin osittain ja sekin varapresidentin toimesta. Yksi lehtijuttu väittää Obaman halunneen välttää kylmää säätä.
      •  
      • Lopuksi historian havinaa: Kun ketsuppi laskettiin kasvisannokseksi. 

      9.4.11

      Teko: Operation Skolmat

      Päivitetty 20.4.1011 

      Operation Skolmat tuli tietooni 9.4.2011 Turun Sanomien vanhempainyhdistyksen kirjoituksen kautta.
      (ja samalla esitän pahoittelu, että ruotsinkielinen kouluruokaprojekti ei ole aikaisemmin herättänyt huomiotani)

      "Marthaförbundetin projektin Operaatio Kouluruoka (Operation Skolmat), jonka osarahoittajana toimii Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (MMM), tavoitteena on parantaa kouluruokailua. Koulutamme henkilökuntaa, annamme oppilaille makukoulutusta, tarjoamme tietoa ja inspiraatiota perheiden arkiruokailuun sekä vaikutamme paikallisiin päätöksentekijöihin." (HS 11.3.2010)

      Ja se varsinainen teko tulee tässä (Sre:n Kouluruokaraportti 22.10.2010, 2.3)
      Operaatio kouluruoka -projektissa todettiin, että lapset söivät niillä viikoilla, kun kasvisnoutopöytä oli tarjolla noin 7 kertaa enemmän vihanneksia kuin normaalisti. 

      Jee! Joku projekti on jo laskeutunut kouluruokalautaselle. (ja vieläpä vuosi sitten)

      Virallinen teksti kertoo projektin laajentuneen vielä lautasen ulkopuollekin (mikä siis on koko kouluruokailun tarkoitus!) "Oppilaat ovat tunteneet itsensä myös kylläisemmiksi ja virkeämmiksi. "

      Projekti on jakanut viestikapuloita Siuntion sekä Vaasan kunnalle (toukokuu 2010). Viestissä luetellaan konkreettisia toimia mitä kunnassa voidaan tehdä kouluruoan parantamiseksi, esim. Perustamaan ravintotiimin. Sen tulee koostua poliitikoista, viranhaltijoista, keittiöhenkilökunnasta, opettajista, hoitajista ja oppilasedustajasta.


      -Googlatessa osui ruudulle projektin mainitsemisesta ainakin Länsi-Turunmaan kaupunginvaltuustossa 5.10.2010 tehty aloite §85, jossa Operaatio kouluruoka mainitaan.

      Projektin loppuraportti on julkaistu, mutta jatkoa on luvassa keväällä 2011
      Tiivistetysti: Projektets ”operationsinstrument” var att introducera en grönsaksbuffé med färskt bröd under en veckas tid på varje ort. 
      (en bongannut suomenkielistä versiota. Pahoittelen ettei ole aikaa tehdä tiivistelmää)

      Suosittelen seuraamaan projektia suoraan Facebook:n sekä blogin kautta.

      -Operation Skolmat sivuilla on paljon hyviä linkkejä mm. makukoulu Saperesta, joka on menetelmä tutustuttaa lapsia uusiin ruokiin.

      7.4.11

      Kouluruoka katettu

      Mitä kouluruokalautasella nyt on ja mitä pitäisi saada mahtumaan?

      Viime aikojen lehti- ja yleisökirjoitteluista päätellen (googlataampa päivän saldo) kouluruokalautasella on vain E-koodeja. Mutu-tuntumalla heitän, että kouluruoka on suurimmalle osalle tämän hetken koululaisista se vähiten E-koodeja sisältävä ateria päivän aikana. Ja sitä paitsi koululaiset eivät laita lautaselleen juuri mitään. Jos kouluruokalaan sisälle edes astuvat. Eli kokonaisuuden kannalta lisäainesäätelyssä hyödyllisintä olisi siis saada koululaiset käyttämään kouluruokailua. Vasta kun tämä toimii voi katsoa tarkemmin pitääkö lisäaineita karsia vielä siitä neljäsosan lautasesta vievästä kastikkeestakin. "Mitä lapsesi söi koulussa tänään?" on erittäin hyvä kysymys katsoipa ruokamaailmankuvaa miltä kantilta tahansa. Vastuunsa tunteva vanhempi kuuntelee vastauksenkin ja miettii omia kouluruoka-asenteitaan.

      Helsinki laittaa kouluruokalautaselle kerran viikossa täysin kasvisruokaa. Tätä päätöstä on kutsuttu myös säästämiseksi. Kenelle se säästö menee, kutsun minä kertomaan. Aloite tuli Vihreältä puolueelta, mutta lopputulos ei taida olla kovin ympäristöystävällinen. Taitavat kyllä tässäkin asiassa jyllätä enemmän ennakkoasenteet kasviksia kohtaan kuin itse ruoka.

      Moni kouluruokaa koskeva päätös tehdään keittiön ulkopuolella ja päätöksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin ravitsemukselliset. Edellinen hallitus jätti perinnöksi tavoitteen lähi- ja luomuruoan lisäämisestä kouluruokalautaselle. En ole vielä kuullut suolinukan lähiruokaan kiinnittyvästä entsyymistä. Ehkä se on perinteeseen reagoiva hermojärjestelmä, mikä tuo veden kielelle ja mielen korkealle sekä tekee erityisesti lähiruoasta terveyttä edistävää? Lain mukaan koululaisten asuinseutujen kuntapäättäjät hallitsevat ja tekevät suurimmat päätökset koskien kouluruokailua. Tai pienemmät kuten Runebergin tortut kirjailijan asuinseuduilla. Ja valitettavasti voidaan otsikoida "Kouluruoasta säästetään jopa laittoman paljon".

      Kuvitellaampa, että kouluruokalautanen on euron kokoinen. Mistä se euro tulee? Ulkomaan kouluruokakokemusten perusteella on minulle konkretisoitunut ettei kouluruoka todellakaan ole ilmaista. Usassa julkisen koulun lounas maksaa n. $2. Ranskassa hinta oli 5 euroa, jos paikan ruokalasta olisi saanut. Niin ja nuo kolikot pitää kaivaa omasta taskusta päivittäin. Suomessa kouluruoka maksetaan verorahoista, ei se ilmaista ole. Varsinkin kun lautasia katetaan julkisin varoin 440 miljoonaa vuodessa.

      Kuka sen lautasen täyttää? Lautasen täyttämistä keskuskeittiön antimilla vastustetaan, mutta syykin on hyvä: Keittiöstä tulevat säästöt eivät saa karata keittiöstä ulos. Jos säästöt näkyy lautasen päällä plussana niin onko tehokkuus tuottamisessa huonoa? Tämä JOS vaatii muutosta ja pohdintaa KUN. Lisäainekampanjassa tuotiin kokki näyttämään miten 90 sentillä tehdään lisäaineetonta ruokaa. Tuosta saa vähän sellaisen kuvan ettei keittiöhenkilökunta osaisi tehdä ruokaa. Tuliko tällä mannekiinikokilla (mies, moniko koulunkokki on?) siinä sivussa samalla rahalla muutama erikoisruokavaliokin?

      Kuka päättää lautasen täytteestä? Syöjiä pyritään osallistamaan kyselyillä. Lasten ääni lautaselle ei vaan taida puhutella yläkouluikäisiä teinejä... Täytettä ainakin ohjeistetaan runsaasti.

      Kuka päättää lautasen koosta? Ymmärtääkseni ruoan keittäjä ei saa euroaan suoraan vaan esimerkiksi Helsingin kouluruokatuottajan Palmian sivuilla kirjoitetaan: "Koulujen ja oppilaitosten ruokapalvelut on neuvoteltu ja sovittu yhdessä ruokapalvelujen tilaajan eli Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa". Päätetäänkö ruokailuun käytettävä summa kunnassa erikseen vai onko se mukana opetustoimeen käytettävässä summassa? Tai toisin päin, jos opetustoimeen lisätään rahaa, miten se saadaan kohdistumaan kouluruokaan?

      Kun lautanen on tyhjä niin mihin se euro menee? Kilahtaako se sosiaalipoliittiseen säästöpossuun tulevaisuuden varalle? Vai meneekö euro pesuveden mukana ja pian puidaan kuntapäättäjien lähiruokakytköksiä... Mutta nämä asiat eivät enää kuuluu kouluruokalaan, vaikka keittäjän kauha jotain paikkaamaan pystyykin.

      Opetussuunnitelma tuo lapset ruokalaan, mutta siihen se suunnitelma kuulemma nykyään loppuukin. Ja ovi jätetään auki ainakin yläkoulussa poistumiseen koulusta ruokailun ajaksi.

      Kiitän blogiini tulleista kommenteista, jotka laajentavat näkemystä kokonaisuudesta nimeltä kouluruokailu. Suljen keskusteluyhteyden häiriköinnin välttämiseksi, lisäkommentteja voi edelleen lähettää sähköpostitse kouluruokatietopankki (at) gmail.com.

