Koululaisen virkeystaso on tärkeää kouluviihtyvyyden tuntemisessa. Väsyneenä pienetkin asiat pännivät taatusti enemmän kuin virkeänä. Jos lukuvuoden alussakaan ei jaksa innostua uusista asioista niin oppiminen saa huonon kierteen taakakseen.
Yle uutisoi 31.7.2012 "Koululaisen unirytmi kuntoon aikaisilla aamuherätyksillä"
Uni on virkeyden avaintekijä, mutta moni vanhempi taatusti tuntee jo kokemuksesta ettei lastenneurologin tarjoama resepti "koululaisen aikaisemmat aamuherätykset" ole ihan helppoa. Juttu päättyy "...itsekurin lisäksi tarvitaan vanhempien tukea. Muutoin voi olla, ettei rytmin muutos onnistu ollenkaan, jos se jää nuoren harteille yksinään."
Juttu jätti kauhumielikuvan itsestäni huutelemassa lapsia hereille "aikaisemmin" kymmenettä kertaa... Ja loppupäivän tunnelmat tuskin kovin positiiviseksi muodostuvat. Tämä mielikuvaharjoitus sai minut miettimään millaista tukea vanhempana voisin antaa lapseni unirytmin palauttamisessa koulurytmiin.
Unirytmi on osa päivärytmiä ja päivärytmiin kuuluu myös ruokailu. Hyvässä ravitsemuksellisessa tilassa oleva ihminen herää nälkäänsä. Eli herätyskellon / huutelun sijasta pitääkin järjestää kurniva vatsa kampeamaan koululainen ylös sängystä.
Ja kurnivan vatsan saa aamuksi lopettamalla iltanapostelun kokonaan. Logiikan mukaan kurnivalla vatsalla ei myöskään pysty nukahtamaan. Tarjoan reseptiksi vanhemman valmiiksi tarjolle kattamaa monipuolista iltapalaa. Sama resepti vähentää myös tarvetta iltanaposteluun vaikka sitten koululainen vielä valvoisikin liian myöhään. Jokainen varmaan kyllä tietää kokemuksesta, että täysi vatsa unettaa eli ehkä hyvä iltapala saa silmät kiinni luonnollisemmin edes hieman aikaisemmin. Näen silti itseni taas kehottamassa "pistä valot pois" kymmenettä kertaa... "Kehottaminen" on kaunis kuvaus asiasta.
Kun koululainen kömpii ylös nälkäänsä valittaen saa Äiti varmasti taas pluspisteitä kun herääjää odottaa valmiiksi tehty aamupala. Tai "Aamupalalle"-huutelu saa luultavasti enemmän reagointia ja päivän paremmin käyntiin. Kun äidiltä jää pois kiukkuinen-turhautunut-syyllistynyt-huutelu niin aikaa ja energiaa riittää hemmotteluun.
Kun herääminen on saatu kuntoon, palvelutasoa on syytä uusavuttomuuden välttämiseksi asteittain vähentää. Kasvisten ja hedelmien valmistelusta kannattaa pitää kiinni, jotta saa koululaisensa syömään myös niitäkin "kuin huomaamatta" kun ne siinä edessä valmiina ovat. Nekin ovat osa virkeyden tekijöistä päivään. Kun on nuorena tottunut syömään kasviksia niin mahdollisten kapinavuosien jälkeen kasvikset kyllä löytävät takaisin ruokavalioon nuoren itsensä kuorimina, paloittelemina ja lohkomina. Avainsanat kodin tarjoilussa ovat "kuin huomaamatta". "Syö"-taistelussa on vain häviäjiä. Enemmän tästä vaikka kirjassa "French Kids Eat Everything", esittelyni täällä. Kirja myös kertoo miten nälkä on usein se paras mauste ruoalle.
Kun aamupala-rutiinikin on saatu perheessä toimimaan niin ennuste on, että myös kouluruokailun käyttö rupeaa rutinoitumaan. Lue ennusteesta täältä. Ja kouluruokailun käyttö taas lisää virkeyttä ja virkeys iltapäivälläkin lisää varmasti taas mahdollisuuksia viihtyä koulussa.
Tälle oppimisen hyvän kierteen aloittamiselle hyvä aika on NYT.
Ruokaesimerkkejä ravitsemuksen ja vireyden yhteydestä esittelee Pronutritionist-blogin pitäjä laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen "Tehokkaana töissä ravinnon keinoin"-kirjoituksessaan.
Yle uutisoi 31.7.2012 "Koululaisen unirytmi kuntoon aikaisilla aamuherätyksillä"
Uni on virkeyden avaintekijä, mutta moni vanhempi taatusti tuntee jo kokemuksesta ettei lastenneurologin tarjoama resepti "koululaisen aikaisemmat aamuherätykset" ole ihan helppoa. Juttu päättyy "...itsekurin lisäksi tarvitaan vanhempien tukea. Muutoin voi olla, ettei rytmin muutos onnistu ollenkaan, jos se jää nuoren harteille yksinään."
Juttu jätti kauhumielikuvan itsestäni huutelemassa lapsia hereille "aikaisemmin" kymmenettä kertaa... Ja loppupäivän tunnelmat tuskin kovin positiiviseksi muodostuvat. Tämä mielikuvaharjoitus sai minut miettimään millaista tukea vanhempana voisin antaa lapseni unirytmin palauttamisessa koulurytmiin.
Unirytmi on osa päivärytmiä ja päivärytmiin kuuluu myös ruokailu. Hyvässä ravitsemuksellisessa tilassa oleva ihminen herää nälkäänsä. Eli herätyskellon / huutelun sijasta pitääkin järjestää kurniva vatsa kampeamaan koululainen ylös sängystä.
Ja kurnivan vatsan saa aamuksi lopettamalla iltanapostelun kokonaan. Logiikan mukaan kurnivalla vatsalla ei myöskään pysty nukahtamaan. Tarjoan reseptiksi vanhemman valmiiksi tarjolle kattamaa monipuolista iltapalaa. Sama resepti vähentää myös tarvetta iltanaposteluun vaikka sitten koululainen vielä valvoisikin liian myöhään. Jokainen varmaan kyllä tietää kokemuksesta, että täysi vatsa unettaa eli ehkä hyvä iltapala saa silmät kiinni luonnollisemmin edes hieman aikaisemmin. Näen silti itseni taas kehottamassa "pistä valot pois" kymmenettä kertaa... "Kehottaminen" on kaunis kuvaus asiasta.
Kun koululainen kömpii ylös nälkäänsä valittaen saa Äiti varmasti taas pluspisteitä kun herääjää odottaa valmiiksi tehty aamupala. Tai "Aamupalalle"-huutelu saa luultavasti enemmän reagointia ja päivän paremmin käyntiin. Kun äidiltä jää pois kiukkuinen-turhautunut-syyllistynyt-huutelu niin aikaa ja energiaa riittää hemmotteluun.
Kun herääminen on saatu kuntoon, palvelutasoa on syytä uusavuttomuuden välttämiseksi asteittain vähentää. Kasvisten ja hedelmien valmistelusta kannattaa pitää kiinni, jotta saa koululaisensa syömään myös niitäkin "kuin huomaamatta" kun ne siinä edessä valmiina ovat. Nekin ovat osa virkeyden tekijöistä päivään. Kun on nuorena tottunut syömään kasviksia niin mahdollisten kapinavuosien jälkeen kasvikset kyllä löytävät takaisin ruokavalioon nuoren itsensä kuorimina, paloittelemina ja lohkomina. Avainsanat kodin tarjoilussa ovat "kuin huomaamatta". "Syö"-taistelussa on vain häviäjiä. Enemmän tästä vaikka kirjassa "French Kids Eat Everything", esittelyni täällä. Kirja myös kertoo miten nälkä on usein se paras mauste ruoalle.
Kun aamupala-rutiinikin on saatu perheessä toimimaan niin ennuste on, että myös kouluruokailun käyttö rupeaa rutinoitumaan. Lue ennusteesta täältä. Ja kouluruokailun käyttö taas lisää virkeyttä ja virkeys iltapäivälläkin lisää varmasti taas mahdollisuuksia viihtyä koulussa.
Tälle oppimisen hyvän kierteen aloittamiselle hyvä aika on NYT.
Ruokaesimerkkejä ravitsemuksen ja vireyden yhteydestä esittelee Pronutritionist-blogin pitäjä laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen "Tehokkaana töissä ravinnon keinoin"-kirjoituksessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti