28.1.14

Voitaisiinko nuorille antaa eväitä pohtia kouluruokailuremonttia?

YLE:n Ajankohtainen kakkonen nostaa esiin nuorten ääntä miten peruskoulua pitäisi uudistaa, jotta se olisi entistä innostavampaa ja motivoivampaa. Tiistaina 28.1.2014 peruskouluremppa kohdentui kouluruokailuun, joka aiheena toimittajien mukaan sai eniten kommentteja verkkokyselyssä. 


Remonttipätkän aiheeksi muodostui maksullinen kouluruokailu. YLE:n verkkosivuilla sai muutaman päivän ajan äänestää pitäisikö kouluissa tarjota myös maksullista ruokaa? Ohjelmassa nuoret sitten saivat hakea kouluunsa 12 oppilaalle ravintolakokin valmistamaa lounasta. Hinnaksi muodostui viisi euroa. Ja hyvää oli. 

Remonttiehdotuksenaan nuoret antoivat, että 3-4 euron maksullista ruokaa voisi tarjoilla koulussa ilmaisen ruoan rinnalla muutamana päivänä viikossa. Sama summa kun menee muutenkin lähikaupan epäterveellisiin herkkuihin. 

Voisiko maksullisen kouluruokailun toteuttaa?
  
Kerrataanpa vielä, että vain Suomessa ja Ruotsissa on taattu kaikille peruskoululaisille ja toisen asteen oppilaille maksuton kouluruokailu. Muualla maailmassa kouluruokailun tai paremminkin ruokailun kouluaikana kustantavat perheet. Maksullinen kouluruokailu ei siis ole utopiaa. 

Yhdysvalloissa ainakin ruokailu toimii juuri kuten Ajankohtaisen kakkosen 28.1.2014 pätkässä nuoret ehdottivat; rinnakkain maksuton ja maksullinen. Maksuton ei ole tarkoitettu kaikille vaan sitä tulee anoa. Joissain köyhien asuinalueiden kouluissa on todettu, että erottelu maksuttomien ja maksavien oppilaiden välillä on kalliimpaa kuin tarjota kaikille maksuton kouluruokailu. 

Koululaisilta olisi varmasti löytynyt kielitaitoa haastatella jotain Yhdysvaltalaista oppilasta heidän kouluruokailukäytännöistään, jos heitä olisi siihen osallistettu. 

Miten maksullisen kouluruokailun voisi toteuttaa?

Suomessa rekisterit ja systeemit ovat luultavasti ketterämpiä kuin Yhdysvalloissa tunnistamaan ketkä lapsista olisivat oikeutettuja maksuttomaan kouluruokailuun. Oppilaan ei siis tarvitsisi olla sen armoilla, kehtaako, osaako tai viitsiikö heidän vanhempansa anoa heille kouluruokailua. 

Maksamisenkin voisi toteuttaa jotenkin Ranskan tapaan; Kouluruokailusta maksettava summa määräytyy perheen tulojen mukaan ja se laskutetaan. Jotkut kutsuvat tätä rikkaiden piiloverotukseksi. Mutta lapset eivät kuljeta rahoja mukanaan koulussa eivätkä leimaudu eriarvoisiksi ruokalassa. 

Koska ruoka on maksullista, ruokailuun osallistuminen on vapaaehtoista. Ranskalaiseen koulukulttuuriin kuuluukin, että lounaan voi myös mennä syömään kotiin / jonnekin kuka mitäkin. Kouluun palataan iltapäiväksi parin tunnin päästä. Tuskin viiden viikon kiertävää ruokalistaa ravitsemuksellisesti tasapainotettuine aterioineen jaksetaan ja pystytään ranskalaisissakaan kodeissa toteuttamaan. 

Voitaisiinko nuorille antaa eväitä pohtia kouluruokailuremonttia? 

Ajankohtaisen kakkosen ohjelmassa esiintyneet nuoret varmaankin kokivat saavansa osallistua peruskouluremppaan panoksellaan. Heidän ehdotuksistaan lupasi koulun päättävä henkilö keskustella muiden kouluruokailusta päättävien tahojen kanssa. Ehkä tällä saadaan laadukkaampi maksullinen kouluruokailu maksuttoman rinnalle. Ehkä ei. 

YLE:n verkkokyselyssä maksutonta kouluruokailua vastusti yli 70% vastanneista. Kommenteista päätellen vastaajista moni oli oman maksuttoman kouluruokailunsa ohittaneita. Ja moni katsoi aihetta omien lastensa kautta. 

Kouluruokailun toteuttamisen vastuun kantaa tämä jälkimmäinen ryhmä. He äänestävät kuntiensa kouluruokailun resursseja jakavista, maan kouluruokailua ohjaavista kansanedustajista ja he myös maksavat veroillaan kouluruokailun. 

Voitaisiinko nuorille antaa eväitä tehdä kouluruokailun remonttia niin, että he saisivat vertailla esimerkiksi maksuttomuutta maksullisiin kouluruokailuihin? Osaisivatko nuoret itse kertoa sen jälkeen miksi maksuttomuus on arvostettavaa? Jatkuisiko osallistaminen sen jälkeen pohdintoihin millä maksuttomuus voidaa taata jatkossakin ja miten annetuilla resursseilla voitaisiin rempata kouluruokailua? Tai mistä nuoret voisivat tinkiä, että saataisiin lisäresursseja kouluruokailuun? Joskus on kerätty mustikoita koulun keittolaan...

Summa summarum: maksutonta ei arvosteta, mutta ilmaista lounasta ei ole. Tämän ymmärryksen saaminen esille olisi hyvä tulos nuorten osallistamiselle. Ja tukevampi pohja remontille? 


Aiheeseen liittyen:

4 kommenttia:

  1. Ei missään nimessä maksullista kouluruokailua, muistan hyvin oppikouluaikani, kaikilla ei ollut rahaa kouluruokailuun.

    Viikon kouluruokalista:

    http://www.properuskoulu.net/2014/01/koulun-viikon-ruokalista.html

    Keskinmääräinen annoshinta Vantaalla on euron luokkaa - sopii tehdä eurolla. Kuinka monessa kodissa tarjotaan päivittäin yhtä ravitsevaa ja monipuolista sekä maittavaa ruokaa kuin listassa on?

    Alakoulussa kouluruoka maittaa, yläkoulussa ei. Tuskin kyse on ruuan tasosta, vaan aivan jostain muusta. Jos oppilailta aletaan kysellä, listaan alkaa tulla pitsoja ja hampurilaisia tms. Ei kiitos.

    Antaa ammattilaisten suunnitella listat ja tehdä kouluruuat. Syön joka päivä kouluruokaa, pientä valittamista on, vrt. quorn- ja soijaruuat, mutta muuten maittaa.

    Tänään tarjolla ollut riistakäristys oli lähes goumet-luokkaa.

    Jos rahaa satsattaisiin euron sijasta vaikka 1,5 euroa per keskinmääräinen koululounas, laatu paranisi varmasti. On kuntia, jotka sijoittavat koululounaaseen 60 senttiä per annos.

    VastaaPoista
  2. Epäilen vaatisivatko oppilaat vain pitsoja ja hampurilaisia, jos heille todella annettaisiin eväitä koulujen ruokalistan suunnitteluun. Siksi on todella kurjaa nähdä näitä "toiveruoka" osallistamisia, jotka on tuomittu olemaan toteutumatta etukäteen. Nuoret heittävät jotain, jota varmasti toivovatkin, mutta tietävät jo sanoessaan ettei pitsaa ja hampurilaisia tule kouluruokailuun. Ainakaan siinä muodossa kuin niitä saa pikaruoka-ammattilaisten tuottamana.
    Ja tästä ehkä syntyy kierre; "taaskaan meitä ei kuunneltu--> kouluruoka on pahaa arvotonta pahaa".

    Olen ymmärtänyt, että ruokiin käytettäviä summia on vaikea vertailla eri kuntien välillä. Isommissa kunnissa tehdään suurempia tilauksia ja ruokaa valmistetaan samassa keittiössä esim. päiväkoteihin. Myös käytettävissä oleva laitteisto ja henkilöstön määrä vaikuttaa millä valmistusasteella olevaa ruokaa ostetaan.
    Ja muutenkin summista puhuminen ei kouluruoan arvostusta nosta syöjien taholla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Summia on todellakin vaikea vertailla, koska isot kaupungit säästävät ostaessaan suuria eriä ruoka-aineita. Mutta joku 60 senttiä per keskiarvoannos alkaa olla jo rienausta...

      Kyllä oppilaat vaikuttavatkin jo joissain kunnissa. Totuuden nimissä toiveet ovat olleet asiallisia, kyllä nuoretkin tajuavat, että koulu ei ole pikaruokala.

      Omassa koulussani toivottiin lisää salaattivaihtoehtoja, ja niitä tuli.

      Poista
  3. http://www.properuskoulu.net/2014/03/todellinen-asiantuntija-puhuu.html

    Helsingin Uutisissa (24.2.) oli hieno ja myönteinen juttu kouluruokailusta. Lahtelainen keittiöpäällikkö Riitta Riekkinen sai ravintoloalan Pro-palkinnon suurkeittiön päällikkö -sarjassa tammikuussa 2014.

    Kirjoitin asiasta myös properuskoulu.netissä.

    t. Enkeliporsas

    VastaaPoista