Kouluruoka 70-vuotta -juhlitaan kouluruokailua!

70-vuotiasta kouluruokailua on juhlistettu laajasti myös Suomen kouluissa, yrityksissä ja kampanjoissa sekä muisteltu lehtijutuissa. Katso kooste.

Suomalaisen kouluruokailun historiasta kerrottua

Maksuton kouluruokailu. Miten tänä päivänä maailmalla ainutlaatuinen ja menestyksekkäästi kouluoppimista kokonaisvaltaisesti ravitsemuksellisuuden lisäksi yhteisöllisesti tukeva innovaatio on Suomessa saavutettu? 

Hyvinvointivajeen paikkausta kouluruokailun kehittämisellä?

Suomi on OECD:n 30 maan tutkimuksessa kouluviihtyvyydessä sijalla 18. Koulutuksessa olemme numero 1.

Lähettäkää kuvia koulu-joulu-lounaasta!

Blogini on saanut paljon käyntejä ulkomailta* viime viikon aikana vieraskirjoitukseni saaman huomion vuoksi. Ko. vieraskirjoituksen kommenteissa toivottiin tietoa millaista ruokaa Suomen kouluissa nykyään tarjotaan.

Joten nyt olisi tilaisuus mainostaa kansainvälisesti oman koulun jouluruokaa, joka varmaan on maailmalla harvinainen niin käytäntönä kuin ruokalajeiltaan. 

LÄHETÄ kuvia kouluruokatietopankki@gmail.com. Mukaan tiedot koulusta ja ruokailijoiden määrästä. Sekä tiedot tarjottavasta (kääntelen niitä englanniksi, mutta jos tiedät jo / tarjolla on jotain ei-perinteistä, niin valmis käännös otetaan toki vastaan)

Julkaisen kuvia blogissani ilahduttamaan ulkomaan lukijoita sekä toivottavasti myös herättämään uteliaisuutta ja kiinnostusta suomalaista kouluruokailukäyntöä kohtaan. 

Rauhaisaa ja maistuvaa joulun aikaa!

*Joulukuussa (16.12. mennessä) vierailijoita on ollut:

Finland 770

Russia 158

United States 133

Germany 26

United Kingdom 23

Ukraine 12

Malaysia 11

Canada 5

Singapore 5

Netherlands 4

Kouluruokaan käytetty summa

Yle piristi varmasti monen päivää uutisoimalla "Kunnat käyttävät kouluruokaan enemmän rahaa".

Teko: Kouluruokakampanja kodin ja koulun yhteisvoimin: Espoo

Espoolaisessa Järvenperän koulussa on keväällä 2010 pyörinyt Energinen-kouluruokakampanja.

Tässä toiminnassa on ollut näkyvästi mukana julkisuudessa toimimiseen tottunut henkilö, jolla luultavasti on myös paljon kontakteja ko. jutussa mainittujen julkisuuden henkilöiden paikalle saamiseksi. Oletan, että monelle kouluruokailusta huolestuneelle vanhemmalle tämä aiheuttaa turhautumista: "Hyvähän heidän on".

Toivon, että esimerkiksi tämän kouluruokatietopankin kautta muutkin vanhempaintoimikunnat löytäisivät juuri heidän koululleen sopivia työkaluja tuoda esille kouluruokaa koskevia asioita ja löytää ratkaisuja niihin. Tai miksei myös syyn viedä kiitosta koululle hyvin tehdystä työstä! Kaikesta lisäaine - laatu - yms. keskusteluista huolimatta, kouluruoka on kuitenkin se TÄMÄN hetkinen paras vaihtoehto ruokailulle koulupäivän aikana. Ja taatusti parempi kuin olla syömättä ollenkaan... Perusteluja löytyy alla olevista linkeistä ja kuten myös esimerkkiä miten tulevaisuus on muokattavissa.

Toivon, että Kouluruokatietopankin tekstit ja linkit myös auttavat näkemään kodin mahdollisuuksia vaikuttaa kouluruokailuun oman lapsen kohdalla jo tänään ja viimeistään heti huomenna.

Energinen-kouluruokakampanja on saanut alkunsa koululta, mutta vanhempaintoimikunta on ollut voimalla ja energialla mukana mm. vanhempainyhdistys Himakka internetsivujen kautta. Minun internetistä löytämäni tieto kampanjasta loppui tähän. Talletuksia tuloksista toivotaan.

Vanhempainyhdistyksen toiminnassa mukana ollut Anja Nysten kertoo Kemikaalikimara-blogissaan kampanjasta: linkki

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Maria Jungner, Elastinen ja Energinen

Tiesitkö, että Elastinen ei jättänyt kouluaikoina koskaan kouluruokaa väliin ja että Maria Junger on ollut energiajuomakoukussa? Nämä ja paljon muutta ruokailuun liittyvää asiaa kuultiin Järvenperän koulussa Energinen-kouluruokakampanjan aloitustilaisuudessa, jossa teemana oli kouluruokailun tärkeys. Kampanja lähti liikkeelle koulun rehtorin Sisko Savolaisen sekä koulun keittiön huolesta kouluruokailun vähäisyydestä, josta kirjoitin aiemmin postauksessa Elämää lihiksellä ja karkilla - tai syömättä mitään? Maria Jungner ja Elastinen toimivat Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman SRE:npuhemiehinä ja jotka suureksi iloksemme saimme koulullemme vieraiksi avaamaan kampanjaa.

Lisää tekstiä blogissa

sekä linkki

___________________

Opetushallituksen uutiskirje Spektri 14.7.2010 linkki

Kouluruokakampanja kodin ja koulun yhteisvoimin

Espoolaisessa Järvenperän yläkoulussa on käynnissä Energinen - kouluruokakampanja. Sen teemoina ovat ruokailun ja ravinnon vaikutus jaksamiseen, vireyteen, keskittymiseen ja yleiseen hyvinvointiin. Kampanjan järjestävät yhdessä vanhempainyhdistys Himakka, Järvenperän koulu ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma SRE.

Yhdessä ruokailemisen pitäisi olla iloinen asia. Lautasialaskettaessa on kuitenkin havaittu, että joinakin päivinä jopa puolet oppilaista jättää kouluruoan kokonaanväliin. Kuinka moni yrittää pärjätä päivän kioskiantimilla tai kokonaan syömättä, vaikka pitäisijaksaa työskennellä ryhmässä ja oppia uutta? Onko ryhmän paine niin suuri, että vaatii erityistärohkeutta käydä koululounaalla?

Yhdessä ruokailulla on terveyden ja hyvinvoinnin parantamisen lisäksi myös tärkeä sosiaalinen merkitys. Miksi kannattaa syödä kouluruoka sen sijaan, että suuntaa kaupan karkkihyllylle tai kioskille? Annammeko kouluruoalle sellaisen arvostuksen kuin sille kuuluu vai annammeko karkkien, energiajuomien ja sipsien viedä voiton?

Energinen-kampanjalla nostetaan kouluruoan statusta niin oppilaiden, vanhempien kuin päättäjien keskuudessa. Vanhemmille kerrotaan kampanjasta koulun tiedotteissa ja tulevana syksynä järjestetään vanhempainilta aiheena nuorten ruokailu. Näin halutaan herättää yleistä keskustelua ruokailun ja ravinnon merkityksestä. Mikä on nopeuden, tehokkuuden ja säästöjen takia syntyneen välipalakulttuurin hinta?

Kampanjaan sisältyy luokkien välinen kilpailu, jossa oppilas saa ateriapassiinsa leiman palauttaessaan tarjottimen kouluruokailun jälkeen. Luokkakohtaiset ruokailuprosentit lasketaan kahden viikon ajalta. Aktiivisimmin kouluruokaan osallistuvan luokan oppilaat saavat palkinnoksi elokuvaliput. Aihetta pidetään esillä myös opetuksessa ja päivänavauksissa.

Yhteyshenkilöt

Anja Nystén, Vanhempainyhdistys Himakan puheenjohtaja,

Minna Kartano, apulaisrehtori,

(Näiden henkilöiden yhteystiedot löytyvät alkuperäisestä tekstistä linkin kautta. Poistin ne tästä yhteydestä, koska uutinen on vuoden vanha enkä tarkistanut ovatko henkilöt enää mukana toiminnassa)

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma

__________

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman Sanoja Lautaselta-blogi on käsitellyt asiaa 14.4.2010: Tarjolla ilmainen lounas ja leffa - kiinnostaako? linkki

Teko: Lasten ääntä kuunnellaan...

Ainakin Porvoo ja Espoo ovat halunneet kuulla lasten ääntä. Porvoossa kuuleminen on alkanut tammikuussa 2011 linkki, mutta sitä on luvattu pitää aktiivisesti yllä kuusi viikkoa. En löytänyt pikavilkaisulla uutisointia kuulemisen tuloksista (tilanne 25.3.2011). Espoo on jo päässyt kuulemansa perusteella tekoihin.

Helsingin Sanomien Omakaupunki, Helsinki uutisoi 8.3.2011:

(linkki tuli minulle "Lasten ääni lautasella"-Facebook-sivuston kautta).

Kouluruokaa aiempaa vähemmän roskiin Espoossa

Espoon koulujen ja päiväkotien biojätteen määrä on vähentynyt parissa vuodessa 28 prosenttia. Aiemmin sitä syntyi asiakasta kohden yli desi päivittäin, nyt määrä on alle desilitran. Tähän kuuluvat biojätteet keittiöiden porkkanankuorista servietteihin.

Lasten ja nuorten toiveita on kuunneltu aiempaa herkemmällä korvalla, EspooCateringin toimitusjohtaja Minna Ahola kertoo.

"Listoilta on karsittu esimerkiksi perinteisiä kastikeruokia, koska ne eivät tee kauppaansa. Olemme saaneet palautetta, että mitähän tämä oikeastaan on", Ahola kuvaa.

Kaalisilput ovat vaihtuneet amerikansalaattiin ja porkkanaraasteeseen, maksalaatikko on korvattu tortilloilla.

Perinteinen hernekeittokin on saanut lähtöpassit. Laskiaistiistaina sitä sentään tarjottiin.

Espoo Catering tekee päivittäin ruokaa 50 000 espoolaiselle, joista 40 000 on päiväkotilapsia ja koululaisia.

Ahola selittää biojätteen vähenemistä myös valistuksella: lapset ja nuoret pyrkivät ottamaan ruokaa sen verran, mitä uskovat syövänsä.

"Toiset näyttävät elävän pyhällä hengellä", Kuitinmäen yläkoulun apulaisrehtori Terja Isokorpi kummastelee.

Koulun emäntä, alue-esimies Sirpa Muuri myötää, että nuorten ruokahaluttomuutta on ikävä katsella. Monet kun söisivät vain hampurilaisia ja pizzaa. "Kai se on niin, että perheissä on niin kiire, että juuri muuta ei ehditä laittaa."

"Suuressa koulussa voi kalapuikkopäivänä olla 200 ruokailijaa enemmän kuin edellisenä päivänä", Ahola kertoo.

Eurolla ja kolmella sentillä päivässä koulukeittiöiden pitää tarjota terveellinen, monipuolinen, maistuva ja kasvattava ateria.

