Päivitetty 12.8.2011:
Vaikka kouluruoka-systeemit ovat amerikassa erilaiset kuin Suomessa ajattelin esitellä muutaman seikan, jotka voisivat toimia Suomessakin kouluruoan menekin parantamiseksi. Myönnän etten tiedä kuinka paljon näitä ideoita jo toteutetaan Suomessa. Ruokatiedon uutisointi aiheesta 16.6.2010 ei myöskään antanut lisävalaistusta asiaan.
Vaikka kouluruoka-systeemit ovat amerikassa erilaiset kuin Suomessa ajattelin esitellä muutaman seikan, jotka voisivat toimia Suomessakin kouluruoan menekin parantamiseksi. Myönnän etten tiedä kuinka paljon näitä ideoita jo toteutetaan Suomessa. Ruokatiedon uutisointi aiheesta 16.6.2010 ei myöskään antanut lisävalaistusta asiaan.
Ihan alkuun muistutan, että useimmiten Usassa kouluruoka ostetaan ruokailuhetkellä selvällä rahalla. Eli kouluruokalat kilpailevat asiakkaista viereisten pikaruokaloiden kanssa. Ei mutta, miten tuo kuulostaa niin tutulta? Olen varmaan lukenut siitä jostain suomalaisesta jutusta... Toiseksi, kouluruokalat ovat Usassa tarjonneet pitkään aika samaa kuin se viereinen pikaruokala.
Ruoka-aktivisti Marion Nestle (taustatiedot) on kirjoittanut rakentavasti usalaisesta kouluruokailusta ja tavoitteesta saada koululaiset tekemään parempia valintoja kouluruokailuostoksilla. Hänen blogiaan kannattaa käydä vilkaisemassa, mikäli hakee amerikan mallia. Jutut päivittyvät tiheään, mutta aihepiireistä klikkaamalla saa koottua kouluruokailun yhteen.
Otsikolla "Lunch line redesign" (23.10.2010) Marion viittaa nettikirjoitukseen, jossa kasvisten asettaminen ensimmäiseksi valittavaksi kohteeksi ruokajonossa paransi niiden menekkiä. Sen sijaan, että terveellisistä vaihtoehdoista valistettaisiin enemmän kouluruokailun ulkopuolella, hyödynnetään käyttäytymispsykologiaa kouluruokailutilanteessa. Ja mikä parasta, muutokset eivät vaadi suuria investointeja. Tiivistetysti: KÄY KATSOMASSA interaktiivinen nettisivuston kuva. (no joo, meillä ei myydä jäätelöä kouluruokailujonossa, mutta on siellä muutakin).
Muissa asioissa tavatessani suomalaista Kouluruokasuositusta (v. 2008) osui silmiini lause: Tarjoilulinjasto tulee järjestää niin, että salaatit/kasvislisäkkeet ovat annosteltavissa ensimmäisinä (s.8). Edelleen myönnän etten tiedä miten paljon näitä idoita toteutetaan Suomessa. Ainakin Operation Skolmat hyödynsi ideaa kasvispöydässä alakoululaisilla. Käyttäytymispsykologian hyödyntämisestä on olemassa omat nettisivunsa Smarter Lunchrooms. Esittelen ne toisessa kirjoituksessani tarkemmin.
Samassa bloggauksessa Marion myös mainitsee miten aikuisen huomion osoitus ruokailutilanteessa sai lapsen syömään terveellisemmin. Enkä tarkoita karjumista: "syö rehusi" vaan kysymystä "haluaisitko?". Tiivistetysti: I can go into a school lunchroom anywhere in America and tell right away whether there is any chance of getting kids to eat healthfully. Do the cafeteria workers know the kids names and talk to them about the food? If the answer is yes, the chances are really good.
Aika paljon vaadittu ruokalantädiltä tietää lasten nimiä, mutta toisaalta mikään ei estä yrittämästä. Kulkevathan nenän edestä samat naamat viisi kertaa viikossa, kymmenisen kuukautta vuodessa ja aika monta vuotta. Toivottavasti aikaa jutteluun lisätään jossain budjetissa. Ja hmm, opettajat tuntevat jo lapset... Valitettavasti Suomessa heidän osallistumistaan ruokailuun on karsittu.
Seija Lintukankaan v. 2009 julkaisema väitöskirja Kouluruokailuhenkilöstö matkalla kasvattajaksi (Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos) esittää asian näin."Kuitenkaan kouluruokailuhenkilöstön ruokapalvelualan ammatillisissa opinnoissa ei ole pedagogisia tai kasvatukseen liittyviä opintoja, eikä kouluruokailuhenkilöstöä voida velvoittaa kasvattajaksi ilman koulutusta. " Hmm, ompas virallista. t. nimimerkki oppisopimuksella minäkin äidiksi kouluttaudun. Mutta kieltämättä ruokakasvattamisaiheeseen perehtyminen teoriassa nostaa motivaatiota jatkaa yli käytännön "hyi yök, en syö" päivinä.
Keittiöhenkilökunnan osallistumisesta jo nyt ruokakasvatukseen puhutaan ainakin Kirkkonummen Blue Service Partners:n sivuilla: Keittiön työntekijät ovat oppineet tuntemaan oppilaat ja pystyvät tarvittaessa ohjaamaan heitä, Varsio mainitsee. Oheiskasvattajan rooli toteutuu TET-harjoitteluissa. Sepän koulun 7-luokkalaisista kaikki työskentelevät pareittain puoli päivää keittiössä. Niin keittiöhenkilökunta kuin oppilaatkin ovat olleet tyytyväisiä järjestelyyn. Kuusamon kaupungin ruokapalvelu antaa vuosittain 7. luokan oppilaalle tunnustuspalkinnon hyvästä käyttäytymisestä kouluravintolassa.
Lapsen pitäisi saada myös puhua kouluruokailusta. Se kehittää hänen yhteiskuntaosallistumistaan. Suomen Kuvalehden blogi-kirjoitus 20.3.2011: Suomi kaipaa parempaa yhteiskuntaopin opetusta.
Lapsen pitäisi saada myös puhua kouluruokailusta. Se kehittää hänen yhteiskuntaosallistumistaan. Suomen Kuvalehden blogi-kirjoitus 20.3.2011: Suomi kaipaa parempaa yhteiskuntaopin opetusta.
Muutama lehtikirjoitus
Chicago Tribune 20.2.2011: You can lead kids to broccoli, but you can not make them eat.
Boston.com 27.2.2011: Smart food
NY Times 4.3.2011: Hairnets Yes; Fried Foods, no, samasta aiheesta Marion:n kirjoitus