      4.4.11

      Hallituksen politiikkaohjelmien perintö by Kouluruokatietopankki

      Viime viikolla 29.3.2011 julkaistiin päättyvän hallituskauden politiikkaohjelmien loppuraportti.
      Virallinen tiivistys löytyy tästä. Uutisointia Ruokatiedolta

      Paljon pientä pränttiä, josta sanaa kouluruoka ei meinaa löytyä. Ja sitä paitsi politiikkaohjelmista on hirvittävän pitkä matka kouluruokalautaselle jos on vaikea nähdä miten juuri kouluruokailussa voi tehdä näkyviä muutoksia esimerkiksi abstraktin "syrjäytymisen estäminen" tavoitteen toteutumiseksi.

      Kouluruokatietopankki oikoi vähän mutkia ja lisäsi sanan "kouluruoka" osioon

      Politiikkaohjelmien yhteinen perintö (s.10):  

      Kansalaistoiminnan vahvistaminen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen  
      • Kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen rooli hyvinvoinnin tuottamisessa 
      -Lasten ääni lautaselle-kouluruokakampanja laajempaan käyttöön. Siitä se yhteiskuntavastuun ottamisen malli tulee tutuksi ja motivaatiota jatkaa vaikuttamista onnistuneen tuloksen myötä.
      • Yleishyödyllisyyden tarkoituksenmukainen määrittely, erityisryhmien palvelujen turvaaminen 
      -Kouluruoka on tarkoituksenmukainen yleishyödyke! kts. perusteluina muut listan kohdat
      • Yhteiskunnalliset yritykset  
      -Kapulakieltä: tarkoittaa koulun keittiötä
      Perhepolitiikan vahvistaminen 
      • Lasten ja nuorten tukeminen
      -Haarukka käteen myös kouluruoan aikaan niin jaksaa.
      • Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 
      -Kaikille haarukka käteen kouluruoan aikaan samassa pöydässä. Opettaja keskelle jakamaan keskustelun puheenvuorot tasaisesti. 
      • Vähävaraisten lapsiperheiden, erityisesti yksinhuoltajaperheiden toimeentulon turvaaminen 
      -Haarukka käteen ilmaiseksi kaikille kouluruokalassa
      • Sukupuolten tasa-arvo 
      -paha: Miksi ravintolakokit ovat monesti miehiä ja koulun keittiön kokit naisia? Ja silti kouluruoan puolesta puhuvat kokit ovat mr. Sukula ja mr. Oliver?
      • Monikulttuurisuuden lisääminen ja kotouttamisen vahvistaminen  
      -Kouluruokailu voi tehdä totta sanonnasta "on vaikeampi riidellä jos olette syöneet yhdessä".

      Työurien pidentäminen  
      • Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen 
      -vanhempien ei tarvitse huolehtia työpäivänsä lisäksi kouluajan ruokailusta.   
      • Työelämän kehittämiskysymykset  
      -Syöty koululounas ehkäisee nälästä johtuvaa kiukuttelua ja edistää kodin roolia akkujen latauspaikkana, jossa työpaikan kysymykset voi jättää odottamaan.
      • Työterveyshuollon kehittäminen ja työttömien terveydenhuolto (erityisesti pitkäaikaistyöttömät)
      -Mikäli kotona ei tarjota aterioita niin lapselle jää kouluruokailusta kansalaistaitoihinsa terveellisen ruokailun malli, mikä varmasti tuo oman rakentavan palasen työuran pidentämistavoitteeseen. 
      • Osatyökykyisten työllistäminen ja kuntoutuksen tehostaminen, nopeuttaminen ja vastuunjaon selkeyttäminen
      -Vanhemmat ovat selkeästi vastuussa lapsistaan. Mutta jos on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia. Onneksi on keittäjätäti antamassa tasoitusta kauhakaupalla. 

      Luovien alojen kehittäminen hyvinvoinnin edistämiseksi  
      • Luovien alojen ja yrittäjyyden kehittäminen 
      -jep, kouluruoka voi käyttää hyväkseen taitojen lisäksi myös luovuutta ja kouluyksikkö yrittäjähenkeä oman kouluruokailun puolesta
      • Kulttuuri hyvinvoinnin tekijänä 
      -Kouluruokakulttuuri on osa Suomalaisuutta. Hyvän ruokailun jälkeen voi hyvin.
      • Kulttuurituotteet, palvelut ja vienti 
      -Kyllä kouluruoka voi olla samalla listalla kuin Angry Birds.

      Eipä anneta uuden hallituksen jättää huomaamatta miten kouluruokaan sijoitettu euro palautuu takaisin monen politiikkaohjelman tavoitteiden toteutuksessa.
      Lisähuomautus 19.4.2011: Samaa asiaa löytyy vähän pitempänä kirjoituksena Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman tiivistelmässä (hallituskausi 2007-2011). 

      1.4.11

      Läskisoosi palaa kouluruoaksi

      Keskisuomalainen uutisoi 1.4.2011 (kiitos ML Fb linkistä)

      Salainen läskisoosi palaa kouluruoaksi

      Vakavasta aiheesta ne parhaimmat pilat syntyvät. Kouluruoka on siis otettu vakavasti. 

      17.1.2011 Kouluruokaa muutetaan tänäänkin kunnanvaltuustoissa


      Mielenosoitukset ovat toki hyvä keino herättää yleistä huomiota ajamalleen asialle, mutta kouluruokailussa pelin säännöt sanovat muutoksen lähtevän aloitteesta oman koulun ruokalaan, ruoanvalmistuspaikkaan ja suurimmissa asioissa kunnan valtuustoon. Ilman perusteita laaditut aloitteet luultavasti käsitellään kevyesti, jos käsitellään. Ja on aika päivän selvää, että "mä tahdon"-aloitteet eivät toteudu, eivät ainakaan ilman montaa tahtojaa. Ja miten saada tukijoita puolelleen? Perusteluilla sekä keskustelulla! Toivon Kouluruokatietopankin tarjoavan tutkittuja perusteita, kokemuksia muualta sekä kannustusta kouluruokailuun muutosta hakeville.

      Talvellä 2011-2012 näyttää keskustelu kouluruokailusta lisääntyneen merkittävästi kunnanvaltuustoissa. Kestoaihe keskuskeittiöt jatkaa yhä, mutta uutena tekijänä on tullut ruokavalinnat. Onko tämä politikointia äänestäjien miellyttämiseksi kuntavaalien 2012 edellä? Margariinin vaihtaminen kun on helpompi päätös kuin ruoan valmistuspaikasta päättäminen.

      En ole nähnyt laskelmia lisävaihtoehtojen tarjoamiskustannuksista. Mikäli kouluruokaan käytetty kokonaissumma ei nouse niin onko leivänpäällisvaihtoehtoon käytetty summa pois niistä vaihtoehdoista mitä päällisen alle tulee vähentäen tuoreleipä-päiviä? Tai tuoreita kasvisvaihtoehtoja? Onko leivänpäällisvaihtoehto sen arvoista koululaisille? Vai haluavatko veronmaksajat kustantaa tämänkaltaisia lisävaihtoehtoja koululaisten 1/3 ravinnontarpeeseen? 

      Yritän palvellla blogillani mahdollisimman laajasti sillä uskon kaikkien hyvin perusteltujen aloitteiden synnyttävän keskustelua, joka johtaa kouluruokailua parantaviin tekoihin. Olkoon lähtökohta aloitteen tekemiselle miltä kulmalta ruokamaailmankuvaa tahansa. Mikäli joku aloite puuttuu se ei ole kannanotto keskuskeittiöiden tai lähikeittiöiden puolesta vaan johtuu yhden hengen toimituksen rajallisuudesta. Tietoa kuntatasoisesta kouluruokakeskustelusta voi lähettää kouluruokatietopankki at gmail.com

      Päivitetään tarvittaessa
      • Ruokatieto 17.1.2012: Paikallista ruokaa ostava kunta kehittää... "...monissa viime vuosina rakennetuissa koulukeittiöissä ei ole välineitä keittää perunoita. Sen sijaan tarjotaan vaikkapa riisiä."
      • Adressi koulun keittiön säilyttämiseksi: Ristijärvi tammikuu 2012
      • 23.12.2011 Iisalmen sanomat: "..kunnanvaltuusto päätti tiistaina äänin 26-20 lisätä kouluruokailun vaihtoehdoksi myös Oivariinin ja kevytmaidon kasvisrasvalevitteiden ja rasvattoman maidon rinnalle."
      • 9.12.2011 Iisalmen sanomat "...nyt kunnassa politikoidaan kouluruualla" 
      • Kunta voi suosia lähiruokaa jos haluaa (Haapajärven kaupunginvaltuuston puhenjohtajan kirjoitus Maatalouden tulevaisuudessa kevät 2010). 
        • Samasta aiheesta jo tehtynä: Lähiruokaseminaari Mustasaari (3.10.2011): kalvo 8. Päätöksenteon vaikutus ruokapalveluihin "Vuonna 2011 talousarvioon annettiin 42 000 € lisämääräraha / Ruokapalvelut on saanut olla mukana (kunnan) ilmasto- ja energiastrategia 2011-2020 työryhmässä. / Ruokapalveluiden tavoitteeksi kirjattiin; tarjota sesonginmukaista tai kasvisruokaa tai luomuruokaa kahdesti viikossa vuoteen 2015 mennessä / Hankintakriteerien kehittäminen niin että kotimaisuus- ja lähiruoka olisi turvattu tulevaisuudessa"