Päivitetty 18.9.2011 lisähuomautuksella
Internethakuuni osui karppaavan isän kirjoitus kouluruokailusta: Kouluruoka by Koltta Karppaa. Hänen kirjoituksensa on mukava pohja keskustelulle yrittäessäni antaa lasten kouluruokailusta kiinnostuneille, erityisesti vanhemmille, ”kättä pidempää” ja rohkaisua lähteä ajamaan muutosta kohti entistä parempaa kouluruokailua.
Internethakuuni osui karppaavan isän kirjoitus kouluruokailusta: Kouluruoka by Koltta Karppaa. Hänen kirjoituksensa on mukava pohja keskustelulle yrittäessäni antaa lasten kouluruokailusta kiinnostuneille, erityisesti vanhemmille, ”kättä pidempää” ja rohkaisua lähteä ajamaan muutosta kohti entistä parempaa kouluruokailua.
Yhden hengen toimitukseni tsempiksi ”Koltta” eli Mikko lähti mukaan keskusteluun laittaessani hänelle tekstini luettavaksi ennen julkaisua. Myöskään hän ei näe tarpeelliseksi sotkea kouluruokailuun karppaamisen ja virallisten suositusten taistelua. Hänellä on myös asioita suhteuttava ote omassa kirjoituksessaan vastuuvapaudesta.
Minä itse uskon, että ruokamaailmankuvien taistelun sijaan maltillisimmilla kirjoituksilla saadaan suurempi määrä vanhempia kiinnostumaan osallistumisesta kouluruokailun parantamiseen ja vaikuttamaan kouluruokailusta päättäviin henkilöihin, joko nykyisiin tai pian taas kuntavaaleissa valittaviin. Ja ehkä myös vaikuttumaan itse huomatessaan kodin vaikutuksen kouluruokailussa.
Mikäli Mikon ja minun näpystely kirvoittaa ajatuksia niin vaikka pidän kommenttikentän suljettuna tyylini mukaisesti, kouluruokatietopankki (at) gmail.com kautta voi kommentteja lähettää. Julkaisen niitä, mikäli kirjoittaja antaa siihen luvan ja katson tekstin hyvän maun mukaiseksi ja lisäinformaatiota tuovaksi. En kannata valikoivaa sensuuria, mutta en halua ylläpitää valituskanavaakaan.
____________
Maarit: Niimpä on. Tykkäsin kansalaisrohkeutta osoittavasta kirjoituksestasi.
Mikko (vastaus mailiili): Mukava kuulla että pidit kirjoituksestani. mielelläni toiki kommentoin lisää, vaikka tässä postin ohessa.
Koulu ruoka on edelleen virallisterveellistä hiilari+tärkkelys mättöä joka ei maistu juuri miltään. Näin toteutetaan opetushallituksen maukas kouluateria.
-Tuo hiilari-tärkkelys mättöksi kuvailemaasi kouluateriaa en lähde purkamaan, ettei keskustelu lähde pyörimään ympyrää, josta kouluruoka jää ulkopuollelle. Mutta komppaan tuota ironiaasi opetushallituksen tavoitteiden toteutuksessa. Siitä myöhemmin.
Maustamiseen toivottavasti löytyy joku ratkaisu tässä mylläkässä kouluruoan puolesta, varsinkin kun allergioitakin on alettu katsoa vähän eri vinkkelistä kuin aikaisemmin.
Turha on mennä koululle vaatimaan tällaista vaihtoehtoa tarjottavaksi, eikä siinä sinänsä mitään ihmeellistä. Jos siihen tuosta vain suostuttaisiin niin sitten voisi vaatia lähes mitä tahansa ruokavaliota joka päähän juolahtaa joten ei ole karppaajat siinä mitenkään erikoisasemassa.
Tämän faktan tunnustaminen on fiksua. Erikoisruokavalion vaatimisen sijaan on parempi vaatia satsausta kaikkien ruokailijoiden ruoan laatuun. Kirjoituksesi kommenteissa useat moittivat kasvisten laatua: niihin panostaminen parantaa kaikkien erilaisten ruokamaailmankuvien noudattavien koululounasta, eikö? Proteiinia ja kylläisyyttä saa myös kasvisten kautta.
kasvisten laatu on yksi ongelma kohta mutta toisena pidän sitä että jos ruoka kokonaisuutena ei maistu hyvältä, jää ne kasvikset vielä varmemmin syömättä kuin muuten kävisi. valitettavasti ne eivät useinkaan ole lapsilla ihan kärkipäässä halutuista ja kotikasvatuksella voi siihenkin osaltaan vaikuttaa. Oma nuorin tyttäreni on oppinut kiitettävästi syömään kasviksia nyt kun isä näyttää mallia. Aikaisemmin vetosi siihen että ei hänkään ota kun isä ei tykkää.
Poikkivirallinen mikä poikkivirallinen, olkoon sitten miten paljon hyvänsä terveellisempi kuin se mitä noudatetaan.
-Avainsana on "noudatetaan". Noudatetaanko nyt mitään muuta kuin tiukkaa budjettia?
Samaa kysyn minäkin, taitaa se hinta mennä jo sen suosituksenkin edelle.
Eli onko sitten ainoa vaihtoehto laittaa lapselle eväät matkaan sellaisina "harvinaisina" päivinä kun kouluruoka on tehty perunasta, pastasta tai riisistä. Taitaa se käytännössä olla. Tosin sittenhän se ravitsemuksellinen ja sosiaalinen tapakasvatuskin jää siinä saamatta. Opettele vaan hiljaa nurkassa evääsi syömään kun et valtavirtaan taivu. Tähän asiaanhan EI ole odotettavissa mitään parannusta niin kauan kun viralliset suositukset ovat mitä ovat.
Totta, ruokailu on kokonaisuus lautasen ympärillä eikä ketään saisi jättää sen ulkopuolelle. Käypi pian niin, että fyysisen terveyden puolesta tehty työ valuu hukkaan henkisten kärsimysten ottaessa vallan. Koulueväistä olen sanani sanonut.
Olen useissa muissakin kirjoituksissa huomannut, että kouluruoasta kirjoitetaan kuin se olisi vain perunaa, pastaa tai riisiä. Sellainen ateria ei varmasti ole ollut kouluruokasuositusten laatijoiden tarkoitus. Jotain on kadonnut siinä matkalla lautaselle. Viimeistään siinä vaiheessa kun lapsi itse annostelee ruokansa tai valikoi mitä annetulta lautaseltaa syö. Ja se onkin oma tarinansa kodin ja kavereiden vaikutuksesta ruokamieltymyksiin.
En ole nähnyt onko kukaan tutkinut täyttyvätkö edes viralliset suositukset proteiinin saannissa. Eikä proteniiniravintoaineeseen tutkimusrahojen ja energian panostaminen kovin suurta tietoarvoa toisikaan sitten joskus tulosten valmistuessa. Hyödyllisempää olisi tehdä systemaattisempaa silmäarviota kouluruoasta ja lasten tarjottimelleen ottamista annoksista ts. käydä kirjaamassa keittäjien havainnot yhteen. Keittäjillä varmasti olisi hyvät reseptit ja toteutusmallit kouluruokailun parantamiseksi, mutta kun heillä on kädet täynnä käytännön työtä niin heitä ei näy bloggaamssa eikä varmaan monen kunnan valtuustossakaan. Ainakaan päättävässä enemmistössä. Sinänsä harmi kun ruoka kuitenkin on ihmisen tarvehierarkiassa se perusta, mistä muut tarpeet nousevat.
En osaa sanoa että miten asiaan vaikuttaisi jos yhä useamman lapsen vanhemmat alkaisivatkin laittamaan eväät kouluun ja ilmoittaisivat että kouluruokaa ei huolita. Todennäköisesti opetushallitus olisi vain tyytyväinen kun kustannukset laskisivat entisestään.
-Väärin, "Kouluruokailun käytännön toteutus on kuntien ja koulujen itsenäisesti päättämää ja järjestämää." Eli asioihin voi vaikuttaa lähempänä kuin opetushallituksessa: omassa kunnassa. Ja jos keksii toimintamallin, mikä ei vaadi lisäkustannuksia niin asiaa varmasti sopii mennä ehdottamaan oman lapsensa kouluruokailusta vastaavalle tai ottaa puheeksi vanhempain illassa. Ja ne laskevat kustannukset kuulemma kertautuvat roskiksessa tai terveyskekuksessa...
Tällä hetkellä mikäli vetoaa karppaamiseen tai vähähiilihydraattiseen ruokavalioon kouluruokailun parantamisessa niin se on kouluruoan rahoista ja muista resursseista päättävien tahojen (jotka eivät usein ole ravitsemuksen ammattilaisia) helppo ohittaa "hömpötyksenä" päätöksen teossa vedoten virallisten suositusten vastaisuuteen. Sinäkin tässä kirjoituksessasi korostat karppaamisen olevan vastoin virallisia suosituksia.
Suosittelen vanhaa sanontaa "tunne vihollisesi" ja iske hänen heikoimpaan kohtaan omaksi hyväksesi. Tutustu lastesi kouluruokailuun. Pyydä päästä käymään esim. vanhempaintoimikunnan edustajana. Selvitä missä ruoka valmistetaan, pyydä ruokalistoja ja kysy ruoan toimittajista. Kysy budjetista. Kysy millaista henkilökuntaa on, saadaanko sijaisia tarvittaessa. Kerro tuloksistasi muille vanhemmille.
Täyttyvätkö nykyiset suositukset? Jos eivät niin mitä voisi tehdä ilman budjetin nostoa? Tässä kohdassa voi keksiä oman ruokamaailmankuvan mukaisia ratkaisuja (jälleen kerran varoisin karppauksen käyttämistä perusteina ettei vastarinta nouse) ja tuoda niitä esiin suoraan keittiölle. Olen aika varma, että vanhemmilta tulevia ideoita kuunnellaan keittiössä mielellään mikäli ne esitetään realistisesti toteutettavassa muodossa. Myös mikäli niihin ei tarvita kunnan päätöstä niin ruokapalveluista vastaavatkin voivat tehdä muutoksia vanhempien ehdotuksesta. Esim. Helsingissä tälläistä keskustelua on jo käyty.
En oikeastaan halua karppaamista edes tyrkyttää kouluille eikä kirjoitukseni ollut alunperin oikeastaan karppaamisen kannalta ajateltu vaan lähinnä huolestuneena isänä. Vaikka ruoka pysyisi nykyisten suositusten mukaisena, pystyn sen hyväksymään vielä jotenkin mutta mauton ja heikkolaatuinen teollisesti manipuloitu ja lisäaineilla höystetty mössö ei minusta täytä minkään valtakunnan laatuvaatimuksia. Jos ruoka on sellaista ettei sitä saisi syöttää edes eläimille, ei sitä saisi kyllä syöttää lapsillekkaan ;)
Lisäaineet ovat ehkä saaneet liian suuren huomion ottaen huomioon, että kouluruokailun maistumiseen vaikuttavat useat muutkin tekijät kuin itse ruoka. Kirjoituksesi antoi hyvää näkemystä rakentavammalle suunnalle, mitä itse kukin lastensa kouluruokailusta huolestunut voisi tehdä osaltaan.
Työniloa Mikko ja muut
t. Maarit
Koltan koko tekstin voi lukea täällä.
Lisähuomautus: Löysimme Koltan kanssa yhteistä säveltä ainoastaan kouluruoka-aiheesta. En ole hänen kannallaan henkilökohtaisuuksiin menevissä kommenteissa missään aiheessa enkä kannata henkilöä ivaavaa blogikirjoittelua yrityksenä muuttaa yhteiskunnan asioita.
Lisähuomautus: Löysimme Koltan kanssa yhteistä säveltä ainoastaan kouluruoka-aiheesta. En ole hänen kannallaan henkilökohtaisuuksiin menevissä kommenteissa missään aiheessa enkä kannata henkilöä ivaavaa blogikirjoittelua yrityksenä muuttaa yhteiskunnan asioita.
