THL: Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi-selvitys

Kesäkuussa 2012 uutisoitiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteesta "Joukkoruokailu on hyvää ravitsemuspolitiikkaa - saatavuudessa ja laadussa parantamisen varaa" (THL 14.6.2012).
Tiedotteen kouluruokailua koskeva osuus perustui THL:n 2012 julkaisemaan selvitykseen "Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi" (THL raportti 22/2012, 30 sivua). Selvityksestä löytyy hyvä yksityiskohtia esittelevä slideshare-esitys täältä. 

Selvitys puolestaan avaa laajemmin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn tuloksia vuosilta 2010-2011. Kouluterveyskyselystä olen kirjoittanut täällä. Lyhyesti: Kyselyn vastaukset on saatu 8. ja 9. luokkalaisilta sekä lukioista ja ammattioppilaitoksista 1. ja 2. vuoden opiskelijoilta. Vuoden 2009 tilasto osoittaa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa olevan yhteensä 900 000 opiskelijaa. Heistä siis n. 200 000 nuoren vastaus on selvityksessä mukana (s. 12 näkee jakauman sukupuolittain ja oppilaitoksittain). Tuloksia voi siis pitää kattavana kuvauksena kouluruokailun tilanteesta nuorten itsensä kertomana. 

Selvitys pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1.  Mikä on kouluruuan ja muun kouluaikaisen syömisen yleisyys peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden ja lukion sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden keskuudessa?
2.  Onko oppilaan/opiskelijan tausta (oppilaitostyyppi, asuinpaikka, vanhempien koulutus) yhteydessä koululounaan syömiseen ja muuhun kouluaikaiseen syömiseen?
3.  Onko oppilaan/opiskelijan kouluaikaisella aterioinnilla yhteyttä muuhun kouluaikaiseen syömiseen ja aamu- ja ilta-ateriointiin?
4.  Ovatko oppilaan/opiskelijan elintavat (tupakointi, alkoholin käyttö, koettu ylipaino) ja kouluviihtyvyys yhteydessä kouluaterian syömiseen?

Selvitys huomioikin, että kouluruokailun käyttöön ei vaikuta vain itse kouluruoka vaan myös se mitä on syöty kotona ja muuten kouluaikana sekä ruokailun ajankohdalla ja kestolla on vaikutusta kouluruokailun käyttöön.

Nuorten teot kertovat kouluruokailun olevan arvostetumpaa kuin moni arvaakaan; Lähes 70% nuorista ilmoitti syövänsä koululounaan päivittäin ja 90% heistä ilmoitti syövänsä pääruoan. Ravitsemuksellisen kokonaisuuden kannalta tämä on kuitenkin huono uutinen, sillä vain kolmasosa sanoi syövänsä kaikki aterian osat eli pääruoan, maidon, leivän, levitteen ja salaatin. Olisiko tässä syy moniin kouluruoan riittämättömyydestä kertoviin uutisiin? Selvitys ehdottaa tulostensa perusteella, että kasvis- ja salaattivalikoiman monipuolistaminen saattaisi parantaa kouluruokailun kaikkien osien syömistä. 

Mitään yllättävää ei ollut salaatin ja maidon juonnin eroissa sukupuolen ja koulun mukaan (taulukot sivuilla 13). Se, että Etelä-Suomessa syödään vähemmän koululounaita kuin Pohjois-Suomessa saa miettimään mikä merkitys asiaan on ulkopuolisen ruokailun mahdollisuudella. Kuvittelen pikaruokapaikan olevan lähempänä Helsingissä kuin pienessä pohjoisen kaupungissa. Selvitys kertoo välipalan hankintapaikoista, mutta ei sijainnin mukaan. Se selviäisi varmaankin itse Kouluterveyskyselystä. 

Koska ihminen voi syödä vain vatsansa täydeltä ja useimmat meistä niin myös tekevät on hyvä katsoa mitä sinne vatsaan menee kouluaikana. Selvitys kertoo kouluruoan ohella kouluaikana syötävän mm. hedelmiä, leipää, lihapiirakoita ja hampurilaisia, makeisia, sokeroituja virvoitusjuomia sekä energiajuomia. Hyvä uutinen on makeisten syönnin vähentyminen viiden vuoden takaiseen selvitykseen verrattuna, mutta niin näkyy vähentyneen myös hedelmien syönti. Energiajuomat ovat taulukon 19 (s. 15) mukaan todella suosittuja; puolet pojista sanoo juovansa niitä vähintään kolmena päivänä viikossa. Olen ihmetellyt miksi vanhemmat rahoittavat näitä turhia kaloreita kirjoituksessani "Ei maistu" on laaja käsite. Selvitys tuo myös faktatietoa tälle "Ei maistu"-asian taustalle. Koulukiusatut syövät vähiten kouluruokailussa (taulukko 22, s. 22).  

Mielenkiintoista on nähdä, että itseään normaali- tai alipainoisina pitävät syövät useammin kouluruokaa kuin ylipainoiset (taulukko 20). Toinen taulukko taas kertoo, että kouluruokailun säännöllinen syöminen on yhteydessä myös muuhun säännölliseen ateriointiin eli aamupalan ja illallisen syömiseen (taulukko 28). Jälleen kerran voi siis todeta, että säännöllinen ruokarytmi auttaa painon säätelyn tunteessa. 

Peruskoululaisista n.15% sanoo kouluruokailun olevan sopimaton heidän ruokarytmiinsä eikä syömiseen ole varattu tarpeeksi aikaa. Kun tyytymättömyys näihin asioihin laskee vanhemmissa ikäluokissa tulee mieleen, että iän karttuessa arvostus ruokaa kohtaan on noussut. Elämistä sovitetaan paremmin tarjottuun ruoka-aikaan sopivaksi ja ruoka-aika käytetään syömiseen eikä haahuiluun. Tämän ajatuksen voi vahvistaa tai kumota katsomalla oman koulun vastauksista tarkemmin peruskoulun ja lukion eroja sekä tarkastelemalla jonottamiseen kuluvaa aikaa. Selvitys totetaa johtopäätöksissään, että" Yhteistyö kotien ja eri henkilöstöryhmien välillä tulee kirjata näkyviin samoin kuin ruokailun ajoitus ja vähimmäisaika."

Selvityksen johtopäätöksissä jatkokehityksen ensimmäiset kohdat ovat ei niinkään itse ruokaa koskeviin suosituksiin vaan siihen keiden tulee olla mukana kehitystä tekemässä, että tuloksia saataisiin, "Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota". 

Yhdyn THL:n tiedotteen sanomaan "Joukkoruokailu on hyvää ruokapolitiikkaa" ja siksi sitä tulee kehittää kaikkien laajasti käyttämäksi. Selvityksen johtopäätöksissä toivotan kouluruokailuun lisää määrärahoja ja kehittämistä kokonaisuutena, mikä huomioi myös kouluajalla syötävän muun ruoan ja sen hankkimistavat. 

Jos asiaa katsoo kotien talouspoliittisesta näkökulmasta niin kyse on saavatko lapsesi verorahoilla parempaa ruokaa, jonkä käyttämiseen heitä myös ohjataan kun henkilökunnalla on riittävästi aikaresursseja ruokakasvatukseen. Vai kustantavatko perheet suoraan kouluruokailun sijaan käytteviä ravitsemuksellisesti huonolaatuisia vaihtoehtoja kun hyvälaatuisten välipalojen tarjoamiselle ei ole resursseja varattu. 

Kuulostaa hyvältä aiheelta kuntavaaleissa kysyttäväksi ehdokkailta!  

Reagointia Kouluterveyskyselyn tuloksiin löytyy sieltä täältä netistä. Katso esim. tästä linkistä Lohjan Mäntynummen koulun "Kouluruokailun kehitys"-projektin edistymistä ensin vanhempainillan keskusteluista välipalatarjoilun aloittamiseen ja kouluruokalan sisustuksen uusimiseen kokonaan. 

Ruokatiedon uutinen 20.6.2012: Kouluruokailu on säilyttänyt suosionsa