Suomalaista koulumenestystä vientituotteena maailmalle levittävät uskovat tasa-arvoisen kouluruoan olevan yksi osa suomalaisten koulumenestystä eri maiden välisessä vertailussa. Tämä hieno sanoma esitettiin YLE:n Aamu-tv:n koosteessa kouluruokailuaiheesta.
Kooste alkaa vierailulla Washingtonissa, missä pohjoismaista kouluruokaa tarjoiltiin paikallisille koululaisille 125 julkisessa koulussa.
Ritva Koukku-Ronde, Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs, oli mukana YLE:n kuvaamassa kohteessa mainostamassa mitä Suomella on annettavaa usalaisten tavoitteeseen kouluruoan kautta parantaa lasten terveyttä. Mikko Kosonen, Suomen Washingtonin lähetystön keittiömestari ehdotti usalaiseen kouluruokailuun enemmän ja monipuolisemmin kalaa, marjoja ja jopa sieniä sekä pelkästään kasviksista koostuvaa ateriaa säännöllisesti. Tosin oli itsekin epäileväinen sienten menestyksestä.
Raili Koroma, Suomen Gastronomien seuran puheenjohtaja, muistutti studio-osuudessa kouluruoan olevan sosiaalinen innovaatio ja toteutettu ensimmäisenä maailmassa Suomessa. Suomalainen kouluruoka sisältäen riittävät ravintoaineet ja oikein koulupäivän rytmitettynä sekä tapakasvatuksella lisättynä tulisi nostaa opintomenestyksen rinnalle vientituotteeksi Opetushallituksen ja Finpro toimesta. Ja antaakseen parhaan hyödyn käyttäjilleen, tämä innovaatio olisi kuitenkin hyvä sopeuttaa toteutettavaksi kunkin maan tavalla.
Raili Koroma jatkoi hienosti mitä haasteita suomalaisella kouluruoalla on kotonaan: Tiivistetysti hänenkin sanomansa oli, että kouluruualta puuttuu arvostus. Tarjotusta kolmasosan päivittäisen ravinnontarpeen täytteestä käytetään noin viidennes, Koroman tuntuman mukaan jopa vähemmänkin. Osa syy on koulun tavoissa tarjota ateria sopimattomaan aikaan, mutta enemmänkin syytä syömättömyyteen on syntyneessä joukkohysteriassa.
Koroma esittää, että valitukset huonosta kouluruoasta tulisi huomioida ja käsitellä kotona. Mutta sillä ajatuksella, että on olemassa perinteinen rakennettu malli missä kouluruoasta kuuluu valittaa. Vanhemmille ei tuskin silti lasten kautta muodostu todellista kuvaa kouluruoasta ja siten arvostuksen noidankehä pyörii kouluruokaa vastaan. Muutoksen saamiseen tarvitaan yhteistyötä vanhempien kanssa opettajilta ja kouluruoan valmistajilta.
YLE ottaa hienosti esille kouluruoan ympäriltä laajemman kuvion eli kuntien taloudelliset säästöt kouluruoassa. Koroma tiesi kertoa kouluruoan tuottajien ammattiylpeyden olevan nousussa ja näki sen sitä kautta luovan tietä kouluruoan arvostukselle.
Kritisoin keskustelussa mielikuvaa mikä jää puheesta koulujen omien versus isojen keittiöiden tasosta kouluruoan laatuun vaikuttavana tekijänä. Tosin arvokeskusteluna loppupainotus lähiruoan käytöstä ansaitsi saada tältä aiheelta aikaa itselleen.
LISÄÄ tälläistä kouluruokailuaiheen käsittelyä ja ottaen mukaan itse koululaiset, niin uskon arvostuksen lähtevän nousuun. Kouluruokailu on julkisesti rahoitettua. Luulisi siis olevan paljon tahoja, joita kiinnostaisi edistää panostuksen täysimääräistä täyttymistä muokkaamalla kouluruokailusta olevaa mielipidettä. Nälkäinen lapsi ei opi. Tasa-arvoinen kouluruoka on varmasti yksi osa koulumenestystä.
Tasa-arvoisen kouluruokailun kannattajat ja aiheesta kommentoijat voivat jättää talletuksen tämän tekstin kommentointikenttään. Säilyköön ne siellä luettavaksi heille, joilla on hetki ja mahdollisuus tehdä konkreettisia muutoksia oman lapsensa tai kuntansa kouluruokailussa mm. kunnallisvaaleissa 28.10.2012.
Kooste alkaa vierailulla Washingtonissa, missä pohjoismaista kouluruokaa tarjoiltiin paikallisille koululaisille 125 julkisessa koulussa.
Ritva Koukku-Ronde, Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs, oli mukana YLE:n kuvaamassa kohteessa mainostamassa mitä Suomella on annettavaa usalaisten tavoitteeseen kouluruoan kautta parantaa lasten terveyttä. Mikko Kosonen, Suomen Washingtonin lähetystön keittiömestari ehdotti usalaiseen kouluruokailuun enemmän ja monipuolisemmin kalaa, marjoja ja jopa sieniä sekä pelkästään kasviksista koostuvaa ateriaa säännöllisesti. Tosin oli itsekin epäileväinen sienten menestyksestä.
Raili Koroma, Suomen Gastronomien seuran puheenjohtaja, muistutti studio-osuudessa kouluruoan olevan sosiaalinen innovaatio ja toteutettu ensimmäisenä maailmassa Suomessa. Suomalainen kouluruoka sisältäen riittävät ravintoaineet ja oikein koulupäivän rytmitettynä sekä tapakasvatuksella lisättynä tulisi nostaa opintomenestyksen rinnalle vientituotteeksi Opetushallituksen ja Finpro toimesta. Ja antaakseen parhaan hyödyn käyttäjilleen, tämä innovaatio olisi kuitenkin hyvä sopeuttaa toteutettavaksi kunkin maan tavalla.
Raili Koroma jatkoi hienosti mitä haasteita suomalaisella kouluruoalla on kotonaan: Tiivistetysti hänenkin sanomansa oli, että kouluruualta puuttuu arvostus. Tarjotusta kolmasosan päivittäisen ravinnontarpeen täytteestä käytetään noin viidennes, Koroman tuntuman mukaan jopa vähemmänkin. Osa syy on koulun tavoissa tarjota ateria sopimattomaan aikaan, mutta enemmänkin syytä syömättömyyteen on syntyneessä joukkohysteriassa.
Koroma esittää, että valitukset huonosta kouluruoasta tulisi huomioida ja käsitellä kotona. Mutta sillä ajatuksella, että on olemassa perinteinen rakennettu malli missä kouluruoasta kuuluu valittaa. Vanhemmille ei tuskin silti lasten kautta muodostu todellista kuvaa kouluruoasta ja siten arvostuksen noidankehä pyörii kouluruokaa vastaan. Muutoksen saamiseen tarvitaan yhteistyötä vanhempien kanssa opettajilta ja kouluruoan valmistajilta.
YLE ottaa hienosti esille kouluruoan ympäriltä laajemman kuvion eli kuntien taloudelliset säästöt kouluruoassa. Koroma tiesi kertoa kouluruoan tuottajien ammattiylpeyden olevan nousussa ja näki sen sitä kautta luovan tietä kouluruoan arvostukselle.
Kritisoin keskustelussa mielikuvaa mikä jää puheesta koulujen omien versus isojen keittiöiden tasosta kouluruoan laatuun vaikuttavana tekijänä. Tosin arvokeskusteluna loppupainotus lähiruoan käytöstä ansaitsi saada tältä aiheelta aikaa itselleen.
LISÄÄ tälläistä kouluruokailuaiheen käsittelyä ja ottaen mukaan itse koululaiset, niin uskon arvostuksen lähtevän nousuun. Kouluruokailu on julkisesti rahoitettua. Luulisi siis olevan paljon tahoja, joita kiinnostaisi edistää panostuksen täysimääräistä täyttymistä muokkaamalla kouluruokailusta olevaa mielipidettä. Nälkäinen lapsi ei opi. Tasa-arvoinen kouluruoka on varmasti yksi osa koulumenestystä.
Tasa-arvoisen kouluruokailun kannattajat ja aiheesta kommentoijat voivat jättää talletuksen tämän tekstin kommentointikenttään. Säilyköön ne siellä luettavaksi heille, joilla on hetki ja mahdollisuus tehdä konkreettisia muutoksia oman lapsensa tai kuntansa kouluruokailussa mm. kunnallisvaaleissa 28.10.2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti