17.8.13

Seitsemäs lihapulla

"Miksi koulussa ei saa syödä mahaa täyteen?" kysytään varmaan taas jahka koulun aloitustohinat ovat ohi. Toivotaan seitsemättä lihapullaa kun annoskoko on viisi. 

-Kirjoitus on viime syksyn satoa, mutta kuinka ollakkaan, rajaamaton oikeus lihapulliin näkyi olevan esillä Turun Sanomien yleisöosastossa tällä viikolla. Siinäpä syy nostaa seisemännen lihapullan merkitys esille. 


Ateriakokonaisuus

Kouluruokailu perustuu tutkimuksilla vahvistettuu tietoon, että hyvinvointia tukeva energian- ja ravintoaineiden saanti täyttyy monipuolisesta ateriakokonaisuudesta. Siis lämmin ruoka sisältäen peruna/riisi/pasta/lämmin kasvis-lisukkeen sekä leipä, levite, maito/vesi ja tuore salaatti tai kasvispala. Suosituksen mukaisesti koostettu malliannos tulisi esitellä ruokailijoille ruokailulinjaston alussa. 

Malliannos ei näy valitettavasti linjastosta asti vanhemmille muistuttamaan, että mahan täyttäminen lihapullilla yksipuolistaa ravinnonsaantia. Kaikki varmasti tietävät jo, etteivät luut kehity optimaalisesti ilman riittävää kalsiumin saantia vaikka kuinka niitä rasittaisi ja monet vitamiinit ehkäisevät flunssaa puhkeamasta taudiksi. Mutta eivät muista mitä tarkoittaa käytännössä se, että energian mukana tulisi saada myös ravintoaineita suunnilleen samassa suhteessa varmistamaan energian optimaalisen kulutuksen liikkumiseen, lepoon ja lapsilla erityisesti kasvuun.  

Nälkä vain lihapulliin?

Onhan toki tutkitusti todistettu, että kasvupyrähdystään odottavalla lukutoukalla energian tarve on huomattavasti erilainen kuin joka välitunti ja ilta itsensä ohjatusti tai ohjaamatta hikeen vilistävällä koululaisella. Koulussa ruokaa ei kuitenkaan voi jakaa pärstäkertoimen mukaan vaan kaikille tarjotaan sama perusannos. 

Kodin tehtävä on valistaa omaa koululaistaan, että mikäli jää nälkä niin ensin varmistetaan itse ettei annoksesta puutu mitään osaa. Ja kaikkia osia on malliannoksen osoittamassa suhteessa. 

Toivomuksen lisälihapullista voi kauniisti esittää vasta kun koululainen osaa varmistaa itse syövänsä malliannoksen mukaisesti sekä myös osoittaa sen keittiöhenkilökunnalle. Uskon toivomuksen myös näin esitettynä tuottavan tulosta. Optimaalista tietysti olisi jos toivomus täytettäisiin vain kuudennen lihapullan verran ja siihen rinnalle tulisi uusi kierros myös salaattia tai kasvislisuketta. 

Uskon myös lounshetken realiteettiin: lihapulla on nopeampi syödä kuin annos salaattia ja näkkileipää. 

Kävisikö neljä lihapullaa ja santsi salaattia?

Siksipä myös niiden vanhempien, joiden lapsi ei valita kuudennen lihapullan puuttumisesta tulisi kysellä säännöllisesti kouluruokakuulumisia sillä korvalla, joka tarkkailee kasvisten saannin määrää. Ja ehkä kehoittaa omaa koululaistaan ilmoittamaan kohteliaasti ruokailuhenkilökunnalle tyytyvänsä vain neljään lihapullaan, että saa syötyä salaattia enemmän. Kouluterveyskyselyn perusteella arvioituna taitavat olla harvemmassa nämä lapset kuin neljään lihapullaan kehoittavat vanhemmat. Mutta noin periaattessa tuotakoon tämäkin puoli myös tässä esille. 

1/3 + 2/3 - vastuunjako

Muistutan siis, että kouluruokailu on joukkoruokailua, joka on toimivuuden vuoksi pakko säätää keskiarvon mukaan. Jokaisen vanhemman velvollisuus on tehdä selväksi lapselleen, mitä tarkoittaa oikeus saada kouluruokailun kautta 1/3 ravinnontarpeestaan monipuolisesti. Vastaavasti 2/3 ravinnontarpeesta jää vanhempien velvollisuudeksi, mutta puolestaan oikeudella säätää ruokatarjonta lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan. 

Lisätietoa kouluruokailun perustana olevista suosituksista ruoka-aineille sekä ravintoaineiden saannille sekä tietoa miten näitä arvioidaan löytyy Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2008 laatimista Kouluruokasuosituksista

Kouluruokailusta muuten vanhemille tietoa antamaan suosittelen Opetushallituksen Kotiväki-sivustoa (Linkki oikeassa palkissa ylimpänä)

6 kommenttia:

  1. Tuo varmasti toimii keskiverto-oppilaalla joka on olemassa vain tilastollisesti.

    Koulussa jossa on 100 - 500 oppilasta variaatiota on paljon. On niitä jotka syövät vähän ja niitä jotka syövät paljon. Joku ottaa sen kolme lihapullaa ja joku ottaa enemmän. Tilastollisesti keskimäärin kuitenkin sen normiannoksen.

    En itse lähtisi pakottamaan lapsia samaan kaavaan, ainakaan syömisen suhteen. Itselläni on kolme lasta ja kaikilla hyvin erilaiset ruokailutottumukset. Kuitenkin meillä on kolme hyvin tervettä ja reipasta lasta.

    Eli vaikka joukkoruokailussa joudutaan elämään tilastollisen lapsen kanssa, ei se tarjottimen kanssa jonottava lapsi ole kuitenkaan tilasto, vaan lapsi jolla on nälkä.

    Ja jolle tuo kouluruokailu voi olla päivän ainoa hetki jolloin hän saa terveellistä ja riittävän määrän ruokaa. Näitäkin joukossamme on.

    Älkäämme siis kieltäkö sitä seitsemättä lihapullaa, vaan annetaan se. Tarpeeseen se kuitenkin menee.

    VastaaPoista
  2. Mukavaa kun oma teksti herättää vastakaikua. Kiitos kommentista ja herätyksestä jatkamaan aiheen pohdintaa.

    En ole kassasi samaa mieltä "seitsemännen" lihapullan tarpeellisuudesta vaikka kommenttisi keskiverto-oppilaan olemassa olosta vain tilastossa on totta.

    Kirjoitukseni tarkoitus oli muistuttaa monipuolisen aterian tärkeydestä. Lihapullien ja muiden "herkkujen" kohdalla tämä tuntuu usein unohtuvan ja pyytäjiä on varmasti ihan kaikista tuloluokista. Ja painoluokista.

    Pysyminen siinä "enintään viisi per annos"-säännössä tekee palveluksen sekä tuloluokan että painoluokan ääripäille. Molemmille on tärkeää osoittaa koulussa hyvinvointia tukevan ruokailun olevan monipuolista ja osan energista tulee tulla myös kasviksista. He eivät välttämättä saa sitä oppia kotonaan. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi-raportti (THL:n julkaisuja 22/2012) osoittaa väestöryhmien terveyserojen syntymistä voitavan ehkäistä jo kouluaikana ohjaamalla syömään aterian kaikki osat.

    Enemmän tuosta "ainoa hetki jolloin hän saa terveellistä ja riittävän määrän ruokaa" -kliseestä olen kirjoittanut "Lopettakaa jo köyhäinruoka"-tekstissä. Lause ei tee ruokaa maistuvammaksi kenenkään suussa. "Köyhän ruoka"-imago vieroittaa terveellisestä vaihtoehdosta heidätkin, joille koululounas ei ole päivän ainoa lämmin ateria taloudellisesta syystä.

    Olkoon kouluruokailu kaikille oppilaille se hetki, jolloin he saavat nauttia lämmintä ruokaa monipuolisten lisukkeiden kera. Piilolisukkeena olkoon ruokakasvatus, joka opettaa taitoja tulevaisuutta varten.

    VastaaPoista
  3. Meillä oli tänään lihapullia. Alakoulussa on vaikea käyttää lihapullanormistoa, eka- ja tokaluokkalaiset voivat syödä vain pari pullaa, isot kuutosluokkalaiset kasvavat pojat vaikka kymmenen. Opetan nyt neljättä luokkaa, he ovat tilastollisessa keskiarvossa.

    Koulussamme isot oppilaat syövät vikana. Tänäänkin pullia riitti santsattaviksi.

    Perunat ja lihapullat ovat joka tapauksessa oppilaiden lempiruokia.

    VastaaPoista
  4. Hei Enkeliporsas, hyvää syksyn alkua sinullekin. Kiitos taas oikean kouluruokailumaailman kuulumisten kertomisesta vaikka kieltämättä hieman harmittaa kuulla, että vain lihapullia santsattiin. Onko salaatin santsaaminen harvinaista? Se maha tuppaa täyttymään herkemmin kuin lihapullamaha ;)

    VastaaPoista
  5. Maarit, juttelin eilen kouluni emännän kanssa salaatin syönnistä. Salaatin syöminen parina viime vuonna on lisääntynyt selvästi. Monella oppilaalla toteutuu optimilautasmalli, jossa puolet on salaattia.

    Salaatteihin on panostettu, usein tarjolla on kahta eri salaattia, mistä emäntää on kiitelty. Oppilastoimikunta on esittänyt ykköstoiveenaan juuri salaattitarjonnan monipuolistamista.

    Ylipäätään on hämmentävää, kuinka pienillä rahoilla pyöritetään kouluruokailua.

    VastaaPoista
  6. Olipas Enkeliporsaalla hyviä uutisia kerrottavana salaatin syömisen lisääntymisestä. Varmasti suurin osuus lisäyksestä on salaattitarjontaan panostuksen ansiota.

    Olen itsekin hämmentynyt siitä ristiriidasta, mitä ihmiset odottavat kouluruoalta ja miten toisaalta panostamista ei lisätä samassa suhteessa. Esim. lautashävikin määrään vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa kodin kasvatuksella ruoan arvostuksesta. Hävikin väheneminen toisi keittiölle lisäpanoksia ruokapuolelle. Saataisiin kaikki pienistä rahoista kaikki enemmän irti.

    VastaaPoista