Vanhemmat ovat asiantuntijoita määrittelemään mitä on tarkoituksenmukaisesti järjestetty kouluruokailu

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. (Perusopetuslaki 21.8.1998/628 / 31 §)

Perusopetuslaki takaa Suomessa kouluruokailun peruskoulussa, mutta mitä tarkoittavat sanat; jokaisena työpäivänä, tarkoituksenmukaisesti järjestetty, ohjattu, täysipainoinen, maksuton ja ateria?

Vanhemmat ovat asiantuntijoita

Vanhemmat ovat asiantuntijoita arvioimaan toteutuuko lakitekstin kohta tarkoituksenmukaisesti järjestetty kouluruokailu heidän lapsensa koulussa. Ja onko tarkoituksenmukainen kouluruokailu muuta kuin jokaisena työpäivänä järjestetty, ohjattu, täysipainoinen, maksuton ateria? 

Lakiteksti antaa tulkinnan varaa, mikä tulee nähdä vanhempien mahdollisuutena osallistua lapsensa kouluruokailun kehittämiseen.

OPS2016 ja Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille

Täysipainoinen ateria määritellään sekä yleisissä kansallisissa ravitsemussuosituksissa (1), Kouluruokailusuosituksissa (2) että tammikuussa 2016 julkaistuissa lapsiperheille suunnatussa ruokasuosituksissa (3).  

Ravitsemuksellisten suositusten oikeellisuus sekä niiden toteutuminen ovat olleet yleinen aihe vanhempien osallistuessa kouluruokailukeskusteluun. Vähemmän on keskustelua miten säännöllinen ruokarytmi on terveyttä edistävän syömisen perusta ja miten kouluruokailu on osa perheistä käsin lähtevää ruokarytmiä eli tarkoituksenmukaisesti järjestetty tältäkin osin. 

Lakitekstin "ohjattu"-kohtaa viedään aikaisempaa laajemmin käytäntöön uudessa opetussuunnitelmassa (OPS2016) ruokakasvatus oppimiskokonaisuutena. Vanhemmat määritellään tässäkin aiheessa kasvatuskumppaneiksi (4), jotka tulee ottaa mukaan keskusteluun (5). 

OPS2016 ja ruokasuositukset löytävät toisensa korostaessaan kumpikin yhdessä syömisen tuomaa iloa. 

Vanhemmat ovat ilmaisseet halunsa osallistua kouluruokailun kehittämiseen

Suomen Vanhempainliiton Vanhempien Barometri 2015 -kyselyssä vain 31% vastanneista koki, että kouluruokailuun liittyvissä asioissa tehdään riittävästi yhteistyötä vanhempien kanssa (6). 

Vanhempien vastauksissa ja toiveissa (7) on konkreettisia toimenpidemalleja, esim. 

Kouluruokailua koskevan viestinnän vahvistaminen ja lisääminen; tietoa ei ole aina helposti löydettävissä vaikka olisi kiinnostunut

 Kasvatuskumppaneiden asiantuntijatyötä voi pohjustaa faktoilla 

Kehitystyötä on helpompaa lähteä tekemään kun faktat ovat kaikilla selvillä tämän hetken kouluruokailusta, esim. kuka ja missä oman koulun kouluruoka valmistetaan. 

Selvitystyön tekemiseen ovat oppilaat mitä parhaimpia asiantuntijoita. Esimerkiksi kouluun perustettava Kouluruoka-agenttitiimi (8) voi esitellä koulun kouluruokailua vanhemmille vanhempainillassa tai koulun verkkosivuilla. 

Vanhemmat 

Ottakaa vastaan haaste määritellä mitä on tarkoituksenmukaisesti järjestetty kouluruokailu. Tulkaa mukaan tai aloittakaa kouluruokailukeskustelu koulussanne. 

Lue myös: Tietoa kouluruokailusta kotiväelle. Opetushallituksen Kotiväki-sivut. 

Viitteet:

1. Suomalaisten ravitsemussuositusten lähtökohtana on suomalaisten terveys ja kansallinen ruokakulttuuri. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014
2. Kouluruokailusuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 (uusintatyö käynnissä)
3. Uudet lapsiperheiden ruokasuositukset kannustavat perheitä syömään yhdessä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 22.1.2016
4. Ruokakasvatus mukaan paikallisiin opetussuunnitelmiin. Opetushallituksen verkkouutinen 23.6.2015
5. Kodin ja koulun yhteistyö uudessa opetussuunnitelmassa - tarkistuslista vanhemmille. Suomen vanhempainliiton verkkosivut 
6. Vanhempien Barometri 2015. Suomen Vanhempainliitto
7. Kouluruokailu - minkälaista yhteistyötä vanhempien kanssa? Suomen Vanhempainliitto / Vanhempien barometri 2015. 
8. Lisätietoa Kouluruoka-agenttitoiminnasta Ruokatieto.fi -sivuilla