Sivistysvaliokunta 20.9.2013 lausunnossaan: "kouluruokailusta tulee edelleenkin pitää hyvää huolta ja sitä on kehitettävä edelleen. Ruokailu on päiväkodeissa ja kouluissa elävä oppimisympäristö, johon koko yhteisö osallistuu ja vaikuttaa." Lausunto oli otsikoitu "Suomi elintarviketurvallisuuden ja ruokaosaamisen mallimaaksi".
Miten kouluruoan hintalappu toteuttaisi oppimisympäristöä?
Ylen kautta uutisoitiin lausuntoa kuinka kouluruoalle tulisi laittaa hintalappu osana kuntien säästötalkoita.
Mutta millainen oppimisympäristö voitaisiin toteuttaa maksullisessa kouluruokailussa? Jotkut lapset kuitenkin tarvitsisivat ulkopuolista tukea lounaansa kustantamiseen.
Miten voitaisiin pakottaa oman lounaansa kustantavat ostamaan koululounas? Entäpä jos vanhemmat päivä toisensa jälkeen "unohtavat" antaa lapselleen lounasrahaa?
Miten voitaisiin pakottaa oman lounaansa kustantavat ostamaan koululounas? Entäpä jos vanhemmat päivä toisensa jälkeen "unohtavat" antaa lapselleen lounasrahaa?
Saisiko hintalapulla laatua ja arvostusta?
Usein näkee keskusteluissa väitettävän, että kun kouluruokailusta joutuisi itse maksamaan niin sitä ei hennoisi heittää pois. Suomessa ruokahävikki on 20-30 kiloa per henki. Hävikki on isommalta osalta itse maksettua kuin ruokapalveluista tuotettua.
Entäpä miten kehitetään tasaisesti kaikkien vapaasti hankittavien lounaiden ravitsemuksellista laatua? Tai varmistetaan, että vanhempien antamalla lounasrahalla tehdään terveellisiä valintoja?
Suosittelen lukemaan kokemuksia maksullisesta kouluruokailusta
Yhdysvaltojen maksullisen kouluruokailun byrokratian viemistä hyödyistä, vanhempien häpeästä ja saamattomuudesta anoa maksutonta ruokailua lapsilleen ja toisaalta kyvyttömyydestä tarjota lapsilleen ruokailu, maksuttoman ruokailun saavien lasten leimaantuminen ja siten kouluruokailun välttelystä kertovan kirjan nimi on Free for All: Fixing School Food in America.
Suosittelen lukemaan sen. Kirjoittaja puhuu ja perustelee vahvasti miksi myös Yhdysvalloissa yleinen maksuton kouluruokailu maksaisi itsensä takaisin lyhyellä ja pitkällä ajanjaksolla puhtaasti taloudellisesti kuin myös hyvinvoinnin kannalta tarkasteltuna.
Miten kouluruoan hintalappu voisi siis parantaa Suomen kuntien tarjoamaa hyvinvointia?
Miten kouluruoan hintalappu voisi siis parantaa Suomen kuntien tarjoamaa hyvinvointia?
Aiheesta lisää:
- Suomi elintarviketurvallisuuden ja ruokaosaamisen mallimaaksi. Sivistysvaliokunnan lausunto 20.9.2013.
- Kansanedustaja Soukola: Kouluruoalle hintalappu. YLE.fi 2.10.2013
- Ruokahävikin vähentämisestä Ympäristöministeriön rahoittamista Saa syödä! -sivuilta
- Free for All: Fixing School food in America. Janet Poppendieck 2011.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti