28.8.15

Allergia-ruokavalio harkintaan koulujen alkaessa

Allergia-asiaa kannattaa katsoa sillä silmällä, että on lapsen etu ettei ruokavaliota rajoiteta turhaan.

Allergia-ruokavaliot kouluissa ovat olleet uutisissa tällä viikolla:
Ruokavalion turha rajoittaminen vie lapselta mahdollisuuksia hyötyä kouluruokailussa eteen tulevista maisteluhaasteista ja huom. vanhemmalta mahdollisuuksia hyötyä kaverien antaman esimerkin tuomasta maisteluhalukkuudesta. 

Uutisissa tämäkin aihe tällä viikolla: Makuasioihin pitää totutella – koulussakin 27.8.2015.

Alla kierrätyksenä aikaisempi tekstini aiheesta (linkit päivitetty):

Yle uutisoi tänään 12.8.2011 montaa lapsiperhettä koskevasta asiasta: ruoka-allergia ja kouluruokailun alku. Allergia ja astmaliiton sivuilta löytyy aiheesta laajempi tiedote. Ruokatieto on uutisoinut uusista suosituksista toukokuussa. 

Koulujen alku on hyvä hetki arvioida allergisen lapsen ruokavaliorajoitusten tarvetta, koska useat ruoka-aineallergiat häviävät itsestään lapsen kasvaessa. Nykytietämyksen mukaan esimerkiksi maitoallergisista lapsista 50 - 70 prosenttia on toipunut 2-vuotiaina, 80 prosenttia 4-vuotiaina ja 90 prosenttia kouluikään mennessä.

Aikaisemmin Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen allergiajaoston työryhmä on esittänyt tavoitteeksi, että koulunkäynnin aloittava lapsi välttää vain ruoka-aineita, joista on allergioita hoitamaan tottuneen lääkärin vahvistus. Ajatusmalli perustuu käsitykseen, ettei allergioiden lisääntyminen johdu riskitekijöiden lisääntymisestä vaan toleranssia kehittävien suojatekijöiden vähenemisestä. Täten varmuuden vuoksi välttämistä ruokavaliossa tai esim. lemmikkien suhteen on poistettava. Suomen lääkärilehden artikkelissa 18/2011 on laajemmin aiheesta "Vähemmän on enemmän".

Lääketieteellisen puolen lisäksi on sosiaalisen elämän kannalta hyvä, että lapselle oireita aiheuttavia ruoka-aineita uskallettaisiin kokeilla ettei ruokavalio ole turhaan rajoitettua. Rajoitukset tekevät esim. kyläilyt hankaliksi siinä vaiheessa kun lapsi rupeaa yksin käymään kavereiden luona ja ilmoittaa emännälle pitkän allergialistan. Myös mitä pidempään lapsi oppii esim. maidottomaan ruokavalioon, sen vaikeampi maitoa on myöhemmin enää lisätä makumieltymysten muotouduttua hylkimään maidon makua. Erityisen selvää lapsena saatujen makutottumusten vaikutus myöhemmässä ruokavaliossa on kasvisten kohdalla. Maidon vastustus kun helposti vähenee jäätelössä tai makeassa jogurtissa. Raaka porkkana on hankalampi saada muotoiltua muuksi.

Kuten Kansallinen allergiaohjelma asian muotoilee:
  • Tue terveyttä, älä allergiaa.
  • Vahvista sietokykyä.
  • Asennoidu allergiaan uudella tavalla. Älä vältä allergeeneja turhaan.
  • Tunnista ja hoida vakavat allergiat ajoissa. Estä pahenemisvaiheet.
  • Paranna ilmanlaatua. Tupakka pois.

Kouluruokailussa lapsesta itsestään on luultavasti rennompaa sekä sujuvampaa kun hän saa kulkea ruokajonossa yhdessä muiden lasten kanssa ja syödä mahdollisimman samaa ruokaa kuin muut. Tietysti myös keittiössä ja kustannuksiltaan ruokailu on sitä helpompaa mitä vähemmän erilaisia rajoituksia ruokailijoilla on.

Silti on sanomattakin selvää, että keittiössä toteutetaan erityisseurantaa jos jollakin on vakava ruoka-allergia ja vaarana anafylaksia eli äkillinen ja hengenvaarallinen allerginen reaktio. Lasten anafylaksian tavallisimmat aiheuttajat Suomessa ovat ruoka-aineet kuten viljat, maito, pähkinät tai siemenet ja kananmuna. Vanhemmilla on vastuu näiden lastensa vakavien allergioiden tiedottamisesta kouluterveydenhoitajalle ja opettajalle ja miksei myös suoran koulun keittiöön.

Allergioista johtuvien erityisruokavalioiden lisäksi esim. keliakiaa sairastaville valmistetaan heidän tarpeidensa mukainen ateria.

Aiheesta lisää:



Tunnisteet: , ,