• Päivi Punkka-Hänninen

Suomen ruokakulttuurin edistämisohjelma palkitsi biojätteen vähentämiseksi tehdyn työn  ATERIAteko 2010-palkinnolla

• _____________________________

Kastikeruoka-komentti kirvoittaa minutkin kertomaan Ranskasta Suomeen muuttaneen ranskalaisen ystäväperheeni lapsen kommentin suomalaisesta kouluruoasta: bla bla bla with SAUCE... Koko perhe on ihmetellyt suomalaisten tapaa syödä kaikki lihansa kastikkeen kanssa / kastikkeessa.

Ikävämpi uutinen kouluruokailusta

Ylen ma 7.3.2011 uutisoima ikävämpi puoli kouluruokailusta.

Ennen kuin annat uutisen vaikuttaa mielipiteeseesi kouluruokailusta mietihän "Käytössä ei tällä hetkellä ole suomalaista porkkanaa"-lausetta. Mieti "Miksi?". Minulla ei ole vastausta, kenellä on? En usko, että lopullinen vastaus tulee kyseisen keittiön emännältä...

Huomioitavaa on, että taudista sekä tartunnan lähteestä voidaan Suomessa uutisoida. Usassa tämä on jossain määrin jopa kiellettyä laissa "kun kaikki vähän kipeästä vatsasta kärsisivät haastaisivat yhtiöitä oikeuteen". (valitettavasti en löydä viitettä. Tieto on peräisin kirjasta "Fast Food Nation" (Eric Schlosser, 2001))

Yersinia-bakteeri aiheuttaa taas mahatautia Tuusulassa

Tuusulalaisessa koulussa tarjotusta porkkanasta on taas löytynyt yersinia-bakteeria. Samainen bakteeri aiheutti rajun vatsatautiepidemian 2006 sitten keskiuusmaalaisissa kouluissa. Nyt lapsia on sairastunut todistetuksi kaksi.

Tuusulan terveyskeskus tutki yersinian mahdollisuutta, kun kahden oppilaan vatsatauti pitkittyi. Syyllinen tartuntaan löytyi koulusta otetusta elintarvikenäytteestä. Bakteeri levisi samoin kuin vajaat viisi vuotta sitten porkkanaraasteen välityksellä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus tutkii nyt myös muiden koulujen elintarvikenäytteitä yersinian varalta.

Tuusulan koulujen juurekset tulevat keittiöille valmiiksi kuorittuina. Käytössä ei tällä hetkellä ole suomalaista porkkanaa.

Liikkeellä edellistä lievempi bakteerikanta

Edellisen kerran kun bakteeri jylläsi Tuusulassa ja Keravalla, lapsia sairastui 400. Bakteerikanta on nyt kuitenkin toinen. Tuusulan koulusta nyt löytynyt kanta aiheuttaa lievemmän taudin. Tuusulan johtajaylilääkäri Minna Karpansalo kertoo, ettei päivystykseen ole tullut vatsaoireiden takia erityisiä yhteydenottoja.

Parhaillaan on liikkeellä myös muun muassa noroviruksen ja enteroviruksen aiheuttamaa vatsatauteja.

Yersinia aiheuttaa suolistotulehduksen ja ripulia. Se parantuu yleensä nopeasti itsestään, mutta joskus pitkittyneissä tapauksissa käytetään antibioottihoitoa.

YLE Helsinki

EU:n kouluhedelmätuki

Tiivistelmä: "Ohjelman vaatiman kalliin byrokratian katsottiin syövän tuen hedelmät koululaisten sijaan."

Eli tämäkin oli päätös kouluruoan puolesta, vaikka ensi lukemalta näyttäisikin olevan kouluruokailulle huono päätös.

Ruokatieto uutisoi 7.3.2011

EU:n kouluhedelmätukea käytettiin ensimmäisenä vuonna yhteensä vain kolmannes

Vuonna 2009 käynnistynyt kouluhedelmäjakelu ei ole ottanut toivotusti tuulta alleen. EU:n jäsenmaat käyttivät vapaaehtoiseen kouluhedelmäohjelmaan sen ensimmäisenä vuonna 2009 - 2010 vain noin 33 miljoonaa euroa siihen varattujen 90 miljoonan euron sijaan. Kouluvuonna 2010 - 2011 EU-maista vain Suomi ja Ruotsi eivät osallistu hedelmäjakeluun.

Komissio selvitti viime viikolla maatalousmepeille, mikä ohjelman toteutuksessa on mennyt pieleen. Suuri ongelma, myönsi komission maatalouspääosaston apulaispääjohtaja Lars Hoelgaard, on hallinnollinen rasite hakemuksineen, toteutuksineen ja valvontoineen. Hän vakuutti, että hallinnollisen puolen yksinkertaistamisesta on jo huolehdittu.

Hallinto syö hedelmät

Euroopan parlamentin verkkosivuilla kerrotaan, että pääsyy Suomen ja Ruotsin pois jäämiselle olisi se, että EU rahoittaa vain puolet hedelmähankinnoista. Loput rahat on kustannettava joko kansallisesti tai koulukohtaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö puolestaan arvioi vuosi sitten, että Suomessa ohjelma toisi koululaisille vain yhden lisähedelmän kuukaudessa ja olisi hallinnollisesti hyvin raskas. Ohjelman vaatiman kalliin byrokratian katsottiin syövän tuen hedelmät koululaisten sijaan.

Suomella olisi mahdollisuus saada kouluhedelmiin noin 900 000 euroa kouluvuotta kohti. Mmm:n laskelmien mukaan kansallista rahoitusosuutta tarvittaisiin lisäksi noin 1,4 miljoonaa euroa.

Vaikutuksia koululaisten lähipiiriinkin

Hoelgaard muistutti mepeille kouluhedelmäjärjestelmän eduista. Paitsi että eurooppalaislapset syövät sen avulla enemmän hedelmiä päivittäin, kyse on myös pitkän aikavälin investoinnista terveyteen ja elintapoihin matkalla kohti aikuisuutta.

Komissio uskoo, että hedelmäjakelusta koituu myös kerrannaisvaikutuksia: lasten lisääntynyt hedelmien syönti näkyy niin vanhempien, sisarusten kuin opettajienkin ruokatottumuksissa.

Mepit pitävät kouluhedelmäohjelmaa tärkeänä lihavuuden torjunnassa. He kommentoivat, että ongelmat muistuttavat koulumaito-ohjelman alkuvaikeuksia ja vaativat hallinnollisen taakan keventämistä, mikä raivaisi tietä menestyksekkääseen ohjelmaan. Koulumaito-ohjelma on jäsenmaata sitova ja se otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1995.

Alle 200 grammaa heviä päivässä

EU-maissa syödään liian vähän hedelmiä ja vihanneksia suhteessa maailman terveysjärjestön WHO:n suositukseen.

WHO suosittelee syömään vähintään 400 grammaa hedelmiä ja kasviksia päivässä, kun Suomessa suositus on kuusi kourallista tai puoli kiloa päivässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamien tietojen mukaan keskivertokoululainen Suomessä syö kuitenkin vain 176 grammaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.

EU:ssa arvioidaan olevan 17 miljoonaa ylipainoista ja 5,1 miljoonaa vakavasti ylipainoista lasta. (Ruokatieto)

Euroopan parlamentti: EU:n kouluhedelmäjärjestelmä: ensimmäinen vuosi takana

Aikaisempi uutisointi:

Ruokatieto 19.1.2010: Kouluhedelmiä ei tule kouluihin 2010 linkki

Kouluruuan arvonnousu alkaa minusta

Ruokatieto uutisoi 29.09.2010

Kouluruuan arvonnousu alkaa minusta

Kodin ja koulun aikuiset ovat asenteillaan, puheillaan ja teoillaan lapsille mallina. Mallioppiminen on tehokas tapa oppia myös ruokailuun liittyviä asioita niin hyvässä kuin pahassa. Ruokaa moittiva tai omia eväitä syövä aikuinen murentaa kouluruuan uskottavuutta, sanoo kouluruoka-asiantuntija Seija Lintukangas.

FT Seija Lintukangas puhui kouluruokailun asiantuntijoille Maito ja Terveys ry:n Kouluruokaa ja -maitoa -seminaarissa Tampereella tiistaina. Olisi suonut, että kuulijoina olisi ollut myös opettajia, rehtoreita ja kuntapäättäjiä. Ei nimittäin ole yhdentekevää, miten koulun aikuiset käyttäytyvät ruokailutilanteessa ja mihin sävyyn ruuasta puhuvat.

Arvostus kumpuaa kodista

Yhtä lailla vanhempia ja isovanhempia pitäisi informoida, ettei karmeita kouluruokakokemuksia tarvitsisi jakaa lapsille.

-Puheissa siirretään tahattomasti negatiivista asennetta kouluruokaa kohtaan, vaikka meidän pitäisi olla ylpeitä ainutlaatuisesta maksuttomasta, täysipainoisesta kouluateriastamme, Lintukangas kertoi harmistuneena. Hänellä on pitkältä ajalta kokemusta Iitin kunnan kouluruokailusta.

Lintukankaan mukaan rehtori on avainhenkilö kouluruokailua kehitettäessä. Viitseliäs ja osaava rehtori järjestää esimerkiksi ruokailuajat oppilaiden kannalta järkevästi. Yksin tai yhdessä opettajien kanssa hän voi päättää, ettei koulussa myydä makeisia eikä virvoitusjuomia eri ryhmien varainkeruuhalusta huolimatta. Koulu viestii kaikella toiminnallaan.

Milloin tulee ruokakasvatukseen erikoistunut koulu?

Ruokailutilanne on kasvatustilanne. Tarvitaan vastuullisen aikuisen malli. Monissa kunnissa on säästösyistä vähennetty opettajien ateriatukea, jolloin oppilaat eivät näe ruokailevan aikuisen antamaa mallia koulussa. Tarvitaan myös jämäkkää kasvatusotetta, jotta ruokailu sujuu rauhallisesti.

Lintukankaan mielestä peruskoulun opettajat pitäisi saada kouluruokailun valaistushetkiin, jotta kouluruokailun arvostus paranisi.

-Kysy, onko kouluruokailu merkitty koulunne opetussuunnitelmaan, niin kuin sen pitäisi opetussuunnitelman perusteiden mukaan olla! Liikuntaan, musiikkiin ja ratsastukseen erikoistuneita kouluja meillä on, mutta onko ruokakasvatukseen erikoistunutta? Mielikuva tukipalvelusta vähentää kouluruokailun arvostusta, Lintukangas laukoi.

Hän rohkaisi ruokapalveluhenkilökuntaa mieltämään oman työnsä osaksi oppilaiden kasvatusta, vaikka perinteisesti koulun henkilökunta luokitellaan opettajiin ja muuhun henkilöstöön. Tuttu keittiöhenkilökunta tarjoaa lapsille ruuan lisäksi turvaa ja rakkautta. Kouluravintolassa saa olla sydän lämpimänä, ruoka kuumana ja koulumaito kylmänä.

Oppilaat voidaan ottaa mukaan toiminnan virtoihin. Yhdessä tekeminen ei maksa mitään. Koulun hyvä ilmapiiri ja yhteishenki vaikuttavat myönteisesti myös kouluruuan arvostukseen ja suosioon.

Suomessa koulumaito pääosin rasvatonta

Tänään keskiviikkona vietetään kansainvälistä koulumaitopäivää. Koska meillä koulussa tarjotaan täysipainoinen ateria, on maustamaton ja rasvaton maito osa sitä.

-60 prosenttia kouluissa tarjotusta maidosta on rasvatonta. Rasvaton maito on suosituinta sekä maaseudulla että kaupungeissa. Luomumaidon ja laktoosittoman maitojuoman suosio on hienoisessa kasvussa, toiminnanjohtaja Tiina Soisalo Maito ja Terveys ry:stä kertoi. (Ruokatieto – Taina Luova)

______________

Aiheeseen liittyvä Hesarin kirjoitus 10.2.2011

Kouluruokailussa kiitos seisoo

Teko: kouluruoan asiakaskysely, Tampere, joulukuu 2010

Linkki

Aamulehden kirjoitus 20.12.2010. Yksi lause on nostettava esille "Maistuva ruoka ei yksin riitä. Ruokailuun tarvitaan myös aikaa ja rauhaa, jota tutkimustulosten perusteella ei tällä hetkellä kaikissa koulussa voida taata."

Nämä kouluruoat maistuivat tamperelaislapsille

Tamperelaisille lapsille ja nuorille maistuvat vanhat tutut suosikkiruoat. Päiväkodeissa herkutellaan mieluiten spagetilla, lihapullilla ja makaronilaatikolla, kouluissa mieliruokia ovat etenkin kalapuikot ja uunimakkara. Tulokset käyvät ilmi Tampereen Aterian teettämästä tutkimuksesta, jonka on toteuttanut FCG Finnish Consulting Group Oy.

Päiväkotilapsista 80 prosenttia pitää päiväkodissa tarjottavaa ruokaa maistuvana ja ruokahetkeä mukavana asiana. Alakoululaisille terveellinen kouluruoka maistuu, mutta yläkoululaiset ovat kriittisempiä. Yläkoululaiset jättävät kouluruokailun helposti väliin ja hakevat naposteltavaa kaupasta tai kioskilta.

Tutkimuksen tulosten perusteella vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaiden, koulun ja ateriapalvelun kanssa on jatkettava.

– Koululaiset vaikuttavat ruokalistoihin jo monella tavalla. Mieliruokaäänestykset ja ruokaraadit ovat suosittuja, sanoo Tampereen Aterian asiakkuuspäällikkö Tiina Tamiola.

– Mutta maistuva ruoka ei yksin riitä. Ruokailuun tarvitaan myös aikaa ja rauhaa, jota tutkimustulosten perusteella ei tällä hetkellä voida kaikissa kouluissa taata.

Päiväkoti- ja ala-asteikäisten lisäksi tyytyväisiä ateriapalveluun ovat erityisesti päivätoimintakeskusten, vanhusten palvelukeskusten ja kotiateriapalvelun asiakkaat. Kotiateriapalveluasiakkaat kiittävät ruoan makua ja ulkonäköä sekä arvostavat palvelun ystävällisyyttä ja täsmällisyyttä. Myös vanhainkodin asukkaiden mielestä ruoka on entistä maistuvampaa, mutta ruokatoiveiden huomioimiseen he toivovat parannusta.

FCG Finnish Consulting Group Oy toteutti asiakastyytyväisyystutkimuksen Tampereen Aterian toimeksiannosta syys-lokakuussa 2010. Tutkimuksessa selvitettiin asiakkaiden kokemuksia Tampereen Ateriasta ja ateriapalvelun tärkeimpiä kehityskohteita. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5 954 asiakasta.

Aamulehti

_____________

Lue myös sivuilta yleisökommentit

______

Aterian sivuilta löysin vastaavan tutkimusuutisen vuodelta 2008.

Kouluruokapalvelun tuottaja: Helsinki

Palmia on Helsingin kaupungin omistama liikelaitos, joka tuottaa mm. osan kaupungin kouluruokapalveluista.

Yhtiön mm. kouluruokaa koskevia päätöksiä voi hakea näiltä sivuilta.

Kaikkien catering-tuotannossa valmistettujen ruokalajien tuotetiedot löytyvät kotisivuiltamme

Välipala-automaattikokeilu

Järkipalaa-sivuilta löydetty:

Välipala-automaattikokeilu linkki raporttiin

Nuorten makumieltymysten mukainen terveellinen välipalavalikoima välipala-automaatissa sekä edulliset hinnat lisäisivät Välipala-automaattikokeilun raportin mukaan automaatin käyttöä ja auttavat siten vähentämään epäterveellisten välipalojen syömistä.

Osana Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA:n Järkipalaa-hanketta toteutetun välipala-automaattikokeilun loppuraportti valaisee kokemuksia määrä-aikaisesta (2 kk) välipala-automaatin käytöstä kahdessa koekoulussa.

Raportti esittelee lyhyesti kouluruokailun taustoja ja suosituksia sekä käytäntöjä koulupäivän aikana tarjottavista välipaloista. Raportin loppuosa syventyy kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin 7.-9.-luokkalaisten aamupala-, lounas- ja välipalakäytäntöjä ja kokemuksia välipala-automaatista. Kokeilun välipala-automaatti sisälsi tuotteita, joiden rasvan määrä ja laatu oli ravitsemussuositusten mukainen, sekä sokerin ja suola määrä kohtuullinen.

Välipala-automaattikokeilu ja sen yhteydessä tehty kyselytutkmus toteutettiin 7.-9.-luokkalaisille Herttoniemen Yhteiskoulussa ja Sipoonjoen koulussa.

Tekijät: Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Sitra ; A. Peltola, R. Tahvonen, T. Vainio, K. Rintala, H. Luomala

24.1.2012 Päätös: Kasvisruokapäivä, Helsinki

Vuoden 2011 alusta Helsingin kouluissa alkanut kerran viikossa oleva kasvisruokapäivä on herättänyt paljon nettikirjoittelua.

Keräilen tähän linkkejä sitä mukaa kun niitä kohdalle osuu:

• 9.1.2012 Uusi Suomi: Muotovirhe - koulujen kasvisruokapäivä pysyy
• 3.1.2011 Palmia (Kouluruoan tuottaja) uutisoi: Viikoittainen kasvisruokapäivä käyttöön Helsingin kouluissa
• 5.1.2011 Helsingin kaupungin opetusvirasto: Kasvisruokapäiväkäytäntö alkaa kevätlukukaudella 2011 Helsingin kaupungin kouluissa.
• 14.2.2011 Yle Helsinki: Helsinkiläiskoululaiset äänestävät kasvisruokaa vastaan jaloillaan

Esityksen valmistelun ajoilta:

• 7.5.2010 Varpu Tavi blogi: Vuoden talousteko Helsingin vihreiltä? 

-hyviä ja monipuolisia yleisökommentteja seassa. Kannattaa etsiä.

• 23.2.2010 Uusi Suomi: YouTube-hitto: Kasvispakko raivostuttaa

Teko: Kouluruokailun kehittäjä - asiantuntija

Suomessa on jo henkilö, joka on ottanut konkreettisesti vastuuta koululaisten ravitsemuksen kehittämisestä valtakunnallisesti. Tämä ei ole maksettu mainos. Haluan omalta ostaltani nostaa hänen työnsä tunnettavuutta, että vanhemmat osaavat vaatia hänen tai vastaavien tahojen tarjoamaa koulutusta oman lapsensa kouluruokailusta vastaaville ja ennen kaikkea kouluruokailun resursseista päättäville.

Kaikki muutos parempaan kun ei ole aina rahasta kiinni vaan mukana on myös

osaamista sekä tietoa.

Seija Lintukangas
Filosofian tohtori, Helsingin yliopisto 2009
Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja
"Kouluruokailuhenkilöstö matkalla kasvattajaksi"
Yritys Edutaru Oy tarjoaa koulutusta kouluruokailun parantamiseksi tapauskohtaisesti. Koulujen henkilöstölle: Opetushenkilöstölle, kouluruokailuhenkilöstölle, päättäjille, myös vanhemmille ja muille kouluruokailun sidosryhmille.