Opetusyksiköitä suurennetaan. Kasvavatko ruokailutilatkin?

Kun vastustetaan koulujen yhdistämistä puhutaan paljon luokkakoon kasvusta. Mutta useasta pienemmästäkin luokasta saadaan iso ryhmä, joka käyttää samaa kouluruokailutilaa. 
Päivitetty 13.4.2015 Terveydenhuoltolain velvoittaman tarkastuksen osalta

Huomioidaanko opetusyksikön kasvua suunnitellessa kasvun vaikutukset ruokailuun? 

Kun kouluja yhdistetään, siirtyvät oppilaat usein olemassa olevaan koulurakennukseen. Silloin olemassa olevan ruokailutilan käyttäjämäärä kasvaa. Mitä se voi tarkoittaa ruokailijalle?

• Hänen ruokailunsa alkaa kello 10:30 tai klo 12:15, jotta saadaan kaikki ryhmät syömään. Kumpikin aika voi toki olla sopiva. Kello 10 aamuna klo 12:15 ruoka-aika osunee nälkään. Kello 10:30 voi myös olla jo nälkä, mutta lounaalla ei ole tarkoitus korvata aamupalaa.
• Ruokailuajasta menee paljon jonottamiseen kun ryhmien väliset vuorot ovat lähekkäin ja niistä on tullut poikkeamia opetuksen takia. 
• Ruokailuaikaa lyhennetään ja ruokailussa korostuu kiire.
• Saliin lisätään pöytiä. Ja samalla meteliä. 

Kaikki nämä tekijät vähentävät kouluruokailun suosiota. Kouluterveyskyselystä voi vuosi toisensa jälkeen lukea, miten harva yläkoululainen syö täysipainoisen aterian. Alakouluista ei ole vastaavaa tilastoa tehty. Nälän tai oppilaan itsensä hankkiman ravinnon vaikutukset oppimiseen ja työskentelyrauhaan luokissa on jokaisen pääteltävissä.  

Ei vain tarkoituksenmukainen vaan myös ohjattu ja täysipainoinen

Opetusyksiköiden kasvattamisesta päättävien tahojen tulisi ottaa huomioon säästölaskelmissaan ja suunnitelmissaan ruokailutilojen kapasiteetti ja tilojen lisäämisen mahdolliset kustannukset. 

Lakisääteistä velvoittetta täytettäessä ei saisi katsoa vain, että kouluruokailu on tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Että paperilla lasketaan kuinka monta euroa kouluruokaan käytetään, osoitetaan ruoan tuottaja ja tila missä ruoan voi syödä. Lakipykälä velvoittaa myös antamaan ohjatun ja täysipainoisen aterian, mitä on vaikeampi arvioida euroissa. Mutta sijoitus se on silti. 

Myös terveydenhuoltolaki velvoittaa koulut tarkastamaan kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin peruskouluissa kolmen vuoden välein. THL:n huhtikuun 2015 raportin mukaan vuonna 2013 kouluista 67 prosentissa kouluruokailun järjestelyt, kuten tilat ja ajoitukset, oli tarkastettu viimeisimmän tarkastuksen yhteydessä.

Taustatietoa

• Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria". Perusopetuslaki 628/1998, 31. §
• Suosituksena on, että kouluruokailu tulee järjestää säännöllisesti oppilaiden normaaliin päivärytmiin sopivana ajankohtana. Kouluruokailun ateriat tulee sovittaa lapsen koulupäivän kokonaisuutta jaksottavaksi ja suomalaiseen arkirytmiin soveltuvaksi. Sopiva aika lounaan syömiselle on noin klo 11-12. Ruokailu on jaksotettava ja koulun lukujärjestys suunniteltava erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille niin, että oppilailla on riittävästi aikaa rauhalliseen syömiseen. Vähimmäisaika ateriointiin on 30 minuuttia. Kouluruokailusuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008.
• Voimassa olevan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 (Opetushallitus) mukaan opetussuunnitelmaan tulee kirjata kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavat terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet. Asia on hyvin esitettynä Opetushallituksen Kotiväki-sivuilla.