Johannalle kiitos vastaamisesta miten vanhemmille on kouluruokailusta tiedotettu ja huomion kiinnittämisen siihen mistä ei ole ehkä edes osattu tiedottaa.
_____
päivitetty 19.8.2011
Usein lukee kirjoitetun kouluruoan puolustukseksi "hyvää ruokaa käytettyyn summaan nähden". Varmasti pieniä ihmeitä onkin tehty Kouluruokasuositusten ravintoaine-tavoitteiden täyttymisessä. Katsotaanpa taikasauvaa tarkemmin.
Helsingin yliopiston maatalouspolitikan professori pakinoi Suomen kuvalehdessä 14.8.2011 "Ruoka on liian kallista - vai onko?" Lueppa teksti niin, että laitat joka "ruoka"-sanan eteen "koulu". Miltä näyttää? Osuuko ja uppoaako kuten huhtikuun Turun Sanomien ja Aamulehden selvityksessä, missä taikasauvaksi paljastuu ulkomailta tuodut, ilmeisesti halvemmat, raaka-aineet. Lehdet kertovat jopa kolmanneksen laitos- ja kouluruokeittiöoissa tehtävän ruuan raaka-aineista tuodun ulkomailta. Ruokatuotannon kestävää kehitystä käsittelevässä julkisen ruokapalvelun tuottajille tehdyssä kyselyssä vuonna 2008 (MTT 2010) ruoan alkuperä ei ollut kärkisijoilla ruokalistan laadinnan perusteissa.
Helsingin yliopiston maatalouspolitikan professori pakinoi Suomen kuvalehdessä 14.8.2011 "Ruoka on liian kallista - vai onko?" Lueppa teksti niin, että laitat joka "ruoka"-sanan eteen "koulu". Miltä näyttää? Osuuko ja uppoaako kuten huhtikuun Turun Sanomien ja Aamulehden selvityksessä, missä taikasauvaksi paljastuu ulkomailta tuodut, ilmeisesti halvemmat, raaka-aineet. Lehdet kertovat jopa kolmanneksen laitos- ja kouluruokeittiöoissa tehtävän ruuan raaka-aineista tuodun ulkomailta. Ruokatuotannon kestävää kehitystä käsittelevässä julkisen ruokapalvelun tuottajille tehdyssä kyselyssä vuonna 2008 (MTT 2010) ruoan alkuperä ei ollut kärkisijoilla ruokalistan laadinnan perusteissa.
Miten ihmeessä? Tarjoan selitykseksi (jälkikäteen luin samaa selitystä myös em. kyselyn tulosraportista) kouluruokailulle annettua budjettia, missä kouluruokasuositukset pyritään täyttämään ravintoaine/hinta optimoinnilla. Useimmat keittiöt (niin keskuskeittiöt kuin lähikeittiötkin) käyttävät kouluruoan ravitsemuksellisen laadun arviointiin jotain laskentajärjestelmää, joka puolestaan hakee elintarvikkeiden sisältämät ravintoaineet valtakunnallisesta elintarvikkeiden koostumustietopankista Fineli:stä.
Tosin lehtiuutisen mukaan suurkeittiöt eivät aina edes tiedä raaka-aineiden alkuperää. Ja vaikka tietäisivätkin; ravintoarvoiltaan Fineli ei erota esim. brasilialaista naudanlihaa lähilihasta. Elintarviketietopankki listaa naudan lihan ravintoarvot naudanosan ja valmistustavan mukaan, ei alkuperämaan, koska näillä tekijöillä on enemmän vaikutusta syödyn elintarvikkeen ravintoarvoihin. Lisäkriteereinä suosituksissa painotetaan makua. Sitä on vaikeampi mitata, mutta ilmeisesti suositus on täyttynyt kun juuri brasilialaisesta lihasta en ole nähnyt kouluruoassa valitettavan. Joten voilá, vaikkapa Thaimaasta lennähtäneitä broilereita, budjetti pysyy, suositukset täyttyvät ja padassa on ruokaa.
Niin järjettömältä kuin tämä Suomeen ulkomailta julkiseen keittiöön tuotu ruokamäärä kuulostaakin niin asiassa voi muiden syyttämisen sijasta vain jokainen katsoa peiliin. Millä hinnalla hyvää on pitänyt saada? Millä hyvää on mitattu? Suulla, sydämellä vai lompakolla? Kestävää kehitystä käsittelevässä kyselyssä vuonna 2008 (MTT 2010) ruokapalvelujen tuottajista 40% vastasi ettei ruoan alkuperää kerrota koskaan, mutta toisaalta sitä kysytäänkin todella harvoin.
Tehty mikä tehty ja onneksi virheistä on opittu. Ja paljon.
- "Brasilialaisen lihan käyttö väheni selvästi" uutisoi Turun Sanomat 3.5.2011
- "Vastuullinen ruoantuotanto on entistä merkittävämpi kilpailutekijä"
- 2011 lopettaneen hallituksen selonteko ruokapolitiikasta korostaa kotimaisen ruokatuotannon edistämistä julkisissa ruokapalveluissa
- Suuresta raaka-ainetuonnista uutisoinut lehtijuttu antoi positiivista suuntaa: "Elintarvikkeiden alkuperän selvittämiseen on tulossa lähivuosina parannusta. EU:n uusittu kuluttajainformaatioasetus on tarkoitus saada valmiiksi kuluvana vuonna."
- Maa- ja elintarviketalouden (MTT) selvityksen tulokset osoittavat, että julkisen ruokapalvelun piirissä on runsaasti kiinnostusta lisätä lähiruoan käyttöä.
Myös kouluruoan kuluttajat ovat heränneet. MTV 3:n kysyi nettisivuillaan "Pitäisikö kouluruokaa muuttaa jollain tavalla? Perustele!" Yli 500 henkilöä vastasi ja heistä liki 73% piti kasvisruoan lisäämistä tai lisäaineiden vähentämistä tärkeämpänä huomion kiinnittämistä raaka-aineisiin. Tulos on positiivisen mielenkiintoinen. En nähnyt kaikkia yksittäisiä perusteluja tulosten julkistamisen jälkeen, mutta niissä tuskin oli mitään uutta kuluneesta kysymyksen asettelusta johtuen. Perusteluista koostettu otsikko taas saa miettimään kuka hyötyy kouluruoan imagon alasajosta. Seuraavaan kouluruokaa koskevaan kyselyyn esitänkin kysymystä "Miten kouluruoalle tehdään se mitä pitäisi? Perustele". En jätä kommenttikenttää auki vastauksille. Jos jollain on ideoita niin kehotan ehdottomasti esittämään ne oman kunnan ruokapalvelulle.
Mausteena mainittakoon millaisia ongelmia Usassa on syntynyt kun kouluruoan laatua arvioidaan puhtaasti muutaman ravintoaineen perusteella ja ruokailuun käytettävä rahamäärä on tiukka. Yritykset ovat tuoneet kouluruokaloihin suositukset täyttäviä tuotteita, joita myymällä kouluruokala saa osan tuotteiden tuotosta käytettäväksi muiden tuotteiden hankintaan. Kuulostaa hyvältä kunnes katsoo mistä tuotteista on kyse.
Afrikka ei ole kehitysmaa kouluruoan suhteen joka asiassa: Esimerkiksi Keniassa kouluruokaa saa 1,2 miljoonaa lasta ja sitä tuottaa 200 000 (paikallista) viljelijää.
Afrikka ei ole kehitysmaa kouluruoan suhteen joka asiassa: Esimerkiksi Keniassa kouluruokaa saa 1,2 miljoonaa lasta ja sitä tuottaa 200 000 (paikallista) viljelijää.
