20.11.17

Lapsella oikeus aikuisten tukeen kouluruokailun kehittämisessä

Tänään lapsen oikeuksien päivänä muistutan, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus oikeuttaa lapsen vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin ja valvoittaa aikuiset kysymään ja kuuntelemaan lapsen mielipidettä. 

Suomessa lapsella on lakisääteinen oikeus jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun, täysipainoiseen maksuttomaan ateriaan. 

Miten vanhempi voi valvoa lapsensa kouluruokailua koskevien oikeuksien toteutumista? 

On jokaisen vanhemman velvollisuus valvoa, että lapsensa oikeudet kouluruokailussa toteutuvat. 

Keinoja valvontaan:


Ensisijaisesti oman lapsen kuuntelu millaista kouluruokailu hänestä on ollut tänään.
Yksittäinen huonosti mennyt kouluruokailu ei ole vaarallista kunhan sen päivän ravinnonsaanti voidaan täydentää kotona ja paikata myös sosiaalista vajetta syömällä yhdessä lapsen kanssa. Kouluruoan ei tule olla lapsen ainoa lämmin ateria päivässä. 
Ei pidä tyytyä jos lapsi toteaa kouluruoan olleen hyvää. Hyvää kokemusta voi vahvistaa ja keskustelusta voi saada itselle aineksia vertailuun miksi joskus ruokailukokemus ei ollutkaan hyvä tai vähintään vinkin mitä laittaa kotona ruoaksi seuraavalla viikolla.  
Lue myös: "Ei maistu" on laaja käsite! 

Oman kouluruokailutietämyksen päivittäminen
Oma kouluruokatietämystä ja -tuntemusta tulee päivittää, jotta osaa tukea lastaan vaikuttamaan kouluruokailunsa kehittämiseksi. Kun tuntee esim. Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuosituksen, voi vedota sen tekstiin (s. 43):
Oppilaiden monimuotoista osallisuutta kouluruokailun järjestämisessä on säädösten mukaisesti tuettava ja heille on annettava mahdollisuus kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen oman kehitysvaiheensa mukaisesti.
Kouluruokailusuositukset kannattaa ainakin selailla läpi muutenkin, sillä teksti on tarkoitettu myös vanhemmille pohjaksi keskusteluun kouluruokailusta. Suositukset eivät ole vain ravitsemuksellista sisältöä varten vaan suosituksia esimerkiksi ruokailuajoista ja ruokailun kestosta, tietoa kouluruokailua koskevasta lainsäädännöstä ja koulun ruokakasvatukselle valtakunnallisesti asetetuista tavoitteista.   

Kouluruokailutuntemusta on hankalampi omakohtaisesti päivittää, mutta jos kutsua tulla tutustumaan lapsen kouluruokailuun ei tule niin hei! Kouluruokailusuosituksesta löytyy kehoitus kouluille kutsua vanhemmat syömään kouluruokaa. 


Lue siis: Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuostukset, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2017 tai katso Syödään ja opitaan yhdessä video missä kouluruokailun asiantuntijat esittelevät kouluruokailusuositusta (8:50 min, tuottanut Viestintävalkea)
Keskustelu muiden vanhempien kanssa juuri tämän koulun tai alueen kouluruokailusta
Yksittäisen vanhemman huono kouluruokailukokemus on valitettavasti helppo sivuuttaa ja jättää kehitysmahdollisuus käyttämättä. Vaikuttavuuden hakeminen on myös aika kova tehtävä yhdelle vanhemmalle toteutettavaksi. Suosittelen, että asiasta keskustelee muidenkin vanhempien kanssa.  
Vaikuttavuuden hakemisessa kannattaa huomioida se kikka, että kehuja ja kiitoksia halutaan kuulla. Kritiikin muokkaaminen rakentavaksi esittämällä jo vanhempien laajan kannatuksen omaavia ratkaisuja, madaltaa koulun kynnystä lähteä mukaan keskusteluun. 
Jos ei omasta luokasta löydy keskustelukumppaneita, niin ehkä vanhempainyhdistyksestä? tai
Vaadi koulua osallistamaan vanhempia mukaan keskusteluun kouluruokailusta
Vaadi myös itseltäsi osallistumista kun keskustelumahdollisuus tarjotaan.

Kuten Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes kiteyttää Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositusten julkaisutilaisuuden kommenttipuheenvuorossa tammikuussa 2017:

"Ottamalla vanhemmat mukaan siihen kouluyhteisöön ja siihen pohdintaan kouluruuasta ja kouluruokailutilanteista on mahdollista päästä siihen tavoitteeseen, että kaikki syövät."

-Suosittelen kuuntelemaan n. 10 min puheenvuoron kokonaisuudessaan.


Ja muistuta koulua, että valtakunnallisessa peruskoulun opetussuunnitelmassa kirjoitetaan, että koulu keskustelee kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä kotien kanssa.
Lisätietoa tarvittaessa: Miten kouluruokailu kuvataan opetussuunnitelmassa?


Älä unohda lapsien oikeutta vaikuttaa itse asioihinsa! 

Marraskuussa 2017 on ollut julkisuudessa esillä Sotkamon kunnan päätös tarjota kouluissa ja päiväkodeissa voita ja kevymaitoa vaihtoehtona rasvattomalle maidolle ja margariinille. Uutisoinnin mukaan tarjontaa on laajennettu "vanhempien toiveesta". 

Entä lasten toive? Tarjonnan laajentaminen lisää kouluruokailun kustannuksia. Jos kerta Sotkamon kunnassa on mahdollista kohdistaa lisärahoitusta kouluruokailuun, niin onko kysytty haluavatko lapset käyttää summan voihin ja kevytmaitoon?

Lue aiheesta vaikka "Sotkamon voijupakka sai kirpeät mausteet" Pääkirjoitus, Kainuunsanomat.fi 15.11.2017 

Ja muista itse kysyä ensisijaisesti oman lapsesi kokemuksia kouluruokailusta. 

Lue Lapsiasiavaltuutetun esite lapsen oikeuksista (pdf)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